LEHTIKUVA
Maailma on odottanut Kiinan nousua maailmanmahdiksi pelonsekaisin tuntein jo kauan. Peking tavoittelee valtaa ovelin ottein. Katleena Kortesuon tuore tietokirja esittelee, millä tavoin Kiina vaikuttaa meihin kaikkiin jo nyt.
Tietokirjailija Katleena Kortesuon uutuusteos ”Kiinan aivosota länttä vastaan” (Docendo 2026) herättelee heitä, jotka eivät ole vielä havahtuneet muuttuvaan maailmanjärjestykseen nousevan lohikäärmeen osalta. Kiina nimittäin tavoittelee suurvalta-asemaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.
Kortesuon mukaan Kiina on Venäjää suurempi uhka lännelle. Toisin kuin kilpailevat suurvallat, Kiina pyrkii välttämään sotilaallisia toimia. Vaivihkainen lähestymistapa maailmanvalloitukseen voi kuitenkin olla vaarallisempi juuri huomaamattomuutensa vuoksi.
Kiinalaisen ajattelutavan ymmärtämiseksi on tunnettava maan historia. Kiina on ollut aikanaan johtava maailmanmahti ja sivistyskeskus vuosisatojen ajan. Kiinassa on keksitty muun muassa sellaiset pikkujutut kuin ruuti, paperi, seteliraha, kirjapaino sekä kompassi.
1800-luvun puolivälistä alkoi kuitenkin niin sanottu ”nöyryytyksen vuosisata”, jonka aikana Kiina joutui useiden maiden hyökkäysten ja hyväksikäytön kohteeksi. Alennustilasta on jäänyt tarve kostaa lännelle ja palauttaa maan mennyt uljaus.
Vuosituhansien kirjoitettu historia antaa Kiinalle erilaisen perspektiivin geopoliittiseen strategiaan. Kun lännessä tempoillaan vaalikaudesta toiseen, Kiina suunnittelee vuosikymmenien päähän.
Kiinalla onkin selvät tavoitteet seuraaville vuosikymmenille. Vuonna 2049 Kiina pyrkii olemaan maailman suurin kansantalous, tieteellisesti ja teknologisesti johtava suurvalta sekä voittoisiin hyökkäyssotiin kykenevä sotilasmahti. Alueellisena tavoitteena on liittää strategisesti tärkeä Taiwan Kiinaan.
Kiinan keinot eivät ole niinkään kovia kuin ovelia. Kortesuon mukaan Kiina pyrkii lahottamaan länsimaat sisältäpäin, voittaakseen sotimatta kuten kiinalainen sotateoreetikko Sun Tzu kehotti tekemään jo 2 500 vuotta sitten.
Kiinalaiset krääsäkaupat sekä halpaelektroniikka sähköautoista robotti-imureihin antavat Kiinan käyttöön valtavan määrän dataa. Kortesuo muistuttaa, kuinka jokainen nettiyhteydellä varustettu sähkölaite kykenee vakoiluun. Puheentunnistusominaisuus tarkoittaa kykyä kuunnella.
Mahdollisuus ei tarkoita vielä käytäntöön panemista. Kiinan valtioon kytketyt hakkeriryhmät ovat tiettävästi asentaneet haittaohjelmia, jotka on käynnistetty vasta vuosien kuluttua.
Ihmisten kohdalla puhutaan uinuvista agenteista, jotka odottavat tehtäväänsä vuosien ajan. Kortesuon mukaan Kiina pyrkii käyttämään vakoilussaan muun muassa maahanmuuttajia.
Kiina myös tahallisesti yllyttää polarisaatiota länsimaissa. Kortesuo arvioi sen näkyvän esimerkiksi niin sanotussa ”silmienvenyttelykohussa”, jonka seurauksena Miss Suomi Sarah Dzafce riisuttiin kruunustaan.
Kiinalaisten masinoima palautekampanja sai jopa pääministeri Petteri Orpon anteeksipyytelemään toisten puolesta. Kortesuon mukaan Kiina halusi tapauksella näyttää valtaansa.
Pelottelu valitettavasti toimii. Kortesuo epäilee, että jo tällä hetkellä osa suomalaisista kustantamoista olisi jättänyt hänen kirjansa julkaisematta Kiinan pelossa.
Kiinalainen lyhytvideopalvelu Tiktok on oma lukunsa. Se kerää valtavasti dataa ja vielä aggressiivisemmin kuin länsimaiset somealustat. Tiedonkeruu ei ole kuitenkaan Tiktokin pelottavin puoli.
Kortesuo lainaa useita tutkimuksia, joiden mukaan Tiktok heikentää keskittymiskykyä, muistia, itsetuntoa ja päättelykykyä. Lisäksi Tiktokin on todettu aiheuttavan stressiä, ahdistusta ja mielenterveysongelmia sekä poliittista radikalisaatiota.
Vuonna 2025 Suomen yläkoululaisista 75 % käytti kyseistä ”palvelua” joko päivittäin tai ainakin useita kertoja viikossa. Kortesuolla on lasten vanhemmille ja nuorten läheisille selvät ohjeet:
– Näytä esimerkkiä. Nokka irti puhelimesta, Tiktok roskikseen ja temutus seis.
Kiinan vaikuttaminen ei kuitenkaan kohdistu vain teineihin ja halvalle tavaralle persoihin kuluttajiin. Isossa mittakaavassa Kiina rakentaa talousriippuvuuksien verkostoa, jota se voi ajan kanssa ja tarpeen vaatiessa hyödyntää poliittisten tarkoitusperien saavuttamiseen.
Kiinan Vyö ja tie -ohjelma alkoi vuonna 2013. Kyseessä on kimppu rakennushankkeita, halpoja lainoja, yritysostoja sekä lainsäädäntöä. Tavoitteena on hankkia mahdollisimman paljon kriittistä infrastruktuuria satamista puolijohdetehtaisiin. Niiden avulla rakennetaan Kiinalle edullista maailmankauppaa.
Suomi ei ole immuuni missikisojen ulkopuolellakaan. Vuonna 2019 Kiinasta oli tulossa peräti 15 miljardia euroa Helsinki-Tallinna-rautatietunneliin. Suomi on jo tällä hetkellä erittäin riippuvainen Kiinasta lannoitteissa ja lääkkeissä.
– Jos olet siis skeptinen venäläisyhtiön ydinvoimalaitosta kohtaan, kannattaa olla skeptinen myös kiinalaisyhtiön datakeskusta kohtaan, Kortesuo summaa.
Kortesuon uutuuskirja maalaa synkän kuvan Kiinan kaikkialle ulottuvista lonkeroista. Onneksi Kortesuo tarjoaa esittelemiinsä ongelmiin myös ratkaisuehdotuksia.
Ensinnäkin ihan jokaisen tulee välttää kiinalaista elektroniikkaa sekä ”päämäärätöntä someselailua”. Yritysten kannattaa siirtää tuotantoa takaisin Eurooppaan ja muistaa, että Supolta voi pyytää turvallisuusselvityksiä. Valtiollisella tasolla tulisi lakata myymästä kriittistä infraa sekä rajoittaa somealustojen tiedonkeruuta lainsäädännöllä.
Kuten yleensä, ei myöskään Kiinan kohdalla kannata antaa pelolle valtaa. Joskus liioitellut kauhukuvat voivat olla kritiikittömyyden peilikuva. Kiinan vaikutusvallan tosiasiallista laajuutta ja syvyyttä on hankala arvioida, koska kyse on salaisista ja vaietuista asioista.
Kiinan päämäärä on kuitenkin selvä. Kortesuon kirja herätellee heitä, jotka eivät ole vielä havahtuneet nousevaan lohikäärmeeseen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio arvostelee äitiyspakkaukseen valittua kiinalaisvalmisteista palloa, vaikka pitää sen liikunnallista tavoitetta hyvänä. Kelan mukaan uusi pakkaus sisältää aiempaa enemmän tuotteita. Hallitus on korottanut äitiysavustuksen 170 eurosta 210 euroon, joka vastaa äitiyspakkauksen arvoa.
Kiinalla on hallussaan kolmannes maailman valmistavasta tuotannosta. Sikäläinen kulutus kattaa tästä vain osan, ja loppu vyöryy muualle, kuten Eurooppaan. Vaarana on teollisuuden alasajo Euroopassa, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee.
Kommunistinen Kiina ei pelaa samoilla säännöillä kuin Eurooppa. Silti annamme sen polkea omaa teollisuuttamme halpatuonnilla. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä tätä ei voi enää hyväksyä.
Euroopassa esiintyy puheita transatlanttisen siteen korvaamisesta esimerkiksi tiivistämällä kumppanuussuhdetta Kanadaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa suurlähettiläskokouksessa pitämässään puheessa, ettei kymmenenkään keskisuurta kumppanuutta automaattisesti vastaa Yhdysvaltoja.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvioi Yhdysvaltojen ulkopolitiikan linjanmuutosta ja samalla varoittaa Euroopan pyrkimyksistä rakentaa vaihtoehtoisia liittoumia. Kanada ei kykene korvaamaan Yhdysvaltoja, ja Kiina-suhteiden kanssa Euroopan on edettävä sangen varovaisesti.
Viikon suosituimmat
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tyrmää vihreiden nuorten poliitikkojen esittämän ajatuksen perustulokokeilusta maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville. Koposen mukaan ajatus vastikkeettomasta rahasta ei-kansalaisille on talouden kannalta kestämätön ja yhteiskunnallisesti tuhoisa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
