
Garedew: Suomella ei ole varaa jättää turpeen potentiaalia hyödyntämättä
Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
– Kun kovilla pakkasilla on seurannut Venäjän tekemiä iskuja Ukrainan sähköinfraan, on väkisinkin tullut mieleen, että energiaturpeelle voi vielä tulla kova tarve. Turve on helposti varastoitava polttoaine, jolla on edelleen alueellisesti merkittävä rooli lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, ministeri Sakari Puisto toteaa.
– Vaikka turpeen osuutta kokonaislämmöntuotannosta on jatkuvasti vastuuttomasti pienennetty, on sillä kylminä ja tuulettomina pakkaspäivinä yhä aluekohtaisesti merkittävä rooli lämmön ja sähkön tarpeen ollessa suurimmillaan. On järkevämpi polttaa turvetta kuin ainespuuta, jolle on huomattavasti parempaakin käyttöä, kansanedustaja Jari Koskela huomauttaa.
Puisto ja Koskela huomauttavat, että turpeen roolia kasvualustana ja kuivikkeena ei ole pystytty korvaamaan. Ilman riittävää turvetuotantoa kasvualustoilta ja kuivikkeilta loppuu raaka-aine muutamassa vuodessa.
– Maa- ja metsätalousministeriön tiekartta kasvu- ja kuiviketurpeen tilanteesta on valmistumassa aivan lähiaikoina. Se antaa suuntaa sille, miten turvetuotannon kanssa on edettävä, jotta riittävä raaka-aineen saanti voidaan varmistaa, Puisto linjaa.
– Kasvu- ja kuiviketurpeelle ei ole kotimaista korvaajaa. Erilaisia kokeiluja on tehty muun muassa rahkasammaleella ja ruokohelpillä ja jopa ulkomailta tuodulla kookoskuidulla, mutta mikään näistä ei kykene tarjoamaan samoja ominaisuuksia kuin kotimainen turve, Koskela muistuttaa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2026 talousarvioon määrärahan turpeen korkean jalostusasteen tuotteiden selvitykseen. Tällaisia turvetuotteita ovat muun muassa aktiivihiili sekä erilaiset maaperän laatua parantavat biostimulantit.
Korkeamman jalostusasteen turvetuotteilla sekä erityisesti kasvu- ja kuiviketurpeella Koskela ja Puisto näkevät olevan paljon vientipotentiaalia varsinkin, kun antibioottiriippuvuutta halutaan vähentää ja kuivan ilmaston alueilla lisätä maaperän ravinteikkuutta.
– Tulevan selvityksen avulla luomme edellytyksiä uuden turveperäisen teollisuuden syntymiselle. Kotimainen tuotantokyky on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta, ja turpeella on hyödyntämätöntä vientipotentiaalia, Puisto sanoo.
– Turvepohjainen aktiivihiili on kotimainen tuote, joka on huomattavasti parempi kuin Kiinasta tuotu kivihiilestä valmistettu vastineensa. Biostimulanttien merkitys puolestaan korostuu, kun maataloutta tehostetaan ja kuivuus etenkin eteläisimmissä maissa lisääntyy, Koskela sanoo.
Puisto ja Koskela muistuttavat, että sekä kasvu- ja kuiviketurpeen että korkeamman jalostusasteen turvetuotteiden edellytys on riittävä raaka-aineen saanti. He painottavatkin, että tässä hetkessä tärkeintä on varmistaa, että turvetuotantoalueiden lupajärjestelmä uudistetaan ja luvitusta sujuvoitetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Nopein tapa turveraaka-aineen saannin varmistamiseksi olisi heidän mielestään jo kertaalleen luvitettujen alueiden pikainen käyttöönotto.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.

Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Turpeen puolustaminen on ennen kaikkea turvallisuus‑ ja huoltovarmuusteko, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.

Perussuomalaiset näkee Suomessa vuosikausia harjoitetun ilmasto- ja energiapolitiikan olleen todellisuudesta irtautunutta ja toteaa nykyhallituksen muuttaneen suuntaa kohti realistisempaa linjaa.

Suomen huoltovarmuudesta puhutaan usein vain energian kautta, vaikka todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta: ruoasta, eläinten hyvinvoinnista, kasvien kasvusta ja yhteiskunnan toimintakyvystä kriiseissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mielestä tässä kokonaisuudessa on turpeella huomattavasti suurempi merkitys kuin mitä nykyinen ilmastokeskustelu haluaa myöntää.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen arvostelee jyrkästi edellistä hallitusta turpeen alasajosta ja varoittaa, että pörssisähkön hintapiikit ja pakkasten aikainen energiavaje osoittavat Suomen ajautuneen haavoittuvaan tilanteeseen. Reijosen mukaan Suomi olisi voinut turvata sähköntuotantoaan kotimaisella energialla, mutta Marinin hallitus keskusta tukenaan teki siitä kannattamatonta veronkorotuksilla ja romutustuilla.
Viikon suosituimmat

Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.

Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää