Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo rohkeasti ääneen sen, mistä suurin osa poliitikoista on korvia särkevän hiljaa: Suomi on matkalla kohti pienempää sosiaalivaltiota, halusimme tai emme. Vaikka hyvinvointivaltion peruspalvelut on kirjattu perustuslakiin ja lukuisiin erityislakeihin, se ei Murron mukaan riitä turvaamaan niitä.
– Lakien merkitys alkaa pienetä, kun rahat loppuvat. Lakeja tullaan väistämättä tulkitsemaan uudestaan, myös perustuslakia, Murto toteaa Ilta-Sanomissa.
Suomi tarvitsee valtiovarainministeriön arvion mukaan 8–10 miljardin euron sopeutukset. Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan tarve voi olla jopa 13 miljardia. Murron viesti on selkeä: sen mittakaavan leikkaukset muuttavat arkea konkreettisesti eli asumme ahtaammin, vanhuksista huolehditaan kotona ja hammashoito hoidetaan omasta pussista.
– Jos omaa lompakkoa pitää käyttää, se pitäisi sanoa ääneen, eikä vain niin, että havaitsemme ettemme pääse palveluun, Murto sanoo.
Tärkeintä on priorisointi
Suomen Perusta-ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää julkisen talouden karmeasta tilasta ja säästötarpeista puhumista tärkeänä ja tervetulleena. Ensin tulisi kuitenkin karsia ne menot, jotka eivät osu suoraan suomalaisten hyvinvointiin:
– Suomeen tulee vuosittain kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia, jotka rasittavat suunnattomasti julkista taloutta. Maahanmuuttajien työllisyysaste on parikymmentä prosenttiyksikköä kantaväestöä heikompi ja palkkojen mediaani jää kymmeniä prosenttiyksikköjä pienemmäksi kuin kantaväestöllä, Grönroos painottaa.
– Samalla erilaisten tukien käyttö on suurta maahanmuuttajien keskuudessa – paljon puhuttu köyhyyden kasvu johtuukin käytännössä juuri huonosti pärjäävien maahanmuuttajien määrän nopeasta kasvusta viime vuosina. Ilman tämän tulijavirran pysäyttämistä jää valtiontalouden tasapainottaminen turhaksi yritykseksi.
”Osaoptimointia pahimmillaan”
”Eläkepomo” Murto jättää Grönroosin mukaan maahanmuuton menoluokan mainitsematta jo siitä syystä, että eläkejärjestelmä itse lobbaa omista itsekkäistä syistään maahanmuuttoa. Siitäkin huolimatta, että se rasittaa veronmaksajan kukkaroa.
– Eläkejärjestelmän logiikka on se, että vaikka maahanmuuttajat työllistyvätkin heikosti ja työllistyessäänkin usein matalapalkka-aloille, joilla maksetut verot jäävät käytettyihin julkisiin palveluihin nähden pieniksi, niin työllistyneet maahanmuuttajat tuovat siitä huolimatta pieniä summia rahaa eläkejärjestelmään, ja samaan aikaan kasvavat maahanmuuton huimat kulut jäävät taas muun yhteiskunnan maksettaviksi. Tämä on osaoptimointia pahimmillaan, jos mikä!
Velkaantumisen vähentämiseksi löytyy Grönroosin mielestä runsaasti muitakin julkisia menoja, joista on hyvä karsia ennen yleistä vyön kiristämistä. Leikattavaa löytyy varmasti niin järjestötuista, yritystuista, kehitysavusta kuin ylisuurista ja politisoituneista instituutioista, kuten Yleisradiosta ja Suomen Akatemiasta.
