Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola on nostanut julkisessa keskustelussa esiin väestökehityksen ja sen vaikutukset Suomen puolustukseen. Maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden merkitys maanpuolustukselle liittyy myös paikalliseen infrastruktuuriin ja yhteiskunnan toimintakykyyn.
– Väestön väheneminen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa on otettava vakavasti. Kun ihmiset, työpaikat, palvelut ja yritykset katoavat alueilta, heikkenevät samalla paikallinen toimintakyky, varautuminen ja huoltovarmuus. Elävä maaseutu on osa Suomen puolustusta, Jaana Strandman toteaa.
Maaseudun elinvoima on turvallisuusteko
Strandman vaatii, että valtion päätöksenteossa huomioidaan nykyistä vahvemmin koko maan asuttuna pitäminen.
– Tarvitsemme toimivia kouluja, terveyspalveluja, teitä, yrityksiä, maatiloja ja työpaikkoja myös kasvukeskusten ulkopuolelle. Pienten koulujen asema on turvattava valtionosuusuudistuksessa korvamerkityllä rahoituksella. Myös alemman tieverkon kunnossapito, sopimuspalokunnat ja paikallinen varautuminen ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä.
– Iloitsen kyläturvallisuushankkeesta, johon nykyhallitus on osoittanut rahoitusta. Olen kehittänyt kyläkoulukonseptin ja toiminut rehtorina ja opettajana reilut 10 vuotta kyläkouluilla. Tunnen kyläkoulujen aseman ja merkityksen suomalaisessa elämänmuodossa, Strandman kertoo.
Suuri osa suomalaisista haluaisi elää maalla
Strandman nostaa esiin myös Itä-Suomen erityisaseman.
– Itä-Suomen elinvoimaan on panostettava pitkäjänteisesti. Itä-Suomi-ohjelma, EU:n NSPA-rahoitus ja erityistalousalueiden valmistelu ovat tärkeitä keinoja vahvistaa alueen investointeja, yritystoimintaa ja työpaikkoja.
– Ihmisillä pitää olla mahdollisuus asua, yrittää ja kasvattaa lapsensa kotiseudullaan. Suomen turvallisuutta ei rakenneta keskittämällä kaikkea muutamaan kaupunkiin. 40 % suomalaisista haluaisi asua maalla, selviää tutkimuskyselystä. Tämä on tehtävä mahdolliseksi.
Jokainen asuttu kylä, maatila, yritys ja koulu vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta.