KUVAKAAPPAUS/YLE
Perussuomalaisten Sara Seppänen vaatii ansaittujen työeläkkeiden turvaamista. Hänen mukaansa takuueläkkeen rakenteessa on ongelmia, koska myös vain vähän aikaa Suomessa asuneet saavat lähes saman etuuden kuin pitkän työuran tehneet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen puolusti Suomen työeläkejärjestelmää Ylen aamu-tv:n keskustelussa tänään. Hänen mukaansa kyse on ansaitusta etuudesta.
– Meidän työeläkejärjestelmämme on perusteeltaan puolustamisen arvoinen. Työnantajat, työntekijät ja yrittäjät rahoittavat järjestelmän, ja eläke on nimenomaan omalla työuralla ansaittu. Se on hyvin erityyppinen etuus kuin muu sosiaaliturva, Seppänen totesi.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista suhtautuu kielteisesti nykyisten tai tulevien eläkkeiden leikkaamiseen, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen Eläkebarometrin vastaajista puolet luottaa eläkejärjestelmään ja lähes yhtä moni arvioi, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti.
Samaan aikaan yhä harvempi uskoo, että eläke turvaa kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa.
Seppäsen mukaan väestön ikääntyminen luo paineita järjestelmälle.
– Olen kyllä samaa mieltä suomalaisten kanssa siitä, että eläkkeistä leikkaaminen ei ole ensisijainen vaihtoehto, Seppänen totesi.
Seppänen kohdistaa kritiikkinsä erityisesti takuueläkkeeseen ja sosiaaliturvan rakenteisiin. Hänen mukaansa nykyjärjestelmä kohtelee epäreilusti lyhyen ja pitkän työuran tehneitä.
– Keskustan Matti Vanhasen johdolla luotu malli mahdollistaa sen, että hyvin vähän aikaa Suomessa ollut henkilö voi saada lähes saman takuueläkkeen kuin koko työuransa matalapalkkatyössä tehnyt suomalainen. Tästä meidän pitäisi lähteä korjaamaan ongelmaa, Seppänen sanoi.
Perussuomalaiset esittävät laajempaa sosiaaliturvauudistusta.
– Näemme, että koko sosiaaliturvajärjestelmä tulisi muuttaa kansalaisuusperusteiseksi nykyisen asumisperusteisuuden sijaan. Näin voitaisiin karsia menoja ennen kuin kosketaan suomalaisten työllä ansaitsemiin eläkkeisiin, Seppänen linjasi.
Keskustelussa mukana olleet vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne ja SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen esittivät suomalaisille ongelmallisia näkemyksiä.
Harjanteen puheet eläkkeiden sopeuttamisesta esimerkiksi verotuksen kiristämisen tai indeksimuutosten kautta tarkoittaisivat käytännössä leikkauksia suomalaisten ansaittuun turvaan.
Kiljusen esitys eläkkeiden korottamisesta puolestaan herättää kysymyksen rahoituksen realismista tilanteessa, jossa julkinen talous on syvästi alijäämäinen.
Seppänen korosti myös luottamuksen merkitystä eläkejärjestelmään. Hänen mukaansa puheet leikkauksista heikentävät erityisesti nuorten uskoa järjestelmän kestävyyteen.
– Miten tällainen rakentaa luottamusta nuorten keskuudessa? Eikö se pikemminkin heikennä heidän asemaansa, jos viestitään, että eläkkeitä voidaan leikata, Seppänen kysyi.
Hän painottaa, että ratkaisujen tulee perustua oikeudenmukaisuuteen. Yhtenä keinona Seppänen nosti esiin sijoitustuottojen vahvistamisen.
– Eläkkeiden verotuksen kiristäminen tai jo valmiiksi pienten eläkkeiden leikkaaminen ei ole kestävä ratkaisu. Voitaisiin näiden rahastojen suuremmalla riskisijoittamisella saada kasvatettua sitä pottia ja välttyä isommilta sopeutuksilta, hän sanoi.
Ylen ohjelmassa keskusteltiin myös eläkeiän nostamisesta. Eläkebarometrin mukaan noin neljännes suomalaisista pitää sitä hyvänä tai melko hyvänä vaihtoehtona.
Seppäsen mukaan eläkeikää voidaan tarkastella osana kokonaisuutta.
– Järjestelmään täytyy saada lisää joustavuutta. Eläkeiän arviointi on yksi keino, joka myös mahdollistaa eläkeläisten työssäkäyntiä paremmin esimerkiksi verotuksen keinoin. Tämä on erittäin tärkeää ottaa huomioon, Seppänen totesi.
”
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus vie eteenpäin YEL-uudistusta, joka mahdollistaa yrittäjille eläkemaksujen maksamisen todellisten ansiotulojen perusteella vuodesta 2028 alkaen. Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) pitää muutosta merkittävänä parannuksena ja pitkän vaikuttamistyön tuloksena.
Hallituksen kehysriihessä linjattiin kauan kaivatusta korjauksesta Sanna Marinin hallituksen toteuttamaan ja laajalti epäreiluksi koettuun YEL-järjestelmään. Jatkossa yrittäjä saa valita mallin, jolla yrittäjän eläkemaksu määräytyy nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan, minkä seurauksena monen pieni- ja keskituloisen yrittäjän eläkemaksu pienenee.
Talouskeskustelu pyörii Suomessa leikkausten ja säästöjen ympärillä, mutta valtaosa poliitikoista kiertää silti totuutta kuin kissa kuumaa puuroa. Lupaus hyvinvointivaltiosta on rapistumassa ja edes perustuslaki ei turvaa kansalaisten palveluita valtion rahojen loppuessa. Huutava hiljaisuus vallitsee myös maahanmuuton kansantaloutta rasittavien kustannusten ympärillä.
Hallituksen YEL-korjaus tuo selkeyttä ja vapautta nykyiseen yrittäjän eläkejärjestelmään, joka on koettu laajalti epäreiluksi.
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Viikon suosituimmat
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
