LEHTIKUVA
Lähes puolet suomalaisista nuorista pelkää Suomen turvallisuuden puolesta. Silti lähes neljä viidestä on valmis puolustamaan maataan aseellisesti tai aseettomasti, kertoo Puolustusvoimien tilaama tutkimus.
Euroopassa käydään sotaa. Venäjä jatkaa laajamittaista hyökkäystään Ukrainaan, kansainvälinen järjestys rakoilee ja Nato vaatii jäsenmailtaan yhä suurempia panostuksia. Tässä tilanteessa Puolustusvoimat halusi tietää, mitä suomalaiset nuoret ajattelevat.
Vastaus löytyy tuoreesta E2 -laitoksen tutkimuksesta ”Nuorten aikuisten näkemykset maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta.” Se kartoittaa 18–30-vuotiaiden näkemyksiä maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta. Puolustusvoimien tilaama tutkimus toteutettiin marraskuussa 2025, ja siihen vastasi yli kaksi tuhatta nuorta aikuista.
Kyselyaineiston rinnalla kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluja, jotka tuovat laadullista syvyyttä prosenttilukujen taakse. Tutkimuksen tarkoitus on tarjota päätöksentekijöille ja Puolustusvoimille ajantasainen kuva siitä, miten nuoret suomalaiset suhtautuvat maanpuolustukseen tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti.
Lähes puolet, 47 prosenttia, suomalaisista nuorista aikuisista on jokseenkin tai erittäin huolissaan Suomen turvallisuustilanteesta ja ulkopuolelta tulevasta uhasta. Yli neljä kymmenestä uskoo, että suomalaiset elävät viiden vuoden päästä turvattomammassa maailmassa kuin nyt. Vain 17 prosenttia odottaa tilanteen paranevan.
Luvut kertovat, että kansainvälisen politiikan turbulenssi on jo painunut syvälle nuorten mieliin – ei abstraktiona vaan henkilökohtaisena huolena omasta ja lähipiirin tulevaisuudesta.
Kansanedustaja Jari Ronkainen, joka istuu eduskunnan puolustusvaliokunnassa, ei pidä lukuja yllättävinä.
– Nuorten arvio ei mielestäni yllätä, kun katsoo, mitä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu, Ronkainen sanoo.
– Euroopassa käydään sotaa, kansainvälinen tilanne on epävarma ja uusia konflikteja syntyy jatkuvasti. Kun nuoret pohtivat omaa tulevaisuuttaan tällaisessa maailmantilanteessa, on ymmärrettävää, että turvallisuustilanne heijastuu myös heidän turvallisuuden tunteeseensa.
Tutkimus paljastaa, että huoli jakautuu epätasaisesti. Naisista 55 prosenttia kertoo olevansa huolissaan turvallisuustilanteesta. Asevelvollisuuden suorittaneista vastaava luku on vain 37 prosenttia. Asepalvelus näyttää siis rakentavan paitsi puolustuskykyä, myös henkistä resilienssiä.
Yksi tutkimuksen havainnoista koskee taloudellisen aseman yhteyttä turvallisuuden tunteeseen. Erittäin huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista nuorista 58 prosenttia on huolissaan turvallisuustilanteesta. Erittäin hyvässä asemassa olevista sama osuus on 35 prosenttia – yli 20 prosenttiyksikön ero.
Sama kaava toistuu tulevaisuusodotuksissa: taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevista nuorista 49 prosenttia uskoo maailman muuttuvan turvattomammaksi viiden vuoden kuluessa. Erittäin hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista samoin ajattelee vain 28 prosenttia.
Ronkaiselle tulos on pysäyttävä.
– Nuoren taloudellisen aseman ei pitäisi vaikuttaa siihen, kuinka turvalliseksi hän kokee oman elämänsä tai Suomen tulevaisuuden. Jos turvattomuuden tunne kasautuu erityisesti heikommassa asemassa oleville nuorille, siihen on suhtauduttava vakavasti.
– Sisäisen turvallisuuden osalta kyse on viranomaisten läsnäolosta, arjen turvallisuudesta ja peruspalveluiden toimivuudesta. Ulkoisen turvallisuuden osalta korostuu selkeä ja ymmärrettävä viestintä, Ronkainen sanoo.
Jos turvallisuuskokemus alkaa eriytyä taloudellisen aseman mukaan, on riskinä, että maanpuolustukseen sitoutuminenkin alkaa eriytyä. Se olisi vakava ongelma pienen maan puolustuskyvylle, joka rakentuu laajalle reserville ja koko kansan tahdolle.
Huolten rinnalla kulkee silmiinpistävä vahvuus. Yli 80 prosenttia nuorista aikuisista luottaa Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea sotilaallisia uhkia vastaan. Lisäksi 71 prosenttia luottaa kansainvälisten liittoutumien – EU:n ja Naton – kykyyn turvata jäsenmaiden turvallisuus.
Luottamus ei jää passiiviseksi. Kysyttäessä valmiudesta puolustaa Suomea mahdollisessa hyökkäyksessä 78 prosenttia nuorista vastaa myönteisesti: 48 prosenttia olisi valmis tarttumaan aseisiin, 30 prosenttia puolustamaan aseettomasti.
Asevelvollisuuden suorittaneilla luku on vielä huomattavasti korkeampi: heistä 87 prosenttia on valmis aseelliseen puolustukseen. Enemmistö, 63 prosenttia, kannattaa myös sitä, että Suomi lähettää joukkoja puolustamaan muita Nato-maita tarvittaessa.
Samaan aikaan 58 prosenttia nuorista pitää itseään maanpuolustushenkisenä. Tämä on 20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin puolustusvalmius. Onko kyseessä ristiriita?
Ronkainen ei pidä eroa merkkinä kriisistä.
– En olisi erityisen huolissani siitä, että ”vain” 58 prosenttia nuorista pitää itseään maanpuolustushenkisinä, kun samaan aikaan 78 prosenttia on valmiina puolustamaan Suomea.
Ronkaisen mukaan ero kertoo enemmänkin siitä, että kaikki eivät samaistu käsitteeseen ”maanpuolustushenkinen”, vaikka heillä olisi silti vahva valmius toimia Suomen hyväksi kriisitilanteessa. Keskeisintä on pitää huolta siitä, että maanpuolustustahto säilyy vahvana ja että järjestelmä koetaan oikeudenmukaiseksi, toimivaksi ja uskottavaksi.
Tutkimuksen laadullinen aineisto tukee tulkintaa: monet nuorista vastustavat arvopohjaisesti sotaa ja väkivaltaa, mutta ovat silti valmiita tarttumaan aseisiin tarvittaessa. Arvopohjainen rauhanomaisuus ja konkreettinen puolustusvalmius eivät poissulje toisiaan. Tutkimuksen mukaan 78 prosenttia nuorista myös kokee, että asepalvelus antaa tärkeitä taitoja, joista on hyötyä elämässä laajemminkin.
Tutkimuksen selvin sukupuoliero on turvallisuushuolessa. Naisista 49 prosenttia arvelee maailman olevan viiden vuoden päästä turvattomampi. Miehillä vastaava luku on 34 prosenttia. Naisista 55 prosenttia on huolissaan nykytilasta, mutta asevelvollisuus koskee edelleen ensisijaisesti miehiä.
Onko aika avata poliittinen keskustelu naisten asevelvollisuudesta?
Ronkainen vastaa harkiten.
– On ymmärrettävää, että naiset voivat olla turvallisuustilanteesta miehiä huolestuneempia. Asevelvollisuus antaa monille miehille konkreettisen kosketuspinnan maanpuolustukseen ja kriiseihin varautumiseen, mikä voi vahvistaa resilienssiä.
– Naisilla on jo mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus, ja pidän tätä lähtökohtaisesti riittävänä mallina. Sen sijaan naisten turvallisuustietoisuutta ja varautumisosaamista voitaisiin vahvistaa esimerkiksi kansalaispalvelusmallin kautta.
Naisten pakolliseen asevelvollisuuteen Ronkainen suhtautuu varauksellisesti, sillä Puolustusvoimilla ei ole nykyisellään kykyä kouluttaa koko ikäluokkaa. Vaarana olisi päätyä valikoivaan malliin, mikä voisi pahimmillaan heikentää maanpuolustustahtoa.
