
Garedew: Suomella ei ole varaa jättää turpeen potentiaalia hyödyntämättä
Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
– Kun kovilla pakkasilla on seurannut Venäjän tekemiä iskuja Ukrainan sähköinfraan, on väkisinkin tullut mieleen, että energiaturpeelle voi vielä tulla kova tarve. Turve on helposti varastoitava polttoaine, jolla on edelleen alueellisesti merkittävä rooli lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, ministeri Sakari Puisto toteaa.
– Vaikka turpeen osuutta kokonaislämmöntuotannosta on jatkuvasti vastuuttomasti pienennetty, on sillä kylminä ja tuulettomina pakkaspäivinä yhä aluekohtaisesti merkittävä rooli lämmön ja sähkön tarpeen ollessa suurimmillaan. On järkevämpi polttaa turvetta kuin ainespuuta, jolle on huomattavasti parempaakin käyttöä, kansanedustaja Jari Koskela huomauttaa.
Puisto ja Koskela huomauttavat, että turpeen roolia kasvualustana ja kuivikkeena ei ole pystytty korvaamaan. Ilman riittävää turvetuotantoa kasvualustoilta ja kuivikkeilta loppuu raaka-aine muutamassa vuodessa.
– Maa- ja metsätalousministeriön tiekartta kasvu- ja kuiviketurpeen tilanteesta on valmistumassa aivan lähiaikoina. Se antaa suuntaa sille, miten turvetuotannon kanssa on edettävä, jotta riittävä raaka-aineen saanti voidaan varmistaa, Puisto linjaa.
– Kasvu- ja kuiviketurpeelle ei ole kotimaista korvaajaa. Erilaisia kokeiluja on tehty muun muassa rahkasammaleella ja ruokohelpillä ja jopa ulkomailta tuodulla kookoskuidulla, mutta mikään näistä ei kykene tarjoamaan samoja ominaisuuksia kuin kotimainen turve, Koskela muistuttaa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2026 talousarvioon määrärahan turpeen korkean jalostusasteen tuotteiden selvitykseen. Tällaisia turvetuotteita ovat muun muassa aktiivihiili sekä erilaiset maaperän laatua parantavat biostimulantit.
Korkeamman jalostusasteen turvetuotteilla sekä erityisesti kasvu- ja kuiviketurpeella Koskela ja Puisto näkevät olevan paljon vientipotentiaalia varsinkin, kun antibioottiriippuvuutta halutaan vähentää ja kuivan ilmaston alueilla lisätä maaperän ravinteikkuutta.
– Tulevan selvityksen avulla luomme edellytyksiä uuden turveperäisen teollisuuden syntymiselle. Kotimainen tuotantokyky on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta, ja turpeella on hyödyntämätöntä vientipotentiaalia, Puisto sanoo.
– Turvepohjainen aktiivihiili on kotimainen tuote, joka on huomattavasti parempi kuin Kiinasta tuotu kivihiilestä valmistettu vastineensa. Biostimulanttien merkitys puolestaan korostuu, kun maataloutta tehostetaan ja kuivuus etenkin eteläisimmissä maissa lisääntyy, Koskela sanoo.
Puisto ja Koskela muistuttavat, että sekä kasvu- ja kuiviketurpeen että korkeamman jalostusasteen turvetuotteiden edellytys on riittävä raaka-aineen saanti. He painottavatkin, että tässä hetkessä tärkeintä on varmistaa, että turvetuotantoalueiden lupajärjestelmä uudistetaan ja luvitusta sujuvoitetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Nopein tapa turveraaka-aineen saannin varmistamiseksi olisi heidän mielestään jo kertaalleen luvitettujen alueiden pikainen käyttöönotto.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.

Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Turpeen puolustaminen on ennen kaikkea turvallisuus‑ ja huoltovarmuusteko, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.

Perussuomalaiset näkee Suomessa vuosikausia harjoitetun ilmasto- ja energiapolitiikan olleen todellisuudesta irtautunutta ja toteaa nykyhallituksen muuttaneen suuntaa kohti realistisempaa linjaa.

Suomen huoltovarmuudesta puhutaan usein vain energian kautta, vaikka todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta: ruoasta, eläinten hyvinvoinnista, kasvien kasvusta ja yhteiskunnan toimintakyvystä kriiseissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mielestä tässä kokonaisuudessa on turpeella huomattavasti suurempi merkitys kuin mitä nykyinen ilmastokeskustelu haluaa myöntää.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen arvostelee jyrkästi edellistä hallitusta turpeen alasajosta ja varoittaa, että pörssisähkön hintapiikit ja pakkasten aikainen energiavaje osoittavat Suomen ajautuneen haavoittuvaan tilanteeseen. Reijosen mukaan Suomi olisi voinut turvata sähköntuotantoaan kotimaisella energialla, mutta Marinin hallitus keskusta tukenaan teki siitä kannattamatonta veronkorotuksilla ja romutustuilla.
Viikon suosituimmat

Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää