Suomalaisten puolueiden EU-linjasta käytiin keskustelua Eurooppa-foorumissa Turussa keskiviikkona. Perussuomalaisten puolueen 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan hallitusyhteistyö kokoomuksen ja RKP:n kanssa ei tarkoita, että perussuomalaiset olisi luopunut tavoitteestaan pitää EU- ja euroero mukana mahdollisten vaihtoehtojen joukossa.
– Ei suinkaan. Perussuomalaisten linjoissa on edelleen, että selvitetään fiksusti vaihtoehtoja sekä Euroopan unionista että eurosta, vaikka niitä ei aivan tällä sekunnilla ajatellakaan, Grönroos sanoi.
Varautumista muuttuvaan tilanteeseen
Grönroosin mukaan politiikassa on varauduttava myös sellaisiin muutoksiin, jotka eivät tällä hetkellä näytä todennäköisiltä.
– Perussuomalaiset ajaa sitä, että Suomi valmistautuu sellaista tilannetta varten, että isommalla porukalla ehkä lähdetään pois EU ja eurosta, Grönroos totesi.
Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea siitä, että Suomella olisi vaihtoehtoja, jos Euroopan ja maailman poliittinen tilanne tulevaisuudessa muuttuisi merkittävästi.
Pienen maan vaikutusvalta huolettaa
Grönroos arvosteli myös Suomen vaikutusmahdollisuuksia Euroopan unionissa. Hänen mukaansa EU:n suurilla jäsenmailla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon kuin pienillä jäsenmailla.
Esimerkiksi hän nosti Saksan vaikutusvallan EU:n autopolitiikkaan. Saksan merkittävän autoteollisuuden vuoksi maa pystyy hänen mukaansa vaikuttamaan tehokkaasti polttomoottoriautoja koskevaan sääntelyyn.
– Iso valtio pystyy saamaan asioita läpi, mutta Suomen kokoinen valtio on todella vaikeassa asemassa. Suomen ääni ei ole ainakaan kuulunut, ja se on vaikea tämmöisessä järjestössä kuuluakaan, Grönroos toteaa.
Hänen mukaansa Suomelle olisi tärkeää pystyä puolustamaan kansallisia etujaan tehokkaammin esimerkiksi EU-sääntelyssä, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia suomalaiseen teollisuuteen ja elintarvikealaan.
Euroopan talouskehitys huolestuttaa
Grönroos nosti esiin myös Euroopan heikon talouskehityksen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
– Eurooppa on jäljessä niin Kiinaa kuin Yhdysvaltoja, hän sanoi.
Hänen mukaansa Euroopan kilpailukykyä kuvaa myös suurten kansainvälisten yritysten määrän kehitys.
– Vuosituhannen alussa sadasta suurimmasta yrityksestä 40 oli eurooppalaisia. Tällä hetkellä maailman sadasta suurimmasta yrityksestä eurooppalaisia on noin kymmenen.
Grönroosin mukaan Euroopan ongelmana on liiallinen sääntely ja talouden uudistumisen hitaus.
– Täällä ei ole mitään Microsoftia tai Teslaa tai Googlea, vaan Eurooppa on jähmettynyt paikalleen.
Perussuomalaisten näkökulmasta EU onkin kyettävä parantamaan kilpailukykyään ja keskittymään jäsenmaiden taloudellisen toimintaedellytysten vahvistamiseen.
Hallituskumppani eri linjoilla
Eurooppa-foorumissa Grönroosin näkemyksiin vastasi kokoomuksen Sari Multala. Hänen mukaansa puolueiden välillä on selvä ero suhtautumisessa Euroopan tulevaisuuteen.
– Tässä tulee varmaan hyvin esiin ero meidän näkemyksissämme. Kyllä me kokoomuksessa ajatellaan kuitenkin aika paljon optimistisemmin ensinnäkin Euroopan tulevaisuudesta ja nykyisyydestä myös, Multala sanoi.
Grönroosin mukaan perussuomalaisten linjassa keskeistä on kuitenkin se, että Suomella säilyy mahdollisuus tehdä omat ratkaisunsa myös muuttuvassa Euroopassa.