Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että sosiaalinen media vaikuttaa ihmisten ihmissuhteisiin sekä parisuhteiden muodostumiseen ja niiden kestävyyteen. Samalla syntyvyys on monissa länsimaissa laskenut ennätyksellisen alas. Vaikka ilmiöiden taustalla on useita syitä, sosiaalisen median vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ei voida enää sivuuttaa.
– Sosiaalinen media on vallannut elämämme tavalla, jota emme osanneet ennakoida. On syytä pohtia vakavasti, millaisia vaikutuksia sillä on ihmissuhteisiin, perheiden perustamiseen ja yhteiskunnan tulevaisuuteen, toteaa kansanedustaja Jaana Strandman.
Huolta herättää myös keskustelukulttuurin heikentyminen. Sosiaalisessa mediassa vihapuhe, henkilöihin kohdistuva herjaaminen, maalittaminen ja yleinen ilkeys ovat lisääntyneet. Verkossa käyttäydytään usein tavalla, jota ei kasvotusten hyväksyttäisi.
– Liian moni kokee, että sosiaalisessa mediassa saa sanoa mitä tahansa ilman seurauksia. Tämä rapauttaa luottamusta, lisää vastakkainasettelua ja heikentää yhteiskunnallista keskustelua, Strandman sanoo.
Ei enää vain lasten ja nuorten ongelma
Keskustelu sosiaalisen median vaikutuksista on tähän asti keskittynyt pitkälti lapsiin ja nuoriin. Strandmanin mukaan on aika tarkastella myös aikuisväestön suhdetta sosiaaliseen mediaan.
– Tarvitsemme laajempaa keskustelua siitä, kuinka paljon aikaa vietämme sosiaalisessa mediassa ja millaisia vaikutuksia sillä on hyvinvointiimme, ihmissuhteisiimme ja yhteiskuntaamme. Kyse ei ole enää vain lasten ja nuorten asiasta, vaan koko kansakunnan hyvinvoinnista, Strandman korostaa.
Suomessa on vahvistettava mediakasvatusta, digihyvinvointia ja vastuullista verkkokäyttäytymistä kaikenikäisten keskuudessa. Teknologian tulee palvella ihmistä – ei päinvastoin.
– Emme voi rakentaa vahvaa yhteiskuntaa, jos ihmiset etääntyvät toisistaan, keskustelukulttuuri kärjistyy ja yhteisöllisyys murenee. Sosiaalisen median haitallisiin vaikutuksiin on uskallettava puuttua, Strandman päättää.