Lahdessa uutisoitiin paljastuneesta kokaiinin levitysverkostosta, jossa poliisin mukaan kaupunkiin on saatettu tuoda yli 12 kiloa kokaiinia ja huumeiden levittämiseen on käytetty hyvin nuoria myyjiä. Nuorin epäillyistä on syntynyt vuonna 2010. Kaikki rikoskokonaisuudessa epäillyt ovat poliisin mukaan maahanmuuttajataustaisia. Oulussa maahanmuuttajataustaista miestä, joka raiskasi iäkkään vanhuksen pesutuvassa, syytetään jo kolmannesta raiskauksesta.
– Tosiasioista pitää voida puhua niiden oikeilla nimillä. Kun maahanmuuttajatausta korostuu vakavassa nuoriso-, väkivalta- tai jengirikollisuudessa, ilmiötä ei voida lakaista maton alle leimaamisen pelossa. Se ei tarkoita kaikkien maahanmuuttajien syyllistämistä, vaan ongelmien tunnistamista ja niihin puuttumista, toteaa kansanedustaja Mira Nieminen.
Kotouttamisessa on epäonnistuttu
Lahden tapauksessa epäillyt nuoret ovat todennäköisesti jo syntyneet Suomessa, eikä heidän kohdallaan karkottaminen ole ratkaisu. Sen sijaan tapaus herättää konkreettisen kysymyksen kotoutumisen onnistumisesta. Jos Suomessa kasvaneet alaikäiset päätyvät järjestelmälliseen huumekauppaan, ryöstöihin ja väkivaltaan, kotoutumisessa ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä on epäonnistuttu.
– Erityisen vaikea on hyväksyä tapauksia, joissa vakavaan väkivalta- tai seksuaalirikokseen syyllistynyt ulkomaalainen jää Suomeen ja syyllistyy myöhemmin uudelleen vakavaan rikokseen. Yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on suojella uhreja ja Suomessa asuvien turvallisuutta, Nieminen sanoo.
Sinisilmäisyyden aika on ohi
Perussuomalaiset on pitkään puhunut ja varoittanut siitä, ettei Suomeen pidä päästää kehittymään samoja ongelmia, joita nähdään esimerkiksi Ruotsissa. Asiaa ei Niemisen mielestä ole otettu tarpeeksi vakavasti. Vielä on mahdollista toimia, ja hallitus onkin tehnyt paljon työtä suunnan muuttamiseksi, mutta työtä riittää vielä.
– Viimeinenkin sinisilmäisyyden aika on ohi, ja tämä pitää tiedostaa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.
– Poliisi ja viranomaiset tarvitsevat edelleen tehokkaampia toimia, riittäviä resursseja ja toimivaltuuksia. Nuorten rikoskierteisiin on puututtava nopeammin ja aikaisemmin, ja rikosten seuraamusten on oltava uskottavia, myös nuorille. Rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyvää alaikärajaa on laskettava 15 vuodesta, sillä lapset ovat entistä tietoisempia tekemistään teoista ja niiden vaikutuksista. Selvitys tästä on jo aloitettu oikeusministeriössä. Ruotsi teki vastaavan päätöksen tänä vuonna, Nieminen kertoo.
Turvallisuus ei synny ongelmia vähättelemällä
Ulkomaalaisten vakavaan ja toistuvaan rikollisuuteen tarvitaan vielä selvempi linja. Hallitus on kiristänyt maasta poistamista koskevaa lainsäädäntöä, ja Nieminen pitää suuntaa oikeana. Jos Suomessa oleskeleva ulkomaalainen syyllistyy vakaviin tai toistuviin rikoksiin, karkottamisen pitää olla ensisijaista ilman pitkiä harkintaprosesseja ja aidosti tehokas seuraus aina, kun lain edellytykset täyttyvät.
– Rikollisten maasta poistaminen lähettää myös tärkeän viestin yhteiskunnalta. Suomessa eletään Suomen lakien mukaan, ja oikeus oleskella Suomessa ei voi olla vakavasta ja toistuvasta rikollisuudesta riippumaton itsestäänselvyys.
– Turvallisuus ei synny ongelmia vähättelemällä ja katselemalla toisaalle. Suomen ei pidä seurata sivusta kehitystä, jossa huumekauppa, väkivalta ja nuorten hyväksikäyttö rikollisuudessa juurtuvat osaksi kaupunkiemme arkea. Siihen on puututtava yhteistyöllä, jämäkästi ja rohkeasti, ennen kuin ongelmat jatkavat kasvuaan, Nieminen päättää.
