Strandman: Omaishoidon kokonaisuudistus saadaan maaliin

DEI-kouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla – syytteitä ei nostettu

Kukaan ei enää kiistä hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamia ongelmia – Rami Lehtinen: Kansainvälinen suojelu ei saa johtaa maamme turvallisuuden heikkenemiseen

Norsu unionin olohuoneessa – kansallismielisyys ja maahanmuuttokriittisyys ovat jo valtavirtaa Euroopassa

Ampumaurheiluliiton Lotta Laitinen perussuomalaisten luonnonvara-asiantuntijaksi

Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän

600 jengipomoa 57 eri maassa pyörittää järjestäytynyttä rikollisuutta Ruotsissa – Silmukka roistojen ympärillä kiristyy

Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä  siviilien avustuspaketteja

Suomen paras Pisa-koulu Tyrnävällä antaa aihetta optimismiin – koulussa vieraillut Purra: “Peruskoulun ja osaamisen luisu voidaan kääntää”

Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”

Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa

Aki Kangasharju

Massiivisen velkataakan niskoilleen hankkineelle Italialle esitetään roskapankkia, EKP arvioi ”helikopterirahoitusta” ja Britannia pohtii EU-eroa. Euroopan ja euron vaikeaa tilannetta arvioivat <a href="http://areena.yle.fi/1-3370336" target="_blank">Yle Politiikkaradiossa</a> Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä.

Äskettäin euron kriisistä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomella-kaksi-vaihtoehtoa-euroero-tai-ajelehtiminen-liittovaltioon/">raportin</a> julkaissut Koskenkylä totesi arvionaan, että euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa. Hänen mukaansa eurovaluutta voi kuitenkin voidaan pysyä pystyssä vielä pitkään. Riskejä on kuitenkin erittäin paljon.
Koskenkylä muistutti, että euroalue ei ole optimaalinen. Hän painotti rakenneuudistusten välttämättömyyttä, jotta eurovaluutalla olisi ylipäätään mahdollisuuksia.
&#8211; Saksa on ainoa, joka on tehnyt kunnon työmarkkinauudistukset. Ranskalla ja Italialla on jatkuvat budjettialijäämät, yli kolme prosenttia. Maan pitäisi tehdä työmarkkinareformi, mutta se takkuaa jatkuvasti. Italiassa ei synny yhtään mitään. Maan pankit käyvät kovaa debattia komission kriisinratkaisuviranomaisen kanssa siitä, että millä tavalla saataisiin muodostettua roskapankki. Ja oli erittäin hämmentävää, että vaikka kaikkialla hoetaan sijoittajanvastuun merkitystä, niin Italiassa ehdotetaan sitä, että valtio takaisi sijoittajille roskapankkiin siirrettäviä luottoja, Koskenkylä totesi.
&#8211; Pankit ovat varsinainen ongelma. Velka on Italiassa pitkälti kotimaista, ja kuten Japanissa, tilanne tulee jatkumaan ikuisuuden. Pankkien tilanne on paha, Kangasharju vahvistaa.
&#8211; Toimimattomat luotot ovat Italiassa vajaat 20 prosenttia luottokannasta. Toimimattomia luottoja on 360 miljardia. Ja nyt he suunnittelevat rahastoa, joka olisi 5 miljardin kokoinen, ja sillä yritettäisiin auttaa tätä tilannetta, Kangasharju naurahtaa epäuskoisena.
Koskenkylä totesi, että joka puolella Euroopassa on riskejä ja uhkakuvia.
&#8211; Portugalin vasemmistohallitus yrittää perua aiemmin tehtyjä uudistuksia. Espanjassa ei ole edes hallitusta. EKP:n aloittaman määrällisen elvytyksen tehokkuus on aika heikko. Tämä ei kylläkään ole ekonomisteille yllätys.
&#8211; Asia on juuri niin kuin Koskenkylä sanoi, Kangasharju kuittasi ja jatkoi: Näillä toimilla pidetään ehkä euroalue pystyssä. Mutta että siitä saataisiin kukoistava, niin tarvittaisiin ihan erilaista lähtökohtaa.
Kangasharju toivoi Euroopalle mallia, jossa ei mentäisi kohti liittovaltiota, vaan takaisin kohti systeemiä, jossa olisi no bailout -sääntö. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät EU:n jäsenmaat vastaisi toisensa veloista miltään osin.
&#8211; Tämä tosin vaatisi sitä, että pitäisi ensin leikata ensin Kreikan ja muiden velkataakkoja leikattaisiin ensin.
Kangasharju piti välttämättömänä, että julkinen talous saataisiin tasapainoon.
<h4>Helikopterirahaa? </h4>
&#8211; Minkälainen riski liittyy siihen, että ei ole inflaatiota ja ohjauskorot ovat nollassa tai miinuksella, toimittaja Sakari Sirkkanen tiedusteli.
Kangasharju totesi, että tilanteeseen liittyy hirveitä riskejä. Hän muistutti myös Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin lausunnoista, joissa hän oli todennut tilanteen olevan ”kamala”.
&#8211; Meidän täytyy alkaa henkisesti valmistautua tilanteeseen, että joudutaan äärimmäisiin temppuihin, jotka näyttävät tänä päivänä mahdottomalta, Kangasharju arvioi.
Heikki Koskenkylä ei puolestaan pitänyt todennäköisenä, että ns. ”helikopterirahaan” oltaisiin menossa. Tällä tarkoitetaan mallia, jossa EKP jakaisi kansalaisten pankkitileille vastikkeetonta rahaa.
&#8211; Der Spiegel -lehdessä oli haastateltu erittäin tunnettuja saksalaisia ekonomisteja. On ehdotettu 500 euron tai 10 000 euron jakamista kaikille kansalainen. Se olisi kertaluontoinen apu, Koskenkylä kertoi.
<h4>Pysähtynyt Eurooppa</h4>
Koskenkylä näki euroalueen ongelman muistuttavat Japanin tilannetta. Maa on ollut 20 vuotta stagnaatiossa – pysähtyneisyyden tilassa. Hän ei pidä yhtäkkistä romahdusta todennäköisenä, paitsi siinä tapauksessa että Italialaisia pankkeja alkaa mennä nurin. Sen sijaan todennäköinen kehityskulku on näivettyminen.
&#8211; Ei välttämättä rysähdä. Mutta ongelma on, että kasvu näivettyy. Reaalipalkat eivät kasva, työttömyys pysyy korkeana. Tällöin seuraa se, että mitä ”Fall of the euro”-kirjassa kuvattiin – euroalue vain ei ala menestyä. Tällaisissa tilanteissa alkaa tulla erilaisia poliittisia paineita. Jos Brexit (=Britannian EU-ero) toteutuu, se on saksalle kauhea isku. Se joutuisi taistelemaan kahden tehottoman valtion, Ranskan ja Italian kanssa.
Koskenkylä ei kannata Fixitiä (=Suomen ero eurovaluutasta), mutta siihen pitää hänen mukaansa varautua ja asiaa pitää selvittää.
<h4>Talletussuoja kasvattaisi yhteisvastuuta</h4>
Ohjelmassa nostettiin esille myös se, että Suomen hallitusohjelman mukaan yhteisvastuut eivät saa kasvaa. Jokaisen jäsenvaltion pitäisi vastata vain omasta taloudestaan no bailout –periaateen mukaisesti.
Koskenkylän mukaan on mahdollista, että syksyllä Suomi joutuu ottamaan kantaa pankkiunionin yhteiseen talletussuojaan.
&#8211; Suomi ja Saksa vastustavat sitä. Siinä olisi valtava määrä yhteisvastuuta. Olisi sekä pankkien välistä yhteisvastuuta että sen kautta, että lopullisina takaajina toimisivat jäsenvaltiot, hän kuvaili.
Kuuntele Politiikkaradion ohjelma <a href="http://areena.yle.fi/1-3370336" target="_blank">täältä</a> &gt;

