nato

Suomi onnistui erinomaisesti tämän kauden viimeisessä EU-rahahaussa (Connecting Europe Facility, CEF-ohjelma). Rahoitusta saatiin 91 miljoonaa euroa hankkeille, jotka ovat tärkeitä erityisesti huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden ja ulkomaankaupan kannalta.

Toisen maailmansodan ja Stalinin kuoleman jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi venäläisnäkemyksen mukaan erityissuhde. Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa taasen oli vallalla väärinkäsitys, jonka mukaan ”pystymme omalla käytöksellämme ja toiminnallamme manageroimaan Venäjää”. Nyt valtioiden välillä ei ole jäljellä mitään, minkä päälle rakentaa.

Korkean turvaluokituksen tietolähteet kertovat The Sunille, että Venäjä, Iranin islamistinen hallinto sekä muut vihamieliset valtiot käyttävät siirtolaisasetta Ison-Britannian epävakauttamiseen ja rajojen ylikuormittamiseen. Britannian viranomaiset ja poliitikot pitävät tilannetta vakavana kansallisen turvallisuuden uhkana. Oppositiopoliitikot puolestaan vaativat, että rajanylitykset tulisi julistaa jo kansalliseksi turvallisuuskriisiksi.

Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n horjuvan ja jakautuneen linjan puolustuspoliittisissa kysymyksissä.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.

Kuinka vakava sotilaallinen uhka juuri nyt kohdistuu Suomeen ja Eurooppaan? Miten jatkossa Suomen ja Euroopan kasvat puolustusmenot rahoitetaan ja voiko USA:aan enää luottaa? Suomen Uutiset Show:n uudessa jaksossa tarjolla on painavaa asiaa Suomen turvallisuustilanteesta, maanpuolustuksesta sekä EU:n ehdotuksista koko Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi opposition välikysymykseen keskiviikkona iltapäivällä.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään hallituksen esityksestä rajalain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2026 loppuun. Hallintovaliokunta antoi esityksestä mietintönsä 27.5. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korosti puheenvuoroissaan lain jatkamisen olevan ratkaisevan tärkeää Suomen turvallisuudelle.

Eduskunnassa käsiteltiin hiljattain Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviä lainsäädännön muutostarpeita. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää korosti, että jatkossakin reserviläiset lähtevät ulkomaille Naton joukkoihin vain ja ainoastaan vapaaehtoisuuteen perustuen.

Puhemies Jussi Halla-aho painotti EU-puhemiesten konferenssissa, että Euroopan on vahvistettava kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä kriiseistä.

Kaikissa Euroopan maissa tehdään parhaillaan päätöksiä bkt-osuuksien nostamisesta puolustusmenoihin. Kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että juuri nyt myös Suomen puolustusteollisuudelle on avautumassa uusia mahdollisuuksia. Samalla kyse olisi yhteistyön ylläpitämisestä. - Suomen kaltaiselle maalle kyse on valtavista rahasummista, Mäkelä sanoo.

Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen osallistui Suomen edustajana Nato-maiden parlamentaarikkojen kokoukseen Saksassa. Immonen kertoo kokouksen tarkoituksena olleen syventää kansainvälistä yhteistyötä ja käsitystä siitä, miten kansainvälinen tuki Ukrainalle konkreettisesti koordinoidaan ja johdetaan.

Suomi on katkaisemassa viimeisiäkin symbolisia siteitä Venäjään aloittamalla suunnittelun, jonka tuloksena maassamme siirrytään asteittain eurooppalaiseen raideleveyteen. Rail Nordica on Suomen kannalta historiallinen päätös ja hanke, joka vahvistaa myös kasvua sekä työllisyyttä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen illalla hallituksen puoliväliriihen eli kasvuriihen pääkohtia. - Tehtyjen päätösten ytimessä on kaksi isoa kokonaisuutta: Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen ja Suomen ja suomalaisten turvallisuus, Purra sanoo. Hallitus on tehnyt runsaasti kasvutoimia jo aiemmin. Nyt kasvua haetaan muun muassa työhön ja yrittämiseen kohdistuvilla merkittävillä veronalennuksilla, mistä valtiovarainministeri on erittäin tyytyväinen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti hiljattain uuden lakialoitteen, jonka tavoitteena on huoltovarmuusjärjestelmän taloudellisen pohjan turvaaminen.

