Ministeri osoitti puheessaan suuren kiitoksen maamme yrittäjille ja työn tekemiselle. Ministeri toivoo erityisesti kasvua, joka näkyy konkreettisesti suomalaisten arjessa.
– Kaikkein eniten toivon kasvua, joka perustuva suomalaiseen työhön ja omistajuuteen. En halua vain tilastollista kasvua, vaan sellaista, joka näkyy suomalaisten lompakossa ja itsetunnossa. Haluan nähdä maan, jossa yrittäminen on kansallinen ylpeydenaihe.
Ministeri muistuttaa, että hyvinvointipalveluiden rahoittaminen edellyttää menestyvää yrityskenttää. Suhtautuminen yrittäjiin on monin paikoin omituisen nurjaa. Hän viittaa erityisesti ajanjaksoon, jolloin Suomeen ”ui sisään paikoin hyvin ankara suhtautuminen yrityksiin ja yrittäjiin”.
– Vuoden 2017 tienoilla Yhdysvaltain yliopistoista ja ajatushautomoista maahantuontiin Suomeen todellisuudelle vierasta, yliajateltua riitaisaa puhdasoppisuutta, wokea. Tämä johti eriskummalliseen ajanjaksoon, jossa klassista tasa arvoa, yrittäjyyttä tai talouskasvua ei enää pidetty yksinomaan hyvinä asioina. Woke-ajatteleva politiikan laita ei kuitenkaan ole ollut valmis hyväksymään sitä, että yrittäjyyttä hyljeksivällä yhteiskunnalla ei ole kovin kaksisia mahdollisuuksia tarjota kansalaisilleen avokätisiä hyvinvointipalveluita. Tässä on sangen voimakas ristiriita.
Yrittäjyyttä ja investointeja uhkaavat ongelmat
Ministerin mukaan EU:n ja Suomen tilannetta pahentavat väestön ikääntyminen sekä sisäisen kilpailun vääristyminen suurten jäsenmaiden jättimäisten valtiontukien vuoksi.
– Eurooppa on jäämässä vaaralliseen loukkuun. Olemme liian kallis kilpailemaan Aasian kanssa hinnoilla, mutta liian jäykkä kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa innovaatioilla. Jotta innovaatiot menestyisivät, pääomavirtoja tulisi vapauttaa ja sääntelyä pitäisi purkaa radikaalisti ja tuoda tilalle aitoa markkinatalouden dynamiikkaa.
Puheessaan ministeri listasi puheessaan vakavia rakenteellisia ja poliittisia uhkakuvia, jotka vaarantavat suomalaista ja eurooppalaista kilpailukykyä:
Poliittinen ohjaus ja ideologiset ”hypet”
Yhteiskunnan voimakkaat heilahtelut ja puhtaasti ideologinen, talouden realiteetit sivuuttava päätöksenteko muodostavat suuren riskin.
Eurooppalainen ylisääntely ja kilpailukyvyn heikkeneminen
EU:sta on muodostunut ”maailmanmestari sääntelyssä, mutta luokaton suorittaja innovoinnissa. Uutta tekniikkaa säännellään usein ennen kuin alalle on syntynyt yhtäkään merkittävää yritystä.
Pirstaleinen sääntely, yhtenäisten pääomamarkkinoiden puute ja raskaat energia- ja tuotantokustannukset ajavat yrityksiä ja investointeja pois Euroopasta kohti Yhdysvaltoja ja Aasiaa.
Liiallinen valtiokeskeisyys ja julkisen talouden haasteet
Nokia-ajan jäljiltä pysyviksi jääneet julkiset menot ja valtion liiallinen rooli rasittavat taloutta.
– Ei nobelistimme Bengt Holmström turhaan puhu Suomen liiallista valtiokeskeisyydestä, Purra kiteyttää.
Asenneilmapiirin haasteet
Työntekoa ja yrittämistä vähättelevät ilmiöt, kuten talouskasvun vastainen degrowth-ajattelu tai poliittinen erityissensitiivisyys, eivät luo pohjaa kestävälle vauraudelle.
Palava tarve suunnanmuutokselle
Suomen ja Euroopan on herättävä tosiasioihin. Ministeri vaati päättäväisiä toimia yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi:
– Yrittäjyys harvoin viihtyy poliittisessa pakkopaidassa. Suomen on kyettävä tekemään omilla päätöksillään itsestään houkuttelevampi paikka yrittää, investoida ja pitää kiinni parhaista osaajistaan ja annettava tilaa hengittää ja kasvaa, jotta innovaatiot menestyisivät.
Lopuksi ministeri kiitti kaikkia suomalaisia riskinottajia.
– Kiitos vielä te kaikki riskinottajat, jotka ette tyydy odottamaan varmaa hetkeä, vaan uskallatte rakentaa uutta epävarmuudenkin keskellä.