LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Toimitus suosittelee
Koulushoppailu on yksi monista pakotetun monikulttuurisuuden luomista seurauksista. Tilanteen aikaansaanut eliitti kuitenkin kieltäytyy tunnustamasta virhettään ja sen sijaan syyttää huolestuneita vanhempia rasismista.
Koulushoppailu on puhututtanut viime aikoina, erityisesti kun Helsingin kaupunki äskettäin siirsi oppilaaksiottoalueiden rajoja. Koulushoppailun tavoitteena on välttää kouluja, joissa on paljon S2-oppilaita – eli oppilaita joiden äidinkieli ei ole suomi.
Ylen haastattelussa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtava arviointiasiantuntija Annette Ukkola totesi koulushoppailusta seuraavaa:
– Kyllähän se voi näyttää rasismilta, jos vältetään nimenomaan sen perusteella, että [koulussa] on paljon S2-oppilaita.
Tässä lausunnossa kiteytyy vallitsevan rasisminvastaisen ohjelman ongelma. Onko kaikki rasismilta näyttävä todella rasismia?
On olemassa kaksi vaihtoehtoa. Yksi mahdollisuus on julistaa, että kaikki ihonvärin kanssa korreloiva välttelykäyttäytyminen on rasismia. Toinen vaihtoehto on tunnustaa, että tietyt ominaisuudet korreloivat etnisen taustan kanssa, jolloin noiden ominaisuuksien perusteella tapahtuva valikointi voi näyttää rasismilta olematta kuitenkaan sitä.
Jos työnantaja etsii kokenutta työntekijää, jolla on erinomainen kielentaju, onko se rasismia? Tai jos suomea puhuva kristitty etsii suomea puhuvaa kristittyä puolisokseen? Entä jos suomalainen vanhempi haluaa, että hänen lapsensa saa opiskella koulussa sanaston sijaan itse asiaa?
Esimerkkejä voitaisiin keksiä loputtomiin. Olennaista on ymmärtää, että kaikissa näissä esimerkeissä johonkin muuhun kuin ihonväriin pohjautuva valikointi voi johtaa myös tiettyjen etnisyyksien yli- tai aliedustuksiin valinnoissa, koska etnisyys korreloi tiettyjen ominaisuuksien kanssa. Noihin ominaisuuksiin pohjautuva valikointi voi siis näyttää rasismilta olematta sitä.
Koulushoppailun tapauksessa vanhemmat eivät valikoi koulua oppilaiden ihonvärin vaan kielitaidon perusteella. Vai kuvitteleeko joku, ettei koulushoppailua tapahtuisi, jos Itä-Helsingin kouluissa suurin osa oppilaista puhuisi äidinkielenään norjaa tai puolaa?
Vallitsevaan ajattelutapaan kuuluu tekeytyä tyhmäksi edellä mainittujen tosiseikkojen edessä. Niinpä esimerkiksi monikulttuurisuutta vastustavaa politiikkaa haukutaan rasistiseksi.
Selittämättä jää, millä perusteella on rasistista kitkeä turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä, välttää maahanmuuttoa misogyynisistä muslimimaista ja suojella suomalaista kulttuuria globalisaatiolta.
Mielipide-eliitin ja mediapapiston mielestä jokainen suomalainen onkin rasisti kunnes toisin todistetaan. Syyttömyyden todistaminen on kuitenkin useimmiten mahdotonta – minkä vuoksi oikeusvaltioperiaatteisiin kuuluu syyttömyysolettama; todistustaakka on syyttäjällä, ei syytetyllä.
Kun syyttömyysolettamasta on antirasistisissa kansantuomioistuimissa luovuttu, rasistiolettama luo maailman, jossa yksilöt ja instituutiot joutuvat jatkuvasti todistelemaan epärasistisuuttaan.
Päädytään tilanteeseen, jossa Euroopan arvostetuimmat tiedeinstituutiot palkkaavat professoreiksi plagioivia satusetiä, kunhan nämä vain osaavat kertoa nyyhkytarinoita kohtaamastaan syrjinnästä.
Koulushoppailu on puhtaasti poliitikkojen, lähinnä vihervasemmistolaisten poliitikkojen luoma ongelma. Heidän politiikkansa on perustunut virheelliseen maailmankuvaan. Useimmat ihmiset haluavat elää ja asua kaltaistensa kanssa, jos valinnanvaraa on.
Kotouttaminen ei noin vain onnistu. Väestöt eivät olekaan hammasratasmaisia taloudellisia yksiköitä, joita voidaan vaihdella kuin varaosia ja liikutella markkinoiden tarpeiden mukaan. Väestöt ovat kulttuureja, sivilisaatioita, kansakuntia, kieliä, jumalia, tapoja, toiveita ja muistoja… Jokainen etnisesti eriytynyt asuinalue kertoo tästä todellisuudesta, joka ei mahdu tietotekniikkafirman mainoskuvastoon, mutta ei sen vuoksi ole vähemmän todellinen – päinvastoin.
Kulttuuri, tausta ja historia eivät ole jotakin ohutta, joka voidaan pyyhkäistä pois ja sipaista päälle uusi kerros. Jokainen ihminen koostuu mittaamattoman syvistä kokemusten kerrostumista – eikä tässä ole kyse mistään mystiikasta. On jo yleistä tietoa, että sotatraumat periytyvät ainakin kolmen sukupolven päähän. Miksei moni muukin aineeton kulttuuriperimä?
Psykologi Abraham Maslow muotoili 1960-luvulla kuuluisan ”vasaran lain”. Sen mukaan kaikki ongelmat alkavat näyttää nauloilta, jos kädessä on vasara.
Poliitikot vaativat aiheuttamiinsa ongelmiin luonnollisesti poliittisia ratkaisuja.
Ainakin Espoon SDP:n valtuustoryhmän vetäjä Helena Marttilan mukaan ”tarvitaan poliittisia toimia väestön sekoittamiseksi”.
SDP:n kuntapoliitikon mukaan väestöt siis täytyy sekoittaa, koska väestöt eivät halua oma-aloitteisesti sekoittua. Monikulttuurisuuden vasara kädessä ei pysähdytä kysymään, miksi väestöjen pitää sekoittua.
Poliitikkojen mielestä koulushoppailun syy ei ole kurjan tilanteen aikaansaaneissa politiikoissa vaan koululaisten vanhemmissa, jotka reagoivat poliitikkojen aikaansaamaan tilanteeseen juuri sillä tavoin kuin valtiovarainministeri Riikka Purra ennusti jo vuonna 2012.
”Mitä enemmän [maahanmuuton aiheuttamat] eriytymisen merkit alkavat näkyä, sitä enemmän kouluja ”shopataan”. Mikäli tämä oikeus evätään, kiihtyy asuinalueiden eriytyminen, kun on yhä oleellisempaa asua ”oikealla” alueella.
— Riikka Purra (@ir_rkp) July 27, 2026
Pääosa ihmisistä ei elä ennakkoluulojen vallassa, vaan…
Kun keskustellaan koulushoppailusta, vihervasemmistolainen mainitsee ”asuntopolitiikan” halutessaan kuulostaa älykkäältä kuulostamatta typerältä. Kelvottoman maahanmuuttopolitiikan ongelmia ei kuitenkaan korjata edes maailman parhaalla asuntopolitiikalla.
Niin kauan kuin kelvotonta maahanmuuttopolitiikkaa ei ainoastaan kieltäydytä tunnustamasta kelvottomaksi vaan jatketaan kiihtyvään tahtiin, ongelmat eivät katoa vaan kasvavat. Lapsikin sen ymmärtää.
Ensimmäinen askel ongelman ratkaisemiseen on sen tunnustaminen. Yhteiskuntana Suomi ei ole vielä tunnustanut ongelmaansa, toisin kuin vaikkapa Tanska ja Ruotsi. Olisiko aika? Koulutkin ovat jo alkaneet.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Maahanmuutto on Suomessakin johtanut siihen, että vanhemmat pyrkivät usein järjestämään lapsensa eri päiväkotiin tai kouluun kuin siihen, mihin lapsi asuinpaikan perusteella menisi. Joissain tapauksissa vanhemmat vaihtavat jopa asuinpaikkaa halutun koulu- tai päiväkotipaikan saamiseksi.
Tuoreesta tutkimuksesta selviää, että maahanmuuttajataustaisista oppilaista 61 prosenttia ei pärjää työelämässä tai jatko-opinnoissa huonon lukutaidon vuoksi. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on tässä yhteydessä huolissaan koulushoppailusta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa entisestä suomalaisesta koulusta, jossa perheiden ei tarvinnut harjoittaa koulushoppailua saadakseen lapsille paremman oppilaitoksen. Vielä jonkin aikaa sitten mistä tahansa Suomen koulusta saattoi saada hyvän opetuksen ja eväät elämään, hyvässä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Somekanavillaan Purra kutsuu myös seuraajiaan muistelemaan vanhoja kouluaikoja.
Helsingin kaupunki piirtää itäisen Helsingin koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja uusiksi segregaation torjumiseksi. Satojen lasten koulupolku vaihtuu tänä vuonna. Muutos herättää vanhemmissa vastustusta, ja koulushoppailu kiihtyy.
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.
Viikon suosituimmat
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa lapsilla ja vanhemmilla olevan perustuslaillinen oikeus vakaumukseen, uskoon ja mielipiteisiin - myös silloin, kun ne koskevat perinteisiä sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsityksiä. Garedew on lisännyt omille internetsivuilleen vanhemmille tarkoitetut lomakepohjat, joilla äidit ja isät voivat kieltää lapsensa osallistumisen sateenkaari-ideologiseen opetukseen ja ohjelmaan koulussa tai varhaiskasvatuksessa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
