STT teki tappiota vuosia ja sai huomautuksia virheistä – Sanoman lähtö oli viimeinen isku

Erään maailman vanhimmista uutistoimistoista, Suomen Tietotoimiston, liiketoiminta uhkaa päättyä. Taustalla on vuosia jatkunut tappiokierre, jota STT:n johto ja pääomistaja Sanoma eivät ole onnistuneet katkaisemaan.

STT kertoi aiemmin tällä viikolla käynnistävänsä muutosneuvottelut. Uudelleenjärjestely voi johtaa nykyisen uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminnan päättymiseen ja enimmillään 95 työntekijän irtisanomiseen.

Kannattavana jatkava STT Viestintäpalvelut ei kuulu muutosneuvottelujen piiriin. Mutta uutis- ja kuvatoimisto ei ole enää sitä, mitä se oli parhaina päivinään: tietotoimisto, jonka jokainen mediatalo tarvitsi.

Tappiot kasautuivat pitkään

STT:n tilinpäätöstiedot kertovat selvää kieltä. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 13 miljoonaa euroa, liiketulos painui 1,4 miljoonaa euroa tappiolle. Vuotta aiemmin liiketappio oli 0,4 miljoonaa. Liiketulos on ollut negatiivinen useita vuosia peräkkäin. Omavaraisuusaste putosi 39,6 prosentista 21,5 prosenttiin.

Luvut kuvaavat koko yhtiötä. Mukana on lehdistötiedotteisiin erikoistunut Viestintäpalvelu, joka on kattanut uutistoiminnan tappioita.

Enemmistöomistaja Sanoma Media Finland ilmoitti muutama vuosi sitten, ettei kannattavien toimintojen tuotoilla enää katettaisi uutistoiminnan tappioita. Uutistoiminnan olisi pitänyt kääntyä kannattavaksi, mutta STT ei tässä onnistunut.

Sanoman lähtö veti maton alta

Sanoma Media Finlandista tuli STT:n enemmistöomistaja vuonna 2018, jolloin Alma Media ja TS-yhtymä luopuivat omistuksestaan. Syksyllä 2025 Sanoman uutismediat ilmoittivat lopettavansa STT:n käytön tai vähentävänsä sitä merkittävästi.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi perusteli päätöstä tarpeella erottautua. Hän sanoi, että sähketyyppisten uutisten merkitys lukijalle on vähentynyt vuosi vuodelta. Käyttö päättyi vuodenvaihteessa.

Menetys oli suuri. Sanoman lehdet olivat STT:n suurimpia asiakkaita.

Sanoman johtajat kertoivat, että STT:n jättämää aukkoa paikataan omalla tuotannolla ja osin tekoälyllä.

Tekoälyn riskit tulivat esiin keväällä, kun Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat lyhyeksi aikaa uutisoivat, että Kaakkois-Suomeen pudonneet droonit olisivat olleet venäläisiä.

Uutisankka läpäisi toimituksen seulan tekoälytyökalun tuottaman virheellisen tiedon perusteella. Päätoimittajien mukaan tiedotetta ei ollut tarkistettu ohjeista huolimatta.

Johto sopeutti, mutta ei uudistanut

STT:n johdon vastaus tappiokierteeseen on ollut sopeuttaminen, joka ei ole riittänyt. Yhtiö aloitti muutosneuvottelut joulukuussa 2025 ja irtisanoi 13 työntekijää.

Toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen sanoo nyt, että sopeuttamistavoitteisiin ei käytännössä päästy. Kulut ovat yhä tuloja suuremmat. Pienemmällä toiminnalla ei hänen mukaansa voi tarjota asiakkaille riittävää palvelutasoa.

Omistajapohjan laajentamista haettiin vuosi ilman tulosta. Sanoma on ollut valmis luopumaan osuudestaan nimelliseen hintaan, mutta ostajia ei ole löytynyt.

Alma Media irrottautui asteittain STT:stä jo viime vuosikymmenellä. Osa mediataloista on korvannut STT:n omalla tuotannolla. Mediakonserni Keskisuomalainen rakentaa omaa Uutissuomalaistaan.

Kun tuote on korvattavissa omalla toimituksella ja pääasiakas poistuu, kehittämisvastuuta ei halua ottaa kukaan. Kysyntää ei ole. Siksi ei ole löytynyt ostajaakaan.

Noloja mokailuja painolastina

Uutistoimiston vahvuus on luotettavuus. Ikävät mokailut ovat viime vuosina nakertaneet STT:n luotettavuutta.

Vuodenvaihteen 2013–2014 uutisessa kerrottiin, että Ruotsissa mielenosoituksen yhteydessä tehdyn puukotuksen tekijä oli uusnatsi, vaikka hän oli vasemmistolainen. STT ei havainnut virhettä itse, vaan korjasi sen saatuaan tiedon kantelun yhteydessä.

Vuonna 2023 Julkisen sanan neuvosto antoi huomautuksen huumekuolemajutusta. Väite, jonka mukaan Suomessa kuoli alle 25-vuotiaita huumeisiin eniten EU:ssa, oli virheellinen tulkinta viranomaisen graafista.

Tammikuussa 2022 STT julkaisi uutisen, jonka mukaan Eppu Normaali olisi ostanut Ylen Tohlopin toiminnot Tampereella. Uutinen perustui vuosia vanhaan aprillipilaan, joka löytyi Google-haun kautta. Päätoimittaja Minna Holopainen pahoitteli ja sanoi, että luotettavuus on STT:n tärkein arvo.

Tammikuussa 2026 STT myönsi, että se on saattanut antaa harhaanjohtavan kuvan Gazan joukkohaudoista. Yhtiön mukaan se ei ole voinut olla paikalla eikä ole pystynyt varmistumaan siitä, että uutisoinnin kohteena ovat eri aikoina olleet samat joukkohaudat.

Lähteenä oli Hamasin hallitsema Gazan siviilipuolustusvirasto. Myönnytys seurasi BBC:n sisäistä muistiota, jonka mukaan BBC:n omassa joukkohautauutisoinnissa oli ongelmia.

Saman kuun lopussa STT julkaisi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen johtamistapaa koskevan jutun, joka nojasi eduskunta-avustajille tehtyyn kyselyyn ja nimettömiin haastatteluihin. STT oikaisi avustajavaihdoksia koskevan väitteen, ja Holopainen totesi, että tiedot olisi voinut tarkistaa paremmin.

Virheet eivät selitä alasajoa. Jokainen niistä on kuitenkin nakertanut liiketoiminnan ydintä eli luotettavuutta. Kun asiakas maksaa siitä, että tieto on tarkistettu ja tarkistus ei välttämättä pidä, maksuhalukkuus laskee.

Liitto vaatii tukea, ministeri kieltäytyy

Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori kutsui STT:n alasajoa ”järkyttäväksi uutiseksi nykyisessä turvallisuustilanteessa.” Hän varoitti dominoefektistä, jossa muitakin uutisvälineitä kaatuu. Varmavuori vaatii valtiolta toimia STT:n pelastamiseksi.

Liiton mukaan Suomeen tarvitaan pysyvä mediatuki ja mediapoliittinen ohjelma.

Varmavuori ihmettelee, ettei maakunnallisella medialla ole kiinnostusta varmistaa kansallisen uutistoimiston jatkumista.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoo, ettei STT ole pystynyt vastaamaan media-alan muutokseen. Omistajat eivät ole löytäneet yhteistä suuntaa, eikä palveluille ole markkinoilla riittävää kysyntää.

Ranteen mukaan kotimaisen median kilpailukyky ei voi perustua merkittäviin tai pitkäaikaisiin tukijärjestelmiin, vaan sen on oltava nykyaikaista ja markkinaehtoista.

Median portinvartijan rooli katosi

Median murros on seurausta maailman muuttumisesta.

Muutos ravistelee muitakin toimialoja. Kodak keksi digitaalikameran, mutta ajautui silti konkurssiin vuonna 2012, koska yhtiön ydinliiketoiminta oli filmi. Nokian matkapuhelinliiketoiminta menetti asemansa, kun iPhone muutti alan logiikan.

Vertaukset eivät ole täydellisiä, mutta yhteinen piirre on sama: aiemmin arvokas tuote muuttui lyhyessä ajassa huomattavasti vähemmän arvokkaaksi.

STT:n palvelu oli aikoinaan välttämätön, koska yksittäinen lehti ei voinut pitää kirjeenvaihtajaa jokaisessa maassa eikä toimittajaa jokaisessa tapahtumapaikassa. Nykyään uutistapahtumasta kertovat viranomaiset, yritykset, poliitikot ja kansalaiset itse sosiaalisessa mediassa.

Tekoälyavusteiset työkalut tekevät perusuutisvirrasta halpatuotantoa. STT ei ole enää tiedonvälityksen portinvartija. Siitä tuli yksi ääni lukemattomien muiden joukossa.

Veronmaksajia ei kannata huutaa apuun

STT:llä voisi toki yhä olla arvoa. Moni ikävöi aikaa, jolloin uutiset olivat asiapitoisia, neutraaleja ja luotettavia.

Ongelma on, ettei edes maan johtava sanomalehti ole valmis maksamaan arkipäiväisestä, mutta luotettavasta journalismista. Helsingin Sanomat on jo ajat sitten päätynyt tekemään monilla uutisjutuillaan vihervasemmistohenkistä identiteettipolitiikkaa.

Mediatuen vaatimisessa on oma logiikkansa. Journalistiliiton tehtävä on puolustaa jäseniään. STT:n pelastaminen tarkoittaisi työpaikkojen säilymistä. Tuki kuitenkin ohittaisi markkinan viestin, jonka asiakkaat ovat jo antaneet.

Jos Helsingin Sanomat, Aamulehti ja muut eivät halua ostaa palvelua, miksi uutistoimiston ylläpitämisen lasku pitäisi siirtää veronmaksajille? Sosiaalisen median ja muun informaatiotulvan keskellä medialle annettavaa tukea on yhä vaikeampi perustella. Tuki voisi lykätä STT:n loppua, mutta maksavia asiakkaita se ei tuo takaisin.