Kiina

Länsimaat ovat jo kerran lähimenneisyydessä menneet ansaan eikä sen soisi tapahtuvan toiste. Jos Kiinan mahdollisiin imperialistisiin toimiin jouduttaisiin reagoimaan pakotteilla, se tietäisi länsimaille katastrofia, pohtii Jussi Halla-aho laajassa haastattelussaan Kuuntelija-podcastissa. Afrikka ei sitten ole enää mahdollinen uhka, vaan väestökehityksen epätasapaino ja siitä johtuva muuttopaine on pakko ottaa todesta jo nyt.

Länsimaat ovat vain yksi osa maailmaa, joka nyt on kivuliaassa muutoksen tilassa. Aika entinen ei enää palaa, vaikka kuinka sitä haluaisimme. Sodankäynti ja hyökkäykset eivät nekään välttämättä lopullisesti ratkaise ongelmia. - Ulkoisella hyökkäyksellä on kuitenkin taipumus yhdistää kansalaisia oman hallintonsa taakse, tiivisti puhemies Jussi Halla-Aho ihmisluonteen peruspiirteen valtiossa kuin valtiossa.

Kuinka vakava sotilaallinen uhka juuri nyt kohdistuu Suomeen ja Eurooppaan? Miten jatkossa Suomen ja Euroopan kasvat puolustusmenot rahoitetaan ja voiko USA:aan enää luottaa? Suomen Uutiset Show:n uudessa jaksossa tarjolla on painavaa asiaa Suomen turvallisuustilanteesta, maanpuolustuksesta sekä EU:n ehdotuksista koko Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pitää tärkeänä, että parlamentaarisessa diplomatiassa keskustellaan myös muiden kuin samanmielisten kanssa. Halla-aho puhui kansanedustajien roolista Suomen ulkopolitiikan tukena eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumin kokouksessa keskiviikkona.

Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman varoittaa TikTok-datakeskuksiin liittyvistä uhkakuvista. - On hyvä muistaa, että Kiinan lainsäädäntö velvoittaa kiinalaisia yrityksiä auttamaan Kiinan tiedustelutoimintaa.

Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.

Säpon vuosikatsaus toteaa, että maan turvallisuustilanne voi heiketä edelleen. Venäjän ohella Kiina ja Iranin islamistinen hallinto muodostavat maan suurimmat ulkoiset uhat. Maan turvallisuustilannetta heikentävät myös arabimedioiden sekä sosiaalisen median levittämät valeuutiset. Pääministeri Ulf Kristersson joutui varoittamaan viime marraskuussa kansalaisiaan Al Jazeeran dokumentista, joka väitti ruotsalaisten viranomaisten kaappaavan muslimilapsia.

Saksan puolustusministeriön tilaama tuore raportti paljastaa, että Saksan poliittinen järjestelmä ja jopa yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus ovat vaarassa, ellei maassa pysäytetä kiinalaisen tuulivoimateknologian käyttöä.

Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.

Elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että Suomella olisi loistavat lähtökohdat olla kiinnostava investointiympäristö, ja lisäksi Suomessa on omasta takaa osaamista ja innovaatioita. - Suomen keskeiset vahvuudet vaativat kuitenkin jatkuvia panostuksia, Rydman sanoo.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.

Elinkeinoministeri Wille Rydman huomauttaa, että eräiden laskelmien mukaan Kiina hallitsee jo 70 prosenttia maailman harvinaisten maametallien louhinnasta ja niiden jalostuksesta 90 prosenttia. Rydman varoittaa, että pahimmassa skenaariossa kriittisiä materiaaleja voidaan hyödyntää myös kiristyskeinona samaan tapaan kuin Venäjä on jo hyödyntänyt energia-asettaan omassa valtapelissään.

Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Trump "ampui itseään jalkaan" asettamalla naapurimaille 25 prosentin tullimaksut. Koko maailma pelkäsi suurta kauppasotaa. Nyt näyttää siltä, että presidentti Trump ei halunnutkaan kauppasotaa vaan sodan huumeita vastaan. Ja naapurimaat ovat valmiita tekemään Yhdysvaltain kanssa diilin rajavalvontaa koskien. Pelätty kauppasota vältettiin alle kahdessa vuorokaudessa.

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren emännöimässä Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa vieraina ovat Yhdysvaltoihin perehtyneet dosentti Markku Ruotsila sekä tohtori ja politiikan tutkija Risto E.J. Penttilä. Kolmikko pohdiskelee ohjelman avausjaksossa, mitä Donald Trumpin alkaneella presidenttikaudella maailmassa tulee tapahtumaan sekä mitä seurauksia Suomelle tulee.

Presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisjuhliin sisältyi rentoa jammailua Village People -yhtyeen tahdissa, teehetki väistyvän presidenttiparin kanssa ja väkevä virkaanastujaispuhe, jossa Trump lupasi Yhdysvalloille uutta kultaista aikaa. Monet Trumpin lupaamista uudistuksista liittyvät maahanmuuttopolitiikan tiukentamiseen: etelärajalle julistetaan poikkeustila ja laittomasti maassa olevien karkotukset alkavat. Trump haluaa myös lopettaa vihreän siirtymän ja lisätä kotimaista energiantuotantoa.

Vakoilijat asettuvat sinne, missä ovat vallan kammarit. Siksi Wien menetti asemansa Euroopan urkintapääkaupunkina. Tilalle tuli Bryssel, jossa sijaitsevat EU:n tärkeimmät instituutiot sekä Naton päämaja. Keinot ovat nyt monet ja asialla myös kätyrit.

Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.

Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.

Suomi sai joulun alla konkreettisen muistutuksen turvallisuushaasteistaan, kun Itämerellä havaittiin useiden tietoliikenne- ja sähkökaapeleiden vaurioita, mukaan lukien Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -merikaapelin vaurio.

Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli torstaina Suomen uuden puolustusselonteon, joka ulottuu 2030-luvulle saakka. Selonteosta käy ilmi, että Venäjän hyökkäystä Suomeen ei enää pidetä mahdottomuutena, vaan se on yksi mahdollinen skenaario, jonka varalle Suomi nyt varautuu – osana Nato-liittokuntaa. - Tavallisen kansalaisen kannalta uusi tilanne ei edellytä erityistoimia, mutta kotivaran on aina syytä olla kunnossa, puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.

Kymmeniä tuhansia saksalaisia uhkaa työpaikan menettäminen tai lyhennetty työviikko. Rajuja supistuksia suunnitellaan monilla aloilla, mutta suurimpia leikkaukset ovat autoteollisuudessa. Volkswagenilla työläiset yrittävät pelastaa työpaikkansa siirtämällä palkankorotuksensa pahan päivän varalle tulevaisuusrahastoon.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätavoite edelleen on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Tämä on perussuomalaisille ehdoton lähtökohta, puolueen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Vilhelm Junnila painotti.

Presidentti Joe Biden on armahtanut poikansa kaikista tämän mahdollisesti 1.1.2014 jälkeen tekemistä rikoksista, vaikka aiemmin vakuutti, ettei tulisi käyttämään armahdusoikeuttaan. Armahdus tapahtui vain 50 päivää ennen vallanvaihtoa. Tuleva presidentti Trump ei pysty kumoamaan sitä jälkikäteen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puhui Suomen Atlantti-seuran syyskokouksessa Helsingissä perjantaina. Purran mukaan aikakausi, jolloin Eurooppa huolettomasti pystyi lisäämään sosiaalimenojaan samalla, kun amerikkalaiset huolehtivat mantereen puolustamisesta, on auttamatta ohi.

Donald Trumpin talouspoliittiset tavoitteet, kuten liittovaltion menojen leikkaukset, verotuksen kevennykset ja korkeiden tuontitullien asettaminen sekä uuden hallinnollisen yksikön DOGE:n perustaminen ovat herättäneet voimakkaita reaktioita. VTT Heikki Koskenkylä analysoi tulevaa Suomen Uutisille.

Marraskuun alun Yhdysvaltain presidentinvaalit muistuttivat asetelmaltaan vuoden 1968 vaaleja. Silloin Republikaanien Nixon voitti virassa olleen demokraattien varapresidentin Hubert Humpreyn. Donald Trump päihitti samoin varapresidentin asemassa kampanjoineen Kamala Harrisin. Comebackin tekeminen on Yhdysvaltain presidentille erittäin harvinainen tempaus. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja Matti Hukari kirjoittaa.

Yhdysvaltojen huomio saattaa jatkossa olla yhä enemmän indopasifisella alueella muun muassa Kiinan toimien vuoksi, jolloin Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Perussuomalaisten kansanedustajan Miko Bergbomin mukaan oleellista Suomen puolustusmenojen vahvistamisessa on nyt jatkuvuus tulevien hallituskausienkin aikana. - On tärkeää, että parlamentaarisesti voidaan jakaa laajasti sama analyysi ja tilannekuva siitä, että puolustuksen resursseja on nostettava, Bergbom sanoo.

Alle viikon päästä järjestettävien Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulos on vielä täysin auki, sillä republikaanien Donald Trumpin ja demokraattien Kamala Harrisin kannatusluvut ovat mielipidekyselyissä tasalukemissa.

Ukrainan sodassa käytetään jo drooneja, jotka pystyvät tunnistamaan venäläisiä panssaroituja ajoneuvoja tekoälyn avulla. Asevalmistajan mukaan tekoäly tuhoaa panssarivaunut itsenäisesti, ilman ihmisen suoraa myötävaikutusta. Tekoälyllä on puolensa mutta myös riskinsä.

Turvallisuusviranomaiset varoittivat kesällä Venäjän todennäköisestä sabotaasista länsimaisia kohteita vastaan Euroopassa. Ruotsissa uhka on jo konkretisoinut: puolustusyritysten alueelle tunkeuduttu väkivalloin ja droonit lentelevät laitosten yllä tarkkaillen yritysten logistiikkaa ja selvittäen mahdollisia iskukohteita.