Ekonomistit:  Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa

Yhteisvaluutta euroa on pidetty Suomessa menestystarinana vailla vertaa. Ennätyspitkä lama ja Suomen talouden pysyminen alle kahdeksan vuoden takaisten lukujen eivät ole onnistuneet horjuttamaan luottamusta euroon. Vikaa on haettu aina muualta. Nyt osa Suomen talousasiantuntijosita alkaa kallistua sille kannalle, että euro on Suomelle vikatikki.
Euron pysyminen kasassa johtuu ennen kaikkea siitä, että siihen on ladattu rutkasti poliittista liimaa. Yhteisvaluutan säännöistä piti tehdä tiukat, sillä muutoin siihen ei olisi saatu houkuteltua mukaan tarkan taloudenpidon maita. Säännöt ovat jääneet kuitenkin pitkälti kuolleiksi kirjaimiksi.
– Luulin, että perussopimuksista pidetään kiinni. Jos Maastrichtin sopimuksesta olisi pidetty kiinni, euro olisi hajonnut vuonna 2012, <a href="http://www.uusisuomi.fi/raha/103644-putin-pomppisi-riemusta-jos-euro-hajoaisi" target="_blank">toteaa</a> ajatushautomo Eurothinktankin jäsen Stefan Törnqvist Uudelle Suomelle.
Törnqvist on toiminut talousalalla pitkään niin Ålandsbankenissa kuin yksityisellä varainhoidonkin puolella sijoitusjohtajana.
<h4>Nordean Kangasharju: &#8220;Tyhmä päätös&#8221;</h4>
Kesän aikana kritiikkiä eurolle on alkanut sataa myös muilta suunnilta. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju pitää Suomen liittymistä euroon &#8220;tyhmänä päätöksenä&#8221;. Kangasharju kertoo Ilta-Sanomien <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1441095086437.html" target="_blank">haastattelussa</a>, ettei Suomi ole lähivuosina pääsemässä pinnalle.
– Vaara on nyt sitten se, että jos Eurooppa jatkaa sitä kasvua mikä siellä nyt on, Euroopan keskuspankki joutuu nostamaan korkoa vuonna 2018, Kangasharju valottaa tulevaisuuden näkymiä.
Kangasharjun mukaan korkotason nosto olisi haitallista Suomelle maamme rämpiessä vielä taloussuossa. Näin hänen mukaansa käy, jos maailmantalouden rakenne ei muutu. Investointien pitäisi lähteä maailmalla ensin kunnolla käyntiin.
Suomi kulkee muun euroalueen osalta vastavirtaan. Yhteisellä rahapolitiikalla ei voida huomioida Suomen kurimusta, sillä liian löysä rahapolitiikka ylikuumentaisi taas muuta euroaluetta.
Kangasharju ei näe euron heikentymistä Yhdysvaltain dollaria vastaan riittävänä apuna, sillä Suomen tärkeimpien kauppakumppanien kanssa euro on pahimmillaan vahvistunut. Venäjän rupla ja Ruotsin kruunu ovat heikentyneet euroa enemmän. Saksaan nähden ei muutosta ole tiedossa, koska molemmilla on käytössä sama valuutta.
Hän kuvaakin Suomen eurojäsenyyttä nettovaikutukseltaan tappiolliseksi. Jos maailma pysähtyisi tänään, niin Suomen liittyminen euroon olisi tulkittavissa tyhmäksi päätökseksi. Kangasharju toivoo tilanteen paranevan, vaikka ei talouskatsauksen osalta juuri päivänpaistetta näekään.
<h4>Sailas: &#8220;Epäonnistunut eurohanke&#8221;</h4>
Pitkän uran valtiovarainministeriössä tehnyt valtiosihteeri ja ministerin arvonimen saanut Raimo Sailas lataa <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1440991231170" target="_blank">Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa</a> epäonnistuneen eurohankkeen tarvitsevan ihmettä  1990-luvun lopulla syntynyttä rahaliittoa hän kuvailee &#8220;kummajaiseksi&#8221;.
Sailas kirjoittaa valuuttaliitto EMU:n olevan epäonnistunut. Hän luettelee syyt näkemykselleen: euroalueen bruttokansantuote on edelleen pienempi kuin finanssikriisin puhjetessa, työttömyys on koholla ja euromaat ovat korviaan myöden veloissaan.
Euron ulkopuolelle jättäytyneet maat ovat toipuneet finanssikriisistä nopeammin ja paremmin. Euromaiden taloudenpidon eroja ei huomioitu. Säännöistä ei välitetty edes yhteisvaluuttaa muodostettaessa.
Sailaksen mukaan suurin sääntörike tehtiin kuitenkin silloin, kun niin sanottu no-bailout-sääntö heitettiin romukoppaan.
Sailas kritisoi ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen toimia, sillä Suomen finanssipoliittisesta määräysvallasta luovuttiin vähin äänin ja Suomi lainehti ajopuuna. Nyt Euroopan komissio hamuaa loputkin rippeet itsemäärämisvallasta itselleen.
Kansallisen rahapolitiikan tarpeet on uhrattu jo. Sailaksen mielestä nyt tulisi harkita tarkkaan sitä, mikä on Suomen kansallinen etu.
<h4>Korkman rahaliitosta: &#8220;Umpisolmussa&#8221;</h4>
Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman <a href="http://www.hs.fi/talous/a1305980316066" target="_blank">piti puheen</a> kansanedustajille Suomen talouden tilasta.
Korkman ei lyttää rahaliittoa täysin maan rakoon. Hän huomioi sen, että Suomen työmarkkinajärjestelmä ei tunnu olevan vain yhteensopiva yhteisvaluutan tarvitsemien joustojen kanssa.
– Suomen kannalta jäsenyys rahaliitossa yhdistettynä työmarkkinajärjestelmäämme on kyllä erityisen hankala yhdistelmä, Korkman tuskailee.
Korkman viitannee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vetämän perusporvarihallituksen tavoitteeksi asetetun yhteiskuntasopimuksen kariutumiseen. Työmarkkinaosapuolet eivät saaneet yhteistä toimintalinjaa muodostettua. Rakennusliitto on todennut &#8220;<a href="http://kossi.rakennusliitto.fi/blogi/isot-ja-pienet-asiat/" target="_blank">pysäyttävänsä Suomen</a>&#8220;, jos hallitus esittelee jotain palkansaajia todella heikentäviä toimia.
Eurooppalaiset päättäjät ovat kuvanneet eurojärjestelmää polkupyöräksi, joka kaatuu jos pyörällä ei liikuta koko ajan. Korkman toteaa Suomen olevan euron kanssa umpisolmussa, jossa ei päästä etenemään eikä peruuttamaan.
Myös Korkmanin mielestä Suomen liittymistä euroon voi pitää virheenä. Hänen mielestä jäsenyys on kuitenkin ikuinen.
Kreikan tila osoittaa myös toisen yksityiskohdan: liittovaltiossa pienellä jäsenmaalla ei ole järin suuria keinoja toimia kansalaistensa etujen turvaajana. VTT Peter Nyberg kirjoittaa blogissaan, että Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan tulisi rajata selkeät ehdot <a href="http://www.peternyberg.net/2014/07/18/kansalaisille-tarjolla-naennaiskeskustelua/" target="_blank">etukäteen</a> siitä, mitkä valtaoikeudet suostumme luovuttamaan pois ja mitkä emme.
Nybergin mukaan Suomi on hiljaa myöntymällä luovuttanut valtaoikeuksiaan pois. Tällä tavoin toimimalla ei todennäköisesti saavuteta kansallista etua.

Talousasiantuntijoilta voimakasta eurokritiikkiä – “tyhmä päätös”, “Suomi umpisolmussa”

Euroopan keskuspankin (EKP) viime kesäkuussa ilmoittamat ja viimeksi elokuussa syventämät uudet rahapoliittiset toimet ovat herättäneet ristiriitaisia tunteita. Nyt kun alkuperäisistä ilmoituksista on saatu ajallisesti hieman etäisyyttä ja niihin on ehditty perehtyä lähemmin, ekonomistien joukossa on alkanut levitä käsityksiä, että EKP:n toimet eivät sittenkään tulisi synnyttämään haluttuja myönteisiä vaikutuksia. Mahdollisten kielteisten vaikutusten pelätään lisäksi osoittautuvan myönteisiä suuremmiksi.
Keskuspankki ilmoitti odotuksia kovemmista toimista
Suomessa pankkien ekonomistit ja analyytikot olivat aluksi toiveikkaita. Helsingin Sanomien <a href="http://www.hs.fi/talous/a1409806990370">haastattelussa</a> 5.9.2014 Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju kehui EKP:n uusia toimia ”fantastisiksi”, ja suunsa loksahtaneen täysin auki yllätyksestä.  OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen totesi EKP:n johtajan ilmoittaman tavoitteen kasvattaa keskuspankin tase vuoden 2012 tasolle olevan ”erittäin kunnianhimoinen”. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin tavoite vaatisi EKP:n taseen kasvattamista melkein tuhannella miljardilla eurolla nykyisestä, ja Kangasharju arvioi, että EKP:n osto-ohjelmien koko voisi olla noin viisisataa miljardia euroa. Molemmat ekonomistit pitivät EKP:n toimia riittämättöminä ilman euroalueen maiden rakenneuudistuksia, minkä myös Draghi on tuonut moneen kertaan esiin.
EuroThinkTank epäilee tehoja ja korostaa riskejä
Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 10.9-2014 julkaistu <a href="http://www.hs.fi/mielipide/Euroopan+keskuspankin+keinot+ovat+v%25C3%25A4hiss%25C3%25A4/a1410234654347">Euroopan keskuspankin keinot ovat vähissä</a> –kirjoitus on hyvin skeptinen EKP-toimien suhteen.  Kirjoituksen allekirjoittajina on eurokriittisestä <a href="http://www.libera.fi/fi/euron-tulevaisuus/euron-tulevaisuus-suomen-vaihtoehdot/">Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot</a> -teoksesta tunnetun professori Vesa Kanniaisen johtaman EuroThinkTank-ryhmän (ETT) seitsemän jäsentä. ETT toteaa, että koska vakuudellisten joukkolainojen markkina on Suomessa kehittymätön, elvyttävä