nato

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen Suomen vasemmiston esikuvaksi. Pohjoismaiset demarit Tanskassa ja Ruotsissa hän sivuuttaa. Tanska ja Ruotsi vaativat menokuria ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, Espanja ei kumpaakaan.

Kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila vaatii Naton pohjoiseurooppalaisen putkiverkoston laajentamista Suomeen ja Ruotsiin. Hän esitti näkemyksensä Delphi Economic Forumissa energiapolitiikkaa käsittelevässä puheenvuorossaan.

Kulissit huojuvat Moskovassa. Venäjä manipuloi ja vääristelee maan talouslukuja, jotta hiekalle rakennettu sotatalous vaikuttaisi uskottavalta oman kansan ja erityisesti länsimaiden silmisssä. Talousongelmat ovat levinneet myös puolustussektorille, jota leimaavat paikalleen juuttunut hyökkäyssota sekä ikiaikainen korruptio.

Suomi nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja kohdentaa vuosille 2027–2030 yli miljardin euron lisärahoituksen puolustuskyvyn vahvistamiseen. Samalla Suomi jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista 300 miljoonalla eurolla loppuvaalikauden aikana.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomi irtisanoo Venäjän kanssa vuonna 1992 solmitun naapuruussopimuksen. Antikaisen mukaan Suomen on tehtävä päätös ennen 11.7.2026 päättyvää määräaikaa. Jos Suomi ei irtisano sopimusta siihen mennessä, sopimus jatkuu automaattisesti vuoteen 2032 eikä seuraava irtisanomisikkuna aukea ennen kuin vuonna 2031.

Venäjän kyberdesantit tekevät hyökkäyksiä ympäri läntisen Euroopan erityisesti Naton jäsenmaissa. Ruotsissa sabotaasiyrityksen kohteeksi joutui muun muassa kunnallinen lämpölaitos ja Suomessakin on yritetty varastaa tietoja reitittimistä. Iskut voivat johtaa erittäin vakaviin yhteiskunnallisiin seurauksiin, mutta Eurooppa ja Nato ovat hereillä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius varoittaa, että Espanjan sosialistihallituksen kieltäytyminen puolustusmenojen nostosta on kehitys, jota Suomen tulee aktiivisesti torjua Natossa.

Eduskunta käsitteli tiistaina valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti puheenvuorossaan, että Puolustusvoimat aikoo hoitaa osallistumisen palkatulla henkilöstöllä ja vapaaehtoisilla sopimussotilailla reservistä. Varusmiehet eivät osallistu näihin tehtäviin.

Suomessa toimii jo Naton esikuntia Mikkelissä ja Rovaniemellä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mukaan on hyvä, että Nato-toimintoja sijoitetaan eri puolille maata.

Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Turpeen puolustaminen on ennen kaikkea turvallisuus‑ ja huoltovarmuusteko, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.

Keskiviikkona Davosissa puhunut presidentti Trump kehui toisen kautensa ensimmäisen vuoden saavutuksia ja haukkui edeltäjänsä. Trump kiusasi WEF-talousforumin osallistujia puhumalla pitkään taloudesta, vaikka kaikki paloivat halusta kuulla hänen kannanottonsa Grönlannin kysymykseen. Lopulta Trump rauhoitti ihmisten mielet: USA ei tule käyttämään voimaa, mutta haluaa silti Grönlannin omistukseensa.

Suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen erittäin vahva, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuore kysely. Suomalaiset tukevat myös puolustusmäärärahojen nostoa ja luottavat puolustuspolitiikan hoitoon. Sen sijaan Yhdysvaltojen valmius puolustaa Suomea tai muita Euroopan maita jakaa suomalaisten mielipiteitä.

Muuttuneessa turvallisuusympäristössä suomalaisen varautumisen kulmakivi on laaja-alainen, eri toimijat yhteen kokoava yhteistyö riskien tunnistamisessa ja arvioimisessa. - Suomen kokonaisturvallisuusmalli toimii parhaimmillaan suunnannäyttäjänä myös Natossa, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.

Tiukka mutta perusteltu linja, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila presidentti Donald Trumpin linjauksesta lopettaa maahanmuutto kolmansista maista väliaikaisesti. - Siirtolaisongelma on kohtalonkysymys myös Suomelle ja Euroopalle.

