Huoltovarmuus

Nykyhallituksessa tehdään merkittäviä toimia talouskasvun synnyttämiseksi Suomeen 17 vuoden jälkeen. Kestävä talous turvaa suomalaisten hyvinvointipalvelut tulevaisuudessakin. Työllä ja yrittämisellä Suomi pidetään hengissä, iloitsee perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti hiljattain uuden lakialoitteen, jonka tavoitteena on huoltovarmuusjärjestelmän taloudellisen pohjan turvaaminen.

Malmin lentoaseman ystävät ry:n hallitus esittää, että sähköinen lentäminen mahdollistetaan Malmin lentokentällä yhdellä kiitotiellä ja että asuntorakentamisen laajuutta arvioidaan uudelleen muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi. Perussuomalaisten Mika Raatikainen yhdistyksen hallituksesta kertoo sähköisen lentämisen olevan huoltokustannuksiltaan jopa puolet halvempaa ja ilmastovaikutuksiltaan käytännössä hiilineutraalia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää suomalaisen maaseudun pärjäämistä maamme elinehtona. Tärkeää on, miten ja missä ruoka tuotetaan, mistä teollisuus saa raaka-aineita ja millaiset palvelut ja tiestö maaseudulla on. Koko Suomi on pidettävä mukana, Strandman vaatii.

Konstit on monet, kun halutaan ajaa kotimaista turvetuotantoa väkisin alas. Euroopan komission rahoittama hanke järjesti Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella Reilun turvesiirtymän kansalaisraadin. Raati ei kaikkien osallistujien mukaan ollut reilu. Kun jo aiheeksi mainittiin turpeen hallittu alasajo, ei mikään muu tuntunut järjestäjille kelpaavan, vaikka suurin osa raatilaisista järjestäjien hämmästykseksi ymmärsikin turvetuotannon jatkamisen tärkeyden ruoantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Torstaina perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää sai mahdollisuuden esittää eduskunnan suullisen kyselytunnin viimeisen kysymyksen. Aiheeksi valikoitui Ukraina-tuki ja kotimainen puolustusteollisuus. Hän muistutti, että kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen tukee kansallista puolustuskykyämme, taloutemme kasvua ja innovaatioita sekä parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä puolustusyhteistyössä.

Perussuomalaiset jatkaa hallituksessa johdonmukaista linjaansa kehitysyhteistyön sitomisesta selkeisiin ehtoihin, vastavuoroisuuteen ja avun tehokkaaseen hyödyntämiseen. Hallitus vähentää kehitysyhteistyön määrärahoja asteittain sekä kytkee kehittyville maille annettavan tuen kansainvälisen sääntöperustaisen järjestyksen vahvistamiseen ja palautettavien kansalaisten vastaanottamiseen lähtömaissaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru kirjoittaa Satakunnan Kansan kolumnissaan, että Suomen ilmastostrategia on suunniteltava sillä tavalla, että kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaaminen muodostaa perustan, jonka päälle ilmastotoimet suunnitellaan eikä päinvastoin.

Lisätalousarvion keskeisin ehdotus on Ukrainalle annettavan puolustusmateriaalituen lisääminen, kertoi valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnalle tänään lähetekeskustelussa vuoden 2025 lisätalousarviosta.

Torstaina 27.2.2025 eduskunnassa käytiin lähetekeskustelua valtioneuvoston uudesta puolustusselonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää nosti puheenvuorossaan esiin huoltovarmuuden, energian ja turpeen merkityksen Suomen kriisinkestävyyden kannalta.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää miljardin euron lisäystä tiestön rahoitukseen. SKALin mukaan hallituskauden tärkeimpiä päätöksiä tiestön kehittämisen kannalta on liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Suomen julkishallinto on paisunut kuin pullataikina. Suomessa on yhteensä 4 237 julkishallinnon alaista organisaatiota. Kyseiset organisaatiot saavat joko kaiken tai osan rahoituksestaan valtiolta ja kunnilta. Julkishallinnon organisaatioissa tehdään 510 000 vuosityötuntia työtä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa julkisen hallinnon rönsyt kuriin yritysten ja investointien houkuttelemiseksi Suomeen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.

Liikennettä kehitetään nyt perustarpeet ja turvallisuus edellä. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne korostaa, että siltarumpupolitiikan aika on nyt ohi.

Puolustusministeri Häkkänen ilmoitti tänään tiedotustilaisuudessa, että Suomeen suunnitellaan TNT-tuotantolaitosta. Hankkeen kokonaisarvo yltää yli 200 miljoonaan euroon ja tehdas sijoitetaan Poriin.

Kyläyhdistyksillä ja aluejohtokunnilla on tärkeä rooli kylien asukkaiden turvallisuudentunteen luomisessa ja varautumisessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman peräänkuuluttaa naapuriavun merkitystä turvallisuuden ja yhteisöllisyyden luomisessa.

Vesi on elintärkeä luonnonvaramme, josta on pidettävä tarkasti huolta. Suomen hyvät pinta- ja pohjavesivarat sekä tehokas vedenkäsittelytekniikka ja jätevesien huolto takaavat sen, että saamme nauttia puhtaasta vedestä, ja se tulee jokaiseen kotiin hanasta, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Nyt Suomen liikenneverkkoa kehitetään jalat maassa, tosiasiat ymmärtäen, tärkeimpään keskittyen. Suunnitelma näyttää hyvin suomalaiselta ja vastaa kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan tarpeisiin, painottaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen korostaa muuttuneen turvallisuusympäristön sekä kansainvälisen poliittisen epävarmuuden vaikuttavan suoraan Suomeen. Maailmanpoliittinen tilanne tullaan huomioimaan myös valtion vuoden 2025 talousarviossa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätavoite edelleen on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Tämä on perussuomalaisille ehdoton lähtökohta, puolueen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Vilhelm Junnila painotti.

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelua vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli oppositiopuolueiden ideologisia esityksiä turpeentuotannon vaikeuttamiseksi.

Sisäministeri Mari Rantasen johtaman ministeriön kriisioppaassa korostetaan 72 tunnin kotivaran merkitystä kriisitilanteissa. Kotivaran tarkoitus on varmistaa, että jokainen pystyy huolehtimaan perustarpeistaan poikkeustilanteissa, joissa yhteiskunnan normaalit palvelut eivät syystä tai toisesta ole käytettävissä.

Suomessa tulee ryhtyä toimiin Ottawan miinakieltosopimuksen purkamiseksi, eikä asiassa ole syytä aikailla, kertovat perussuomalaiset ministerit Suomen Uutisille.

Hallitus esittää mittavia lisäinvestointeja liikenteen ja alueiden rahoitukseen. Aikaisempien miljardiluokan investointien lisäksi hallitus ehdottaa nyt lisärahaa rautateiden kulunvalvontajärjestelmän uusimiseen, ehdollisena Länsirataan, useisiin tiehankkeisiin ja suurten kaupunkiseutujen elinvoiman vahvistamiseen.

Hallitus säilyttää nykyisen lentoasemaverkon ja kehittää edelleen Suomen sisäistä lentoliikennettä. Ostopalveluliikenteeseen haetaan kaupunkeja tasa-arvoisesti kohtelevaa sopimusmallia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi Naton viestineen puolustusvaliokunnalle energiansaannin varmistamisen tärkeydestä sodanuhkaan varauduttaessa. Eduskunta keskusteli keskiviikkona Naton rauhanajan puolustuksen tehtävistä. Mäenpää piti perussuomalaisten ryhmäpuheen asiasta.

Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäen mukaan esityksen taustalla on Välitä viljelijästä -projekti, jonka tarkoituksena on maatalousyrittäjien työkyvyn tukeminen, työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy sekä työurien pidentäminen.

Perussuomalaisten mikkeliläinen kansanedustaja Jaana Strandman on ottanut hoitaakseen teleyhteyksien kuuluvuusongelmia kuntoon itäisessä Suomessa.

Euroopan talouskomission tieliikenteen työryhmä hyväksyi 29.10.2024 E16-tien jatkamisen Suomen puolelle. Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne uskoo hankkeen vahvistavan Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta sekä tiivistävän yhteistyötä Ruotsin kanssa entisestään.

Presidentti Sauli Niinistö katsoo tuoreessa raportissaan, että jatkossa EU:n täytyy investoida huomattavasti nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistön mukaan EU:n tulisi käyttää budjetistaan jopa viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen toteaa, että EU-tason varautumisessa ei varsinaisesti ole puutetta lisärahasta, vaan jo olemassa olevia varoja tulee kohdentaa uudelleen.