Petteri Orpo ei ole saanut vakuutettua puolueensa vihreää siipeä maahanmuuton kiristysten taakse. / LEHTIKUVA
Kokoomus näyttää löytäneen maahanmuuttopolitiikasta uuden vaihteen sopivasti juuri ennen eduskuntavaaleja. Puolue vakuuttaa linjansa olevan vanha ja tuttu, vaikka se nostaa nyt näyttävästi esiin tavoitteita, joita perussuomalaiset on ajanut jo pitkään.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi 16. lokakuuta uuden maahanmuuttopoliittisen linjauksensa. Kokoomuksen mukaan maahanmuuttoa pitää hallita tiukemmin, kotoutumisen on oltava velvoittavampaa ja tulijoilla täytyy olla vastuu toimeentulostaan.
Itsestäänselvyyksiä, joita kokoomus olisi voinut ajaa läpi jo tässä hallituksessa.
Myös Suomen lakeja ja sääntöjä on noudatettava. Suomeen ei tulla elämään pysyvästi veronmaksajien varassa tai tekemään rikoksia. Kokoomus katsoo, että Suomen pitää päättää ihan itse, keitä maahan tulee ja millä ehdoilla.
Tässäkin asiassa kokoomus olisi voinut tulla perussuomalaisten linjalle jo aikaisemmin. Tätähän kaikkea perussuomalaiset on ajanut jo pitkään puheenjohtajansa Riikka Purran johdolla, eli haitallista maahanmuuttoa pitää kiristää.
Kokoomus vakuuttaa uuden linjauksensa olevan johdonmukaista jatkoa puheenjohtajansa, pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmalle. Selitys kuulostaa tutulta poliittiselta vakuuttelulta: mitään varsinaisesti uutta ei ole tapahtunut, mutta asiasta on nyt tarpeen pitää näyttävästi meteliä.
Perussuomalaiset on tehnyt tiukemmasta maahanmuuttopolitiikasta pitkäjänteisesti politiikkansa keskeisen osan. Nyt kokoomus näyttää havahtuneen eduskuntavaalien alla siihen, ettei aihetta voi jättää kilpailevalle puolueelle.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen tiivisti arvionsa kokoomuksen paperista viestipalvelu X:ssä.
– Persujen tavoitteita kohti sieltä tullaan, mutta kipeää heillä ottaa, Tynkkynen toteaa.
Kokoomuksen linjauksen keskeinen tavoite on, että mahdollisimman suuri osa maahanmuutosta olisi Suomen kansantaloudelle hyödyllistä. Muotoilu herättää yksinkertaisen kysymyksen: miksi vain mahdollisimman suuri osa?
Jos maahanmuuton on tarkoitus palvella Suomen etua, niin silloinhan maahan pääsyä koskevat ratkaisut pitäisi tehdä perustelluin ja yhteiskunnan kantokykyä huomioivin kriteerein.
– Ei maahanmuutto ole mikään luonnonvoima, jolle emme mahtaisi mitään. Mehän itse Suomena päätämme, keitä otamme sisään. Perussuomalaisten linja eroaa tässä selvästi kokoomuksesta: me emme halua yhtäkään Suomelle haitallista mamua maahan, Tynkkynen jyrähtää.
Hänen mukaansa kyse on vaalikikasta, jossa kokoomus haluaa kuulostaa tiukalta, mutta ei kuitenkaan sitoudu kaikilta osin yhtä tiukkoihin tavoitteisiin kuin perussuomalaiset.
Kokoomuksen puheissa korostuu nyt maahanmuuton hallinta, mutta työperäisen maahanmuuton kohdalla vanha linja kuitenkin jatkuu.
Puolue kannattaa edelleen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Saatavuusharkinnassa arvioidaan tietyissä tilanteissa, onko tehtävään saatavilla sopivaa työvoimaa Suomesta tai EU-alueelta ennen työntekijän oleskeluluvan myöntämistä.
Tämä ei ole mikään sivuseikka. Kyse on muun muassa siitä, millä ehdoilla työmarkkinoille voidaan tuoda työvoimaa EU:n ulkopuolelta.
Jos kokoomus haluaa aidosti korostaa maahanmuuton kansantaloudellista hyötyä, sen pitäisi kertoa, miten se aikoo varmistaa, ettei työperäinen maahanmuutto heikennä palkkatasoa, työehtoja tai Suomessa jo asuvien mahdollisuuksia työllistyä.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos on arvostellut kokoomusta siitä, että puolue puhuu valikoivasta maahanmuutosta, mutta kannattaa samalla saatavuusharkinnan poistamista.
– Kokoomus päinvastoin vastustaa työperäisen maahanmuuton vähimmäistulorajan nostamista sekä ajaa saatavuusharkinnan poistamista – eli kannattaa käytännön toimillaan julkisen talouden kannalta vaikutuksiltaan negatiivisen ulkomaisen halpatyövoiman lisäämistä entisestään! Grönroos laukoo.
Kokoomuksen linjaus lähestyy perussuomalaisten tavoitteita myös humanitaarisessa maahanmuutossa ja perheenyhdistämisessä.
Yksi näkyvimmistä avauksista on turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtäminen Euroopan ulkopuolisiin keskuksiin. Ajatus liittyy laajempaan eurooppalaiseen keskusteluun siitä, miten turvapaikkajärjestelmää voidaan hallita.
Tiukempi maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan synny siitä, että vanha järjestelmä siirretään uuteen osoitteeseen.
– Kokoomuksen eduskuntaryhmän linjapaperissa on esitys siitä, että turvapaikkahakemusten käsitteleminen siirrettäisiin Euroopan ulkopuolella oleviin keskuksiin. Turvapaikkaralli siis jatkuisi entiseen malliin, ja jokaisen tulijan hakemukset käsiteltäisiin kuten ennenkin, Grönroos toteaa.
Kokoomuksen uuden ohjelman uskottavuutta heikentää myös puolueen sisäinen erimielisyys. Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen jätti eduskuntaryhmän maahanmuutto-ohjelmaan eriävän mielipiteen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen kysyi, voiko äänestäjä tietää, saako kokoomusta äänestämällä Atte Kalevan vai Keto-Huovisen linjaa.
Kysymys osuu kokoomuslaisen viestinnän ytimeen. Kokoomus haluaa esiintyä määrätietoisena maahanmuuttopolitiikan uudistajana, mutta puolueen sisäinen erimielisyys herättää kysymyksen siitä, kuinka yhtenäinen linja todella on.
Jos puolue haluaa todistaa maahanmuuttopolitiikkansa muuttuneen, sen on näytettävä, missä vanha linja todella vaihtuu uuteen. Äänestäjän ei pitäisi joutua arvaamaan, mitä puolue aikoo tehdä eduskuntavaalien jälkeen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee kovin sanoin kokoomuksen some-käyttäytymistä ja polttoainelinjaa. Antikaisen mukaan pääministeripuolue pilkkaa ja herjaa jakeluvelvoitteen alentamisen vaatijoita, vaikka halvempi tankillinen toisi suoran helpotuksen polttoainekriisin keskellä painiville tavallisille kansalaisille ja yrityksille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää myönteisenä, että kokoomuksen eduskuntaryhmä on hyväksynyt aiempaa tiukemman maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Samalla hän muistuttaa, että ohjelma ei saanut eduskuntaryhmässä yksimielisyyttä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Kokoomus ja RKP ovat hallituksessa tyrmänneet uudistuksen, jolla opetus- ja kulttuuriministeriö ministeri Mika Poutalan johdolla olisi muuttanut nuorisojärjestöille maksettavaa tukea oikeudenmukaisemmaksi. Nykyinen aikansa elänyt järjestelmä suosii pitkän historian omaavia järjestöjä valtavilla tukisummilla, vaikka niiden jäsenmäärä ja toiminnan taso eivät enää vastaisi tuen tasoa.
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.
PS-Nuorison mukaan EK:n kaavailema maahanmuutto-ohjelma johtaisi toteutuessaan ennennäkemättömään väestömullistukseen, jonka yhteydessä suomalaiset työntekijät käytännössä korvattaisiin työmarkkinoilla ulkomaisella halpatyövoimalla.
Kansanedustaja Wille Rydman arvostelee jyrkästi vasemmistoa totalitarismista Vantaan valtuustokohun takia. Myös kokoomuksen puheenjohtaja Sakari Rokkanen saa osansa kritiikistä, koska hän keskeytti perussuomalaisvaltuutetun puheen vasemmiston reaktioiden vuoksi “turvallisen tilan” nimissä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
