LEHTIKUVA
Kalevi Sorsa -säätiö moittii tuoreessa raportissaan, etteivät suomalaiset ennustelaitokset osaa ennakoida talouskasvua. Eli väitteen esittää sosiaalidemokraattinen ajatuspaja, jolla ei ole itsellään yhtäkään testattua ennustetta.
Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi tiistaina raportin ”Ennustajien salaisuudet”, jonka mukaan seitsemän suomalaista ennustelaitosta on epäonnistunut talouskasvun ennustamisessa toistuvasti.
Laitosten kevään ennusteet seuraavan vuoden kasvusta poikkesivat toteutuneesta keskimäärin 1,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2016–2025, kun toteutunut kasvu oli samalla kaudella keskimäärin vain 1,0 prosenttia. Valtiovarainministeriö on raportin mukaan 15 vuoden ajan yliarvioinut tulevan vuoden kasvun yli kaksinkertaiseksi toteutuneeseen verrattuna, ja ministeriön alijäämäennusteet poikkesivat kahden vuoden tähtäimellä keskimäärin 2,2 prosenttiyksikköä.
Kalevi Sorsa -säätiö kuvailee itse itseään ”sosiaalidemokraattiselta arvopohjalta toimivaksi ajatuspajaksi”. Raportti on rahoitettu Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä ja ay-liikkeeseen kytkeytyvältä Palkansaajasäätiöltä.
Kyse ei ole riippumattomasta tutkimuslaitoksesta vaan järjestöstä, joka vaikuttaa poliittisesti erilaisten raporttien muodossa.
Toiminnanjohtaja Lauri Finér on kauppatieteiden maisteri. Väitöskirjaansa vero-oikeudesta hän ei ole vielä saanut valmiiksi.
Talouspoliittinen asiantuntija Jussi Systä ei myöskään ole väitellyt. Raportin kirjoittajat eivät ole itse tehneet talousennusteita. Julkisten CV-tietojen perusteella kumpikaan ei ole laatinut tai vastannut yhdestäkään talousennusteesta.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna kysyykin viestipalvelu X:ssä:
– Mites Sorsa-säätiö on itse onnistunut ennusteissaan?
Mites Sorsa -säätiö on itse onnistunut ennusteissaan. #talous#mediahttps://t.co/YdDROS1CUr
— Ari Pauna (@AriPauna) August 11, 2026
Kysymykseen ei ole vastausta, sillä säätiö ei ole koskaan julkaissut omaa testattavissa olevaa talousennustetta. Se arvostelee muiden osumatarkkuutta ilman, että sillä itsellään olisi mitään arvioitavaa.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, jonka johtama laitos on yksi raportissa arvioiduista seitsemästä, kommentoi Sorsa-säätiön raporttia X:ssä:
– Kysymys herää, että miksi tästä asiasta halutaan syyttää VM:ää? Ennustevirheiden olemassaolo on tunnettu jo siitä asti, kun ennusteita on alettu tehdä 1900-luvun alussa.
Kysymys herää, että miksi tästä asiasta halutaan syyttää VMää...
— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) August 11, 2026
Ennustevirheiden olemassa olohan on tunnettu jo sitä asti kun ennusteita on alettu tehdä 1900-luvun alussa. https://t.co/f3Z5kW3pVM
Ennustevirheet eivät ole uutta kenellekään taloutta seuraavalle. Presidentti Mauno Koivistokin puhui 1990-luvun laman ennustevirheistä samaan sävyyn jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Sorsa-säätiö ajoitti raporttinsa hetkeen, jolloin talouskasvu on vihdoin alkanut. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä 0,9 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna, ja vuositasolla kasvu oli huhti-kesäkuussa 2,5 prosenttia.
Talouskasvu ei ole enää ennuste vaan todennettu tosiasia. Tämän tosiasian Sorsa-säätiö unohti ennustekritiikissään mainita.
Helsingin Sanomat julkaisi raportista jutun tiistaina, ilmeisesti suoraan säätiön samana päivänä järjestämän mediatilaisuuden pohjalta. Jutussa ei anneta puheenvuoroa yhdellekään kritiikin kohteista: ei valtiovarainministeriölle, ei Suomen Pankille, ei kenellekään muulle kuin Finérille ja Syställe itselleen.
Yle kuuli myös kritiikin kohdetta, valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolanderia.
Ennustelaitosten virheet ovat todellisia, eikä niitä pidä väheksyä. On kuitenkin paikallaan kysyä, miksi sosiaalidemokraattinen raportti esitetään vastaansanomattomana totuutena juuri kasvun käynnistymisen hetkellä.
Epäily talouskasvusta heräsi, kun luvut kääntyvät väärään suuntaan — siis ajatuspajaa rahoittavan puolueen kannalta. Tutkimuksen kaapu ei muuta sitä, että kyse on puoluepolitiikasta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne keräsivät runsaasti yleisöä Jyväskylässä perjantaina järjestettyyn perussuomalaisten tilaisuuteen. Purra kertoi Suomen talouskasvun ylittäneen odotukset, ja Ranne korosti puheessaan teiden ratkaisevaa merkitystä koko maan kehitykselle. Purra kommentoi Jyväskylässä myös Espanjan siirtolaistulvaa.
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander iloitsee Suomen talouden odotuksia vahvemmasta kasvusta ja kuvailee Tilastokeskuksen tuoreita lukuja erinomaiseksi uutiseksi. Spolander kertoo Ilta-Sanomille yllättyneensä siitä, että kansainväliset jännitteet eivät katkaisseet kasvua.
Vaikka sekä leikkaukset että veronkiristykset heikentävät taloutta lyhyellä tähtäimellä, tuore tutkimus kertoo, että verojen noston haitat ovat huomattavasti suuremmat. Etlan toteuttama tuore tutkimusraportti suosittelee kokonaisvaltaista sopeutusta, johon kuuluu myös kasvua tukevia uudistuksia.
Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan toinen vuosineljännes on alkanut selvästi odotettua vahvemmin. Suomen kokonaistuotanto kasvoi toukokuussa 0,8 prosenttia huhtikuusta ja 2,8 prosenttia vuoden takaisesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kohtasi viikonloppuna kansaa Savo-Karjalan toreilla. Puheessaan Purra korosti talouskasvun käynnistymistä, työllisyyden merkitystä sekä sitä, miksi suora keskustelu suomalaisten kanssa on hänelle korvaamatonta.
Viikon suosituimmat
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.
Reformipuolueen johtaja Nigel Farage on esitellyt suunnitelman, jossa Britannian kuninkaallinen laivasto lähetettäisiin Englannin kanaaliin pysäyttämään maahantunkeutujien kumiveneet. Farage kutsuu hanketta omaan tyyliinsä "suurimmaksi sotilasoperaatioksi kanaalissa sitten toisen maailmansodan".
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
