
Garedew: Suomella ei ole varaa jättää turpeen potentiaalia hyödyntämättä
Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
– Kun kovilla pakkasilla on seurannut Venäjän tekemiä iskuja Ukrainan sähköinfraan, on väkisinkin tullut mieleen, että energiaturpeelle voi vielä tulla kova tarve. Turve on helposti varastoitava polttoaine, jolla on edelleen alueellisesti merkittävä rooli lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, ministeri Sakari Puisto toteaa.
– Vaikka turpeen osuutta kokonaislämmöntuotannosta on jatkuvasti vastuuttomasti pienennetty, on sillä kylminä ja tuulettomina pakkaspäivinä yhä aluekohtaisesti merkittävä rooli lämmön ja sähkön tarpeen ollessa suurimmillaan. On järkevämpi polttaa turvetta kuin ainespuuta, jolle on huomattavasti parempaakin käyttöä, kansanedustaja Jari Koskela huomauttaa.
Puisto ja Koskela huomauttavat, että turpeen roolia kasvualustana ja kuivikkeena ei ole pystytty korvaamaan. Ilman riittävää turvetuotantoa kasvualustoilta ja kuivikkeilta loppuu raaka-aine muutamassa vuodessa.
– Maa- ja metsätalousministeriön tiekartta kasvu- ja kuiviketurpeen tilanteesta on valmistumassa aivan lähiaikoina. Se antaa suuntaa sille, miten turvetuotannon kanssa on edettävä, jotta riittävä raaka-aineen saanti voidaan varmistaa, Puisto linjaa.
– Kasvu- ja kuiviketurpeelle ei ole kotimaista korvaajaa. Erilaisia kokeiluja on tehty muun muassa rahkasammaleella ja ruokohelpillä ja jopa ulkomailta tuodulla kookoskuidulla, mutta mikään näistä ei kykene tarjoamaan samoja ominaisuuksia kuin kotimainen turve, Koskela muistuttaa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2026 talousarvioon määrärahan turpeen korkean jalostusasteen tuotteiden selvitykseen. Tällaisia turvetuotteita ovat muun muassa aktiivihiili sekä erilaiset maaperän laatua parantavat biostimulantit.
Korkeamman jalostusasteen turvetuotteilla sekä erityisesti kasvu- ja kuiviketurpeella Koskela ja Puisto näkevät olevan paljon vientipotentiaalia varsinkin, kun antibioottiriippuvuutta halutaan vähentää ja kuivan ilmaston alueilla lisätä maaperän ravinteikkuutta.
– Tulevan selvityksen avulla luomme edellytyksiä uuden turveperäisen teollisuuden syntymiselle. Kotimainen tuotantokyky on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta, ja turpeella on hyödyntämätöntä vientipotentiaalia, Puisto sanoo.
– Turvepohjainen aktiivihiili on kotimainen tuote, joka on huomattavasti parempi kuin Kiinasta tuotu kivihiilestä valmistettu vastineensa. Biostimulanttien merkitys puolestaan korostuu, kun maataloutta tehostetaan ja kuivuus etenkin eteläisimmissä maissa lisääntyy, Koskela sanoo.
Puisto ja Koskela muistuttavat, että sekä kasvu- ja kuiviketurpeen että korkeamman jalostusasteen turvetuotteiden edellytys on riittävä raaka-aineen saanti. He painottavatkin, että tässä hetkessä tärkeintä on varmistaa, että turvetuotantoalueiden lupajärjestelmä uudistetaan ja luvitusta sujuvoitetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Nopein tapa turveraaka-aineen saannin varmistamiseksi olisi heidän mielestään jo kertaalleen luvitettujen alueiden pikainen käyttöönotto.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.

Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Turpeen puolustaminen on ennen kaikkea turvallisuus‑ ja huoltovarmuusteko, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.

Perussuomalaiset näkee Suomessa vuosikausia harjoitetun ilmasto- ja energiapolitiikan olleen todellisuudesta irtautunutta ja toteaa nykyhallituksen muuttaneen suuntaa kohti realistisempaa linjaa.

Suomen huoltovarmuudesta puhutaan usein vain energian kautta, vaikka todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta: ruoasta, eläinten hyvinvoinnista, kasvien kasvusta ja yhteiskunnan toimintakyvystä kriiseissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mielestä tässä kokonaisuudessa on turpeella huomattavasti suurempi merkitys kuin mitä nykyinen ilmastokeskustelu haluaa myöntää.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen arvostelee jyrkästi edellistä hallitusta turpeen alasajosta ja varoittaa, että pörssisähkön hintapiikit ja pakkasten aikainen energiavaje osoittavat Suomen ajautuneen haavoittuvaan tilanteeseen. Reijosen mukaan Suomi olisi voinut turvata sähköntuotantoaan kotimaisella energialla, mutta Marinin hallitus keskusta tukenaan teki siitä kannattamatonta veronkorotuksilla ja romutustuilla.
Viikon suosituimmat

Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.




Lue lisää

Lue lisää