Juha Mäenpää esittää: Lakimuutoksella lisää taloudellisia voimavaroja huoltovarmuuteen

Valtioneuvoston puolustusselonteossa muistutetaan, että huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuuden perustaa. Se käsittää väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien kriittisten toimintojen, tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista sekä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa että poikkeusoloissa.

Myös Nato painottaa kansallisen kriisinkestävyyden vaatimuksissaan yhtenä kohtana kriisinkestävää energianjakelua. Puolustusliiton mukaan on varmistettava jatkuva energiansaanti ja varasuunnitelmat häiriöiden hallitsemiseksi.

– Huoltovarmuuden ja sen taloudellisen pohjan turvaaminen onkin ensiarvoisen tärkeää Suomen turvallisuusympäristön ollessa heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti, Mäenpää perustelee aloitteessaan.

Huoltovarmuusmaksun tuotto laskenut

Huoltovarmuusmaksun tuotto on reaalisesti laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli neljänneksen. Se oli 2010-luvulla korkeimmillaan vuositasolla lähes 48 miljoonaa euroa. Tuotto on kasvanut ja laskenut riippuen eri energiatuotteiden ja sähkönkulutuksen määrästä. Tällä hetkellä tuotto on alle 40 miljoonaa euroa, ja VM:n ennusteita eri energiatuotteiden kulutuksesta käyttäen sen voidaan arvioida laskevan reiluun 32 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä.

– Huoltovarmuusmaksun kertymä pienenee ennen kaikkea energiatehokkuuden parantuessa sekä kulutuksen siirtyessä matalamman huoltovarmuusmaksun (esim. sähkö) ja huoltovarmuusmaksuttoman (esim. kiinteä biomassa) kulutuksen piiriin, Mäenpää selittää ja jatkaa:

– Sähköautoilija maksaa huomattavasti vähemmän huoltovarmuudestamme. Maksun kohdistaminen sähköautoilla ajaville kilometriperustaisesti on kuitenkin mahdotonta. Toki käyttövoimaveron kaltainen huoltovarmuusmaksu saattaisi onnistua, mutta huoltovarmuuskeskuksen tehtävien lisääntyessä tämä ei riittäisi.

Syntynyt rahoitusvaje paikattava

Lakialoitteessa ehdotetaan maksun korottamista molemmissa sähköveroluokissa 0,013 sentistä kilowattitunnilta (kWh) 0,039 senttiin kilowattitunnilta (kWh), mikä olisi kolminkertainen korotus nykytasoon nähden. Huomionarvoista on, että huoltovarmuusmaksun tulot eivät kerry valtion budjettiin, vaan ne tuloutetaan suoraan Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan valtion talousarvion ulkopuoliseen huoltovarmuusrahastoon.

– Kun huoltovarmuusmaksun kertymä pienenee kulutuksen siirtyessä sähköön, jolla on matalampi huoltovarmuusmaksu, olisi huoltovarmuusjärjestelmän taloudellisen pohjan turvaamiseksi luontevaa ja reilua paikata syntynyt rahoitusvaje sähkön huoltovarmuusmaksun nostolla, Mäenpää korostaa.

Mäenpää sanoo sinänsä yleisesti ottaen vastustavansa verojen korotuksia.

– Toki tämä on veroluonteinen maksu, mutta huoltovarmuudesta huolehtiminen on kansakuntamme kivijalka. Tässä korjataan teknologisista muutoksista johtuvia rahoituksellisia vinoutumia ja palataan tämän myötä oikeastaan lähemmäksi kohti aiempaa jo olemassa ollutta maksutasoa. Esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa kyse on hintaluokaltaan muutamasta kymmenestä sentistä kuukaudessa, hän huomauttaa.