Asevelvollisuusmalleista nykyistä miehiä koskevaa järjestelmää pitää parhaana 39 prosenttia vastaajista. Kaikille ulottuva kansalaispalvelusmalli saa 28 prosentin kannatuksen, valikoiva asevelvollisuus 23 prosentin ja täysin vapaaehtoinen malli vain 10 prosentin. Enemmistö haluaa siis pitää maanpuolustuksen jollakin tavalla velvoittavana.
Tutkimus kuvaa nuorten näkemyksiä tilanteessa, jossa Suomen puolustuspolitiikka elää historiallista murrosvaihetta.
Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Sen jälkeen puolustusmenot ovat kasvaneet jyrkästi. Vuoden 2025 puolustusbudjetiksi vahvistettiin 6,5 miljardia euroa – 536 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Puolustusmenojen osuus BKT:stä on noin 2,5 prosenttia, ja Orpon hallitus on sitoutunut nostamaan sen vähintään kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Vaatimukset kasvavat edelleen. Naton Haagin huippukokouksessa kesäkuussa 2025 jäsenmaat sopivat, että varsinaiset sotilasmenot nostetaan 3,5 prosenttiin BKT:stä ja lisäksi 1,5 prosenttia ohjataan puolustukseen liittyviin menoihin.
Kokonaistavoite on viisi prosenttia vuoteen 2035 mennessä – tällä hetkellä vaatimuksen täyttää jäsenmaista vain Puola. Suomelle tämä tarkoittaa miljardiluokan lisäpanostuksia vuosittain.
Käytännössä valinnanvaraa ei ole. Nato-jäsenyys edellyttää uskottavaa osallistumista, Trumpin hallinnon paine pakottaa Eurooppaa kantamaan enemmän vastuuta, ja pitkä itäraja on maantieteellinen tosiasia.
Orpon hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa laajan puolustuskyvyn kehittämisohjelman: Nato-yhteensopivuuden vahvistamisen, materiaalihankintojen vauhdittamisen ja puolustushallinnon resurssien kasvattamisen.
Nuorten esiin nostamat huolet ja kipukohdat on kuitenkin otettava kaikessa päätöksenteossa huomioon. Tärkeintä on, että Suomen puolustuskyky, kansalaisten luottamus Puolustusvoimiin ja maanpuolustustahto säilyvät vahvoina pitkällä aikavälillä.
– Tämä edellyttää sekä uskottavaa puolustusta, toimivaa asevelvollisuusjärjestelmää että sitä, että nuoret ymmärtävät oman roolinsa osana Suomen kokonaisturvallisuutta, Ronkainen sanoo.
E2 -tutkimus muistuttaa, että maanpuolustus on paljon muutakin kuin aseita ja reserviläisiä. Se on yhteiskunnallinen asenne, luottamus instituutioihin ja kokemus siitä, että yhteinen asia on puolustamisen arvoinen.
Tutkimuksen viesti on pohjimmiltaan rohkaiseva: luottamus Puolustusvoimiin on poikkeuksellisen vahvaa, puolustusvalmius on korkea ja enemmistö nuorista tukee velvoittavaa asevelvollisuutta. Tälle perustalle maanpuolustusta on hyvä rakentaa.
Mutta turvallisuushuolen kasautuminen taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville on varoitusmerkki. Jos osa nuorista kokee, ettei heillä ole tasavertaista osaa yhteiskunnan turvallisuudesta, maanpuolustustahdon pitkän aikavälin kestävyys alkaa horjua.
Nuorten osoittama korkea puolustusvalmius on voimavara, jota ei ole varaa hukata. Sen säilyttäminen edellyttää, että jokainen nuori – taloudellisesta asemastaan riippumatta – tuntee kuuluvansa siihen Suomeen, jota puolustetaan.
Kansanedustaja Jari Ronkaisen mukaan tärkeintä on, että Suomen puolustuskyky, kansalaisten luottamus Puolustusvoimiin ja maanpuolustustahto säilyvät vahvoina pitkällä aikavälillä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustajan Mira Niemisen mukaan vapaaehtoista maanpuolustusta olisi syytä tukea nykyistä enemmän myös julkisin varoin. Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan aktiivireserviläisiä motivoi ennen kaikkea yhteisöllisyys. Osallistumaan kannustavat myös turvallisuushuoli, velvollisuudentunto ja halu puolustaa omaa kotiseutua.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää erittäin tärkeänä uudistusta, jossa koko 17-vuotiaiden ikäluokalle järjestetään jatkossa yhteinen kutsuntainfopäivä ennen varsinaisia kutsuntoja. Uudistus tuo maanpuolustusta koskevan tiedon jokaisen nuoren ulottuville ja tasapuolisesti.
Valtion ensi vuoden talousarviossa rahoitusta saavat perinteisten tiehankkeiden ohella etenkin maanpuolustus ja maaseudun elinvoima – kulttuuria, lapsia ja terveyttä unohtamatta.
Valtiovarainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä ensi vuoden budjetista. Valtiovarainvaliokunnan alaisen hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen iloitsee kokonaisuudesta, joka huomioi Suomen muuttuneen turvallisuustilanteen ja turvaa kriittisten toimijoiden toimintakyvyn myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen erittäin vahva, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuore kysely. Suomalaiset tukevat myös puolustusmäärärahojen nostoa ja luottavat puolustuspolitiikan hoitoon. Sen sijaan Yhdysvaltojen valmius puolustaa Suomea tai muita Euroopan maita jakaa suomalaisten mielipiteitä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen tyrmää Ylen aamussa esitetyt epäilyt, joiden mukaan Suomi ei pysty nostamaan puolustusmenojaan Naton vaatimalle tasolle.
Perussuomalaiset korostaa Venäjän olevan vakavin ja pysyvin uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Perussuomalaiset painottaa Ukrainan menestymisen puolustustaistelussaan Venäjää vastaan olevan Suomen edun mukaista, koska tämä sitoo Venäjän resursseja, jotka voisivat olla käytettävissä muualla Euroopassa. Lisäksi Ukrainan koulutusoperaatioihin osallistuminen antaa Suomelle kokemusta nykyaikaisesta sodankäynnistä.
Suomessa toimii jo Naton esikuntia Mikkelissä ja Rovaniemellä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mukaan on hyvä, että Nato-toimintoja sijoitetaan eri puolille maata.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen uskoo, että reserviläisiän nostaminen lisää entisestään suomalaisten maanpuolustustahtoa. Reserviläisikä nousee alkaneen vuoden alusta lähtien. Lakimuutoksen jälkeen asevelvollinen kuuluu reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
Viikon suosituimmat
Irakilaiselle perheelle ostettiin kilpailuttamatta 2,5 miljoonalla turvallisuuspalveluita avohuollon tukitoimenpiteenä ja täydentävänä toimeentulotukena, kertoi Yle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä.
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.
Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.
Ruotsalaispoliisi oli kaikessa rauhassa seuraamassa jalkapallo-ottelua televisiosta MM-kisakatsomossa Kööpenhaminassa, kunnes hänet hakattiin ja potkittiin hengiltä. Poliisi on pidättänyt rankan rikoshistorian omaavan päätekijäksi epäillyn. Somessa ihmetellään jälleen, miten tämä oli mahdollista.
Britannian sisäministeriö suunnittelee uudistusta, jonka mukaan tilapäisen turvapaikan saaneet joutuisivat maksamaan takaisin majoitus- ja elinkustannuksensa, jahka ovat päässeet työn syrjään kiinni. Muutoin pysyvä oleskelulupa jää maahantulijalta haaveeksi.
Yksityinen säätiö haluaa opettaa espoolaisille ala-asteella opiskeleville koululaisille, mitä on tiedostamaton syrjintä. Rahaa haetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jonka ydintehtävä on seurata suomalaisten terveyttä, eikä suinkaan rahoittaa yhteiskunnallista kasvatusta.
Saksalainen kohupoliitikko Sahra Wagenknecht rusikoi uutuuskirjassaan maahanmuuttoa, wokea ja cancel-kulttuuria. Wagenknechtin mukaan uuden maailmanjärjestyksen mukanaan tuoma "avoimuus" ja "edistys" ovat merkinneet suurelle enemmistölle lähinnä turvattomuutta ja rappiota. Paluu parempaan vaatisi kansallismielisyyden kunnianpalautusta.
Vantaa on keikkunut poliisin turvattomuustilastoissa kärkipaikoilla jo pitkään. Poliisin käyttämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki. Katja Pirhonen kertoo omista kokemuksistaan, millaista on asua Myyrmäessä.
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
