Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – kohteina erityisesti maaseutu ja maanpuolustus

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on toteuttanut jokavuotisen perinteen mukaan lisäykset valtion ensi vuoden talousarvioon. Eduskunnan joululahjarahana paremmin tunnettu, loppuvuonna päätettävä lisärahoitus on 50 vuotta vanha perinne. Tänä vuonna valtiovarainvaliokunnan laatima lisäyslista on kooltaan 40 miljoonaa euroa, mikä vastaa viime vuosien tasoa.

Määrärahalisäykset kohdistuvat tasaisesti ympäri Suomea, kaikkiin maakuntiin. Monet menolisäykset ovat pieniä summia pieniin kohteisiin. Eli juuri sellaisiin katvealueisiin, jonne hallitusohjelma ei varsinaisesti näe, ja joiden merkityksen ymmärtävät vaalipiirin edustajat parhaiten.

Liikennehankkeilla Suomi kuntoon

Tiehankkeisiin suunnataan varoista leijonanosa. Teiden kunnostamisten ohella toteutetaan liittymien parantamisia, liikennevalojen lisäämistä ja valaisemista. Myös paikallisten lentokenttien kehittämiseen on osoitettu varoja.

Kylätoimintaa piristetään sekä kauppatuella että kylätoiminnan valtiontuella. Alkutuotantojärjestöt, kuten Maitoyrittäjät ry, Suomen Kalankasvattajaliitto ry ja Kalatalouden keskusliitto saavat myös rahoitusta.

Retkeily- ja metsästysalalle suunnataan merkittäviä summia, muun muassa Metsähallituksen autiotupien ja puistojen suuntaan on merkitty 400 000 euron määräraha.

Maanpuolustus ja veteraanit arvossaan

Yhteensä 14 ampumarataa saa uutta rahoitusta. Varsinainen maanpuolustustoiminta, kuten Maanpuolustuskoulutus MPK, Reserviläisliitto ja Reserviupseeriliitto on huomioitu, eikä veteraanejakaan ole unohdettu.

Teatteri, kirjallisuus, elokuva-ala ja useat museot saavat määrärahoja. Esimerkiksi Sodankylän elokuvajuhlat ja useat opistot ovat myös listalla.

Satsauksia terveyteen ja hyvinvointiin

Erilaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnataan varoja. Esimerkiksi Turvallinen lääkehoito -oppaan päivitykseen ja Käypä hoito -suosituksiin tulee lisärahoitusta, kuten myös sairaanhoitajien erikoiskoulutukseen.

Kansallista laaturekisteriä kehitetään myös ja siihen lisätään kilpirauhassairaudet.

Musiikkialan vienninedistämiseen, yritysten huoltovarmuuteen ja matkailunedistämiseen lisätään määrärahoja.

Puolueiden kädenjälki näkyy

Vaikka joululahjarahat ovat hallituksen yhteinen ponnistus, luonnollisesti hallituspuolueiden yksilöllinen kädenjälki näkyy lopputuloksessa. Tällä hallituskaudella pakolaisuus, ilmasto ja kansalaisjärjestöt ovat pienemmällä painolla kuin edellisen hallituksen aikana.

Esimerkiksi Närpiön ruotsinkielisen teatterin ja ampuratojen rahoituksen osalta taustalla aktiivisimmin toimineet puolueet ovat sivistyneelle lukijalle melko selvät.

Varoja käytetäään hyviin tarkoituksiin

Eduskunnan yksiselitteinen tehtävä on käsitellä ja hyväksyä seuraavan vuoden budjetti, eli miten verotetaan ja mihin määrärahoja laitetaan. Kun budjetissa on jakamattomia varoja, eduskunnalla on kaikki oikeus ja suorastaan velvollisuus toteuttaa itsensä näköistä politiikkaa.

Joululahjavara on median keksimä nimitys, sillä listat julkistetaan juuri joulun alla, kun seuraavan vuoden talousarvion mietintö eduskunnan valtiovarainvaliokunnasta julkaistaan. Yhtä hyvin koko budjettia voisi kutsua joululahjarahaksi.

Monet keskustelijat kuulevat vain lahja-sanan, ja ihmettelevät, miten eduskunta voi kaikkien leikkaustenkin keskellä jaella miljoonia ympäri Suomea, eli ”antaa lahjoja”. Näitä varoja käytetään aivan tavallisen budjettirahan tavoin – tiehankkeisiin, museoiden toiminnan mahdollistamiseen ja hoiva- ja terveyspalveluihin.

Pitäisikö perinne lopettaa kokonaan?

Luonnollisesti oppositio kritisoi aina hallituksen kaikkea rahankäyttöä, niin myös joululahjarahojen osalta. Silti hallituspuolueet ovat aina vuorollaan varat käyttäneet. Näin on toimittu viitisenkymmentä vuotta, eikä toistaiseksi halua lakkauttaa tätä järjestelmää ole ollut.

Poliittisessa keskustelussa on välillä ehdotettu, että koko ”joululahjaraha”-perinne tulisi lakkauttaa kokonaan. Se, että kaikkia budjetoituja varoja ei ole käytetty, on aika huono syy käyttää ne jakamalla rahaa. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on jo vuosi sitten ehdottanut, että koko perinne olisi syytä lakkauttaa tai kirjata varat säästötoimiin.