Ruotsi ajoi vuosituhannen vaihteen rauhanhuumassa armeijansa alas ja nyt on maksun aika. Varustautumiseen satsataan tulevaisuudessa satoja miljardeja lisää. Vahvan puolustuksen rakentamien on kuitenkin vaikeaa, kun armeijan perusta reserveineen on torso. Vastuun kantajista ei ole ruuhkaa, mutta päätösten takana olivat yksiselitteisesti vihervasemmisto ja erityisesti sosialidemokraatit.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan (Nato PA) puheenjohtaja Tomi Immonen ja valtuuskunnan jäsen Mikko Savola (kesk.) osallistuivat Naton parlamentaariseen kokoukseen Pohjois-Makedonian pääkaupungissa Skopjessa. Immonen kertoo Naton edelleen pitävän Venäjää suurimpana uhkana itselleen.

Yhdysvaltain ydinsateenvarjo toimii uskottavana pelotteena ja estää Venäjää hyökkäämästä syvemmälle Eurooppaan. Näin on uskottu. Jos amerikkalaista ydinsateenvarjoa ei enää olisi, niin miten toimia. Akuutti kysymys on saanut ruotsidemokraattien johtajan pohtimaan oman ruotsalaisen ydinaseen valmistamista.

Protestit presidentti Recep Tayyip Erdoǧanin hallintoa vastaan jatkuivat Turkissa taas viikonloppuna. Istanbullin erotettua pormestaria ja Erdoganin keskeisintä poliittista haastajaa kannattavia mielenosoittajia oli liikkeellä jopa miljoonamäärin. Nato-kumppanin sisäinen tilanne ja alueen vakaus huolettavat nyt jo Yhdysvaltojakin.

Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan (Nato PA) puheenjohtaja Tomi Immonen osallistui kuluneella viikolla Nato PA:n kokoukseen Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa. Immonen näkee Moldovan yhtenä riskimaana Venäjän vaikutusyritysten piirissä.

Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta jopa 10 miljardilla eurolla.

Ruotsin on vahvistettava puolustustaan ja tehtävä se mieluiten omalla rahalla. Tähän päästään, jos yhteisten ponnistelujen myötä kansantalous saa kasvaa vapaasti, vailla EU:n byrokratiaa ja ilmastopolitiikan pilvilinnoja. Ruotsista on tehtävä taas vahva ja turvallisuus on nyt tärkeintä, sanoo ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa tuoreella Suomen Uutisten Perusasiaa-videolla esille maanpuolustusasiat. Purra ei muista, että vaaliteltoilla olisi koskaan puhuttu näin paljon puolustuspolitiikkaa.

Sisäministeriö lähetti jo helmikuussa lausunnoille hallituksen esityksen rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2026 loppuun saakka. Tällä hetkellä laki on voimassa tämän vuoden heinäkuuhun saakka. MTV:n uutisextrassa vieraillut sisäministeri Mari Rantanen toteaa, etteivät Venäjän uhka ja Suomen pitkäaikainen turvallisuusympäristön muutos ole toistaiseksi väistymässä.

Puola laajentaa miesten sotilaskoulutusta ja pohtii jopa oman ydinaseen hankkimista. Maa haluaa myös irti Ottawan miinakieltosopimuksesta. Myös Suomi tullee irtautumaan miinakieltosopimuksesta mahdollisesti jo juhannukseen mennessä.

Torstaina 27.2.2025 eduskunnassa käytiin lähetekeskustelua valtioneuvoston uudesta puolustusselonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää nosti puheenvuorossaan esiin huoltovarmuuden, energian ja turpeen merkityksen Suomen kriisinkestävyyden kannalta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi Saksan vaaleja myös viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan vaalitulos aloittaa viikon optimismilla.

Euroopassa keskustellaan nyt maanosan puolustuksen integroimisesta, ja siihen liittyen on spekuloitu yhteisestä puolustusrahastosta. Ylen aamussa tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää spekulointia ennenaikaisena ja muistuttaa, että ensisijaisesti kunkin EU-maan tulee huolehtia omasta puolustuskyvystään, koska useimmat maat ovat jo Natossa.