LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustajan Mira Niemisen mukaan vapaaehtoista maanpuolustusta olisi syytä tukea nykyistä enemmän myös julkisin varoin. Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan aktiivireserviläisiä motivoi ennen kaikkea yhteisöllisyys. Osallistumaan kannustavat myös turvallisuushuoli, velvollisuudentunto ja halu puolustaa omaa kotiseutua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen katsoo, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemista pitäisi vahvistaa sekä rahoituksen että lainsäädännön keinoin.
Hänen mukaansa esimerkiksi maanpuolustukseen liittyvien varustehankintojen verovähennyskelpoisuutta on selvitetty, mutta tukea tulisi lisätä myös aktiivisten reserviläisten työelämäjärjestelyihin sekä vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen.
– Koska puolustusmenoja tällä hetkellä korotetaan, katson, että tältä sektorilta tulee samalla vahvistaa myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta laajasti sekä tukea erilaista toimintaa, Nieminen sanoo.
Niemisen kommentit liittyvät Itä-Suomen yliopiston tutkimukseen, jossa selvitettiin aktiivireserviläisten motiiveja osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.
Väitöskirjatutkija Antti Tiilikaisen tutkimuksessa tunnistettiin 12 osallistumismotiivia, jotka jakautuvat neljään pääteemaan: uhkakokemukseen, velvollisuudentuntoon yhteiskuntaa kohtaan, toveruuteen sekä arvojen ja perinteiden vaalimiseen.
Tutkimuksen mukaan merkittävin osallistumisen motiivi on yhteisöllisyys. Neljä viidestä haastatellusta kertoi saaneensa toiminnan kautta uusia merkityksellisiä ihmissuhteita ja vahvan kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Moni koki myös luottamuksensa suomalaisten maanpuolustustahtoon vahvistuneen.
Niemisen mukaan tutkimuksen tulos ei tullut yllätyksenä.
– Ei se yllättänyt. Koen kuitenkin, että tässä epävakaassa ajassa ihmiset hakeutuvat aiempaa herkemmin erilaisiin yhteisöihin, hän sanoo.
Hänen mukaansa vapaaehtoinen maanpuolustus tarjoaa mahdollisuuden kokea osallisuutta ja merkityksellisyyttä.
– Yhteisöllisyyden kokemus ja samaistuminen ovat toiminnassa vahvoja. Ihmisellä on luontainen tarve kuulua joukkoon, ja vapaaehtoinen maanpuolustus tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden olla mukana sekä kokea osallistuminen merkitykselliseksi ja monin tavoin hyödylliseksi.
Tutkimuksessa yhteisöllisyyden rinnalle nousivat myös Venäjän muodostama uhka, velvollisuudentunto sekä yhteiskunnallinen vastuu. Niemisen mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.
– Geopoliittisen tilanteen kiristyminen ja rajanaapurin vihamielinen toiminta on konkretisoitunut nyt aivan toisin sitten viime sota-aikojen. Tilanne laittaa varmasti monen pohtimaan, miten voin varautua itse ja kuinka voisin olla myös hyödyksi mahdollisessa kriisitilanteessa, hän sanoo.
Tutkimus nostaa esiin myös paikallisuuden merkityksen. Vaikka vapaaehtoinen maanpuolustus tapahtuu pääosin yhdistyksissä, toiminta kytkeytyy vahvasti sodan ajan joukkoihin. Oma sodan ajan sijoitus vahvistaa yhteyttä sekä muihin reserviläisiin että oman alueen puolustamiseen.
Niemisen mukaan juuri paikallisuus kuvastaa suomalaista maanpuolustustahtoa.
– Oma alue ja omat juuret ovat ihmisille tärkeitä. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne rakentuvat omasta alueesta ja yhteisöstä, jossa ihminen itse, hänen perheensä ja läheisensä elävät. Paikallisuus on mielestäni edelleen Suomessa hyvin vahva, hän sanoo.
Nieminen pitää yhteisöllisyyttä vapaaehtoisen maanpuolustuksen suurimpana vahvuutena.
– Ihmiset haluavat kuulua johonkin, ja vapaaehtoinen maanpuolustus tarjoaa monia mahdollisuuksia osallistua matalalla kynnyksellä. Ehkä olemme huomaamassa, että olemme yhdessä vahvempia. Kyse ei ole vain harrastuksesta tai koulutuksesta, vaan myös tavasta kiinnittyä toisiin ihmisiin ja kokea, että oma tekeminen on osa jotakin suurempaa kokonaisuutta, jolla on merkitystä niin arjessa kuin kriisitilanteissakin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää erittäin tärkeänä uudistusta, jossa koko 17-vuotiaiden ikäluokalle järjestetään jatkossa yhteinen kutsuntainfopäivä ennen varsinaisia kutsuntoja. Uudistus tuo maanpuolustusta koskevan tiedon jokaisen nuoren ulottuville ja tasapuolisesti.
Valtion ensi vuoden talousarviossa rahoitusta saavat perinteisten tiehankkeiden ohella etenkin maanpuolustus ja maaseudun elinvoima – kulttuuria, lapsia ja terveyttä unohtamatta.
Valtiovarainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä ensi vuoden budjetista. Valtiovarainvaliokunnan alaisen hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen iloitsee kokonaisuudesta, joka huomioi Suomen muuttuneen turvallisuustilanteen ja turvaa kriittisten toimijoiden toimintakyvyn myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen erittäin vahva, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuore kysely. Suomalaiset tukevat myös puolustusmäärärahojen nostoa ja luottavat puolustuspolitiikan hoitoon. Sen sijaan Yhdysvaltojen valmius puolustaa Suomea tai muita Euroopan maita jakaa suomalaisten mielipiteitä.
Keskiviikkona eduskunnassa koettiin kummallinen hetki, kun oppositiopuolue keskusta vaati lausumaehdotuksessaan vuoden 2025 talousarviokäsittelyyn liittyvien äänestysten yhteydessä hallitusta huolehtimaan siitä, ettei EU:n lyijykieltoasetus vaaranna maanpuolustusta. Ehdotuksesta tekee omituisen se, että vaatimus on jo tällä hetkellä hallitusohjelmassa ja jopa koko eduskunnan kanta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmettelee keskustan toimintaa.
Perussuomalainen Nuoriso esittää Lotta Svärdin toiminnan uudelleenkäynnistämistä 80 vuotta järjestön lakkauttamisen jälkeen. Nuorisojärjestön mielestä niin kotikentällä kuin tarvittaessa rintamalla tarvitaan osaamista poikkeusaikoina toimimiseen.
Viikon suosituimmat
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut ja Helsinki Pride järjestävät yhdessä 13–17-vuotiaille tytöille työpajan, jossa on mahdollisuus ommella itselleen packer eli penistä esittävä lötkäle haaroväliin laitettavaksi.
Helsingin poliisi on tehostanut rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamisia ja lisännyt käännytyksiä satamissa. Toimet kohdistuvat erityisesti henkilöihin, joiden epäillään liittyvän rikolliseen toimintaan tai vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
Männävuosien kiihkeä pridetys on hiipumaan päin. Yhä useammat organisaatiot ovat laittaneet sordiinon päälle skandaaleissa rypevän ja politisoituneen Priden suhteen.
Kansanedustaja Onni Rostilan mielestä presidentti teki virheen vaihtaessaan Suomen lipun pride-lippuun.
SuomiAreenan puheenjohtajatentissä eilen käytiin tiukkaa debattia maahanmuutosta. Perussuomalaisten Joakim Vigelius puolusti hallituksen tiukkaa linjaa ja muistutti oppositiota siitä, kenen käsialaa ongelmat ovat. Keskustan Antti Kaikkonen joutui ensimmäistä kertaa tv-tentissä vastaamaan kysymykseen oman puolueensa tavoitteesta koskien 40 000 ihmisen nettomaahanmuuttoa vuosittain.
SuomiAreenan puheenjohtajatentissä oppositio hyökkäsi järjestöavustuskriteerien uudistamista vastaan. Oppositiojohtajista kukaan ei pystynyt vastaamaan perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen kysymykseen siitä, mikä tarkalleen kriteereissä on vialla.
Eduskunta äänesti tänään sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin luottamuksesta äänin 88–74. Vasemmistoliitto esitti ministerille epäluottamusta sen jälkeen, kun Rydman oli ilmoittanut, että järjestörahoitusta kohdennettaisiin jatkossa nykyistä enemmän varsinaiseen kohtaavaan työhön ja vähemmän hallintoon, vaikuttamiseen, varakkaille järjestöille sekä ei-terveysperusteiseen toimintaan
Chicagolainen kansalaisaktivisti Saul Alinsky kirjoitti 1970-luvun kynnyksellä modernin vasemmistoaktivismin käsikirjan Rules for Radicals, jonka perintö elää yhä modernien aktivistien asenteissa ja menetelmissä. Alinsky ei haaveillut paremmasta maailmasta, vaan hän keskittyi nokkeliin keinoihin tavoitella valtaa. Moraalilla, totuudella tai periaatteilla ei ole tuolloin itseisarvoa – ne ovat korkeintaan pelkkiä välineitä. Kirja opettaa mm. sen, miten vastustajaa horjutetaan, miten instituutioiden heikkoudet käännetään omaksi eduksi, ja miten oma valta rakennetaan myös järjestelmän sisältä käsin. Konfliktien lietsominen, julkiset painostuskampanja, herjaaminen ja soluttautuminen ovat osa tätä kuuluisaa työkalupakkia. Jokaisen, joka haluaa ymmärtää yhteiskunnallisen vaikuttamisen taktiikoita, tulisi tutustua tähän poliittisten pelikirjojen klassikkoon.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa islamismin kasvavasta uhasta suomalaiselle yhteiskunnalle. Ruotsin hallituksen jo aloittaman selvityksen kanssa samanaikaisesti Purra moittiikin eräitä pohjoismaisia puolueita, jotka tietoisesti suosivat islamistisia ryhmiä äänestäjäkannan kasvattamiseksi. Suomessa SDP:n vaalimainosten kieli on nykyään yhä useammin arabia, Purra muistuttaa.
Vihreiden avoin kirje pääministeri Orpolle vaati toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kirje käsittelee ilmiötä sukupuolinäkökulmasta, mutta jättää Tilastokeskuksen olennaisen datan kokonaan mainitsematta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