Perussuomalaisten puolustusvaliokunnan kansanedustajat korostavat, että sisäiset ja ulkoiset turvallisuusuhat muodostavat yhden kokonaisuuden. He painottavat viranomaisten ensivasteen merkitystä hybridiuhkiin ja kiittävät hallitusta poliisin reservin perustamisesta sekä ampumarataverkoston laajentamisesta. Kansanedustajat muistuttavat, että myös Nato vahvistaa arjen turvallisuutta Suomessa.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo että Suomi rakentaa parhaillaan neljä jäänmurtajaa Yhdysvalloille ja suunnittelee omaan käyttöönsä kolme, mahdollisesti jopa viisi uutta alusta. Ranne nosti MTV:n Uutisextrassa esiin myös Länsirata-hankkeen taloudellisten riskien perusteelliset selvitykset.

Presidentti Trump piti YK:n yleiskokouksessa pitkän puheen, jossa hän varoitti, että Euroopan maat ovat menossa helvettiin laittoman siirtolaisuuden takia. Trump vaati Euroopan maita liittymään energiapakotteisiin Venäjää vastaan. Vihreää siirtymää hän piti kalliina virheenä

Venäjän hyökkäysdrooneja lensi Puolan ilmatilaan, ja Puola yhdessä Nato-liittolaisten kanssa ampui niistä joitakin alas. Kansanedustaja Vilhelm Junnila muistuttaa, että Venäjällä on nyt halua testata Nato-valtioiden kykyä reagoida ja saada selville, miten asiaan suhtaudutaan. - Tässä ajassa on tärkeää, että Suomessakin kaikista keskeisistä turvallisuuskysymyksistä ollaan samaa mieltä, Junnila sanoo.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä merkittävästi. Venäjä parantaa itärajan toisella puolella omien sotilastukikohtiensa suorituskykyjä ja valmiuksia jatkuvasti, tulevaisuuteen valmistautuen. Perussuomalaiset näkee Suomen liittymisen Natoon olleen oikea ratkaisu.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut lähes neljä vuotta aiheuttaen valtavan määrän tuhoa sekä inhimillistä kärsimystä. Perussuomalaiset näkee Ukrainan taistelevan koko Euroopan turvallisuuden puolesta ja katsoo Ukrainan vahvistamisen olevan myös Suomen turvallisuuden etu.

Venäjän törkeä provokaatio Puolan ilmatilassa on saanut aikaan äärimmäisen vakavan tilanteen ja Naton reaktiota odotetaan. Miten tulkitaan viidettä artiklaa, jonka mukaan ”hyökkäys yhteen maahan on hyökkäys koko liittokuntaa vastaan”.

Suomi onnistui erinomaisesti tämän kauden viimeisessä EU-rahahaussa (Connecting Europe Facility, CEF-ohjelma). Rahoitusta saatiin 91 miljoonaa euroa hankkeille, jotka ovat tärkeitä erityisesti huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden ja ulkomaankaupan kannalta.

Toisen maailmansodan ja Stalinin kuoleman jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi venäläisnäkemyksen mukaan erityissuhde. Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa taasen oli vallalla väärinkäsitys, jonka mukaan ”pystymme omalla käytöksellämme ja toiminnallamme manageroimaan Venäjää”. Nyt valtioiden välillä ei ole jäljellä mitään, minkä päälle rakentaa.

Korkean turvaluokituksen tietolähteet kertovat The Sunille, että Venäjä, Iranin islamistinen hallinto sekä muut vihamieliset valtiot käyttävät siirtolaisasetta Ison-Britannian epävakauttamiseen ja rajojen ylikuormittamiseen. Britannian viranomaiset ja poliitikot pitävät tilannetta vakavana kansallisen turvallisuuden uhkana. Oppositiopoliitikot puolestaan vaativat, että rajanylitykset tulisi julistaa jo kansalliseksi turvallisuuskriisiksi.

Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n horjuvan ja jakautuneen linjan puolustuspoliittisissa kysymyksissä.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.

Kuinka vakava sotilaallinen uhka juuri nyt kohdistuu Suomeen ja Eurooppaan? Miten jatkossa Suomen ja Euroopan kasvat puolustusmenot rahoitetaan ja voiko USA:aan enää luottaa? Suomen Uutiset Show:n uudessa jaksossa tarjolla on painavaa asiaa Suomen turvallisuustilanteesta, maanpuolustuksesta sekä EU:n ehdotuksista koko Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi opposition välikysymykseen keskiviikkona iltapäivällä.