
Garedew: Suomella ei ole varaa jättää turpeen potentiaalia hyödyntämättä
Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
– Kun kovilla pakkasilla on seurannut Venäjän tekemiä iskuja Ukrainan sähköinfraan, on väkisinkin tullut mieleen, että energiaturpeelle voi vielä tulla kova tarve. Turve on helposti varastoitava polttoaine, jolla on edelleen alueellisesti merkittävä rooli lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, ministeri Sakari Puisto toteaa.
– Vaikka turpeen osuutta kokonaislämmöntuotannosta on jatkuvasti vastuuttomasti pienennetty, on sillä kylminä ja tuulettomina pakkaspäivinä yhä aluekohtaisesti merkittävä rooli lämmön ja sähkön tarpeen ollessa suurimmillaan. On järkevämpi polttaa turvetta kuin ainespuuta, jolle on huomattavasti parempaakin käyttöä, kansanedustaja Jari Koskela huomauttaa.
Puisto ja Koskela huomauttavat, että turpeen roolia kasvualustana ja kuivikkeena ei ole pystytty korvaamaan. Ilman riittävää turvetuotantoa kasvualustoilta ja kuivikkeilta loppuu raaka-aine muutamassa vuodessa.
– Maa- ja metsätalousministeriön tiekartta kasvu- ja kuiviketurpeen tilanteesta on valmistumassa aivan lähiaikoina. Se antaa suuntaa sille, miten turvetuotannon kanssa on edettävä, jotta riittävä raaka-aineen saanti voidaan varmistaa, Puisto linjaa.
– Kasvu- ja kuiviketurpeelle ei ole kotimaista korvaajaa. Erilaisia kokeiluja on tehty muun muassa rahkasammaleella ja ruokohelpillä ja jopa ulkomailta tuodulla kookoskuidulla, mutta mikään näistä ei kykene tarjoamaan samoja ominaisuuksia kuin kotimainen turve, Koskela muistuttaa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2026 talousarvioon määrärahan turpeen korkean jalostusasteen tuotteiden selvitykseen. Tällaisia turvetuotteita ovat muun muassa aktiivihiili sekä erilaiset maaperän laatua parantavat biostimulantit.
Korkeamman jalostusasteen turvetuotteilla sekä erityisesti kasvu- ja kuiviketurpeella Koskela ja Puisto näkevät olevan paljon vientipotentiaalia varsinkin, kun antibioottiriippuvuutta halutaan vähentää ja kuivan ilmaston alueilla lisätä maaperän ravinteikkuutta.
– Tulevan selvityksen avulla luomme edellytyksiä uuden turveperäisen teollisuuden syntymiselle. Kotimainen tuotantokyky on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta, ja turpeella on hyödyntämätöntä vientipotentiaalia, Puisto sanoo.
– Turvepohjainen aktiivihiili on kotimainen tuote, joka on huomattavasti parempi kuin Kiinasta tuotu kivihiilestä valmistettu vastineensa. Biostimulanttien merkitys puolestaan korostuu, kun maataloutta tehostetaan ja kuivuus etenkin eteläisimmissä maissa lisääntyy, Koskela sanoo.
Puisto ja Koskela muistuttavat, että sekä kasvu- ja kuiviketurpeen että korkeamman jalostusasteen turvetuotteiden edellytys on riittävä raaka-aineen saanti. He painottavatkin, että tässä hetkessä tärkeintä on varmistaa, että turvetuotantoalueiden lupajärjestelmä uudistetaan ja luvitusta sujuvoitetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Nopein tapa turveraaka-aineen saannin varmistamiseksi olisi heidän mielestään jo kertaalleen luvitettujen alueiden pikainen käyttöönotto.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.

Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Turpeen puolustaminen on ennen kaikkea turvallisuus‑ ja huoltovarmuusteko, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.

Perussuomalaiset näkee Suomessa vuosikausia harjoitetun ilmasto- ja energiapolitiikan olleen todellisuudesta irtautunutta ja toteaa nykyhallituksen muuttaneen suuntaa kohti realistisempaa linjaa.

Suomen huoltovarmuudesta puhutaan usein vain energian kautta, vaikka todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta: ruoasta, eläinten hyvinvoinnista, kasvien kasvusta ja yhteiskunnan toimintakyvystä kriiseissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mielestä tässä kokonaisuudessa on turpeella huomattavasti suurempi merkitys kuin mitä nykyinen ilmastokeskustelu haluaa myöntää.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen arvostelee jyrkästi edellistä hallitusta turpeen alasajosta ja varoittaa, että pörssisähkön hintapiikit ja pakkasten aikainen energiavaje osoittavat Suomen ajautuneen haavoittuvaan tilanteeseen. Reijosen mukaan Suomi olisi voinut turvata sähköntuotantoaan kotimaisella energialla, mutta Marinin hallitus keskusta tukenaan teki siitä kannattamatonta veronkorotuksilla ja romutustuilla.
Viikon suosituimmat

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.

Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.

Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.

Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.

Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.

Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.

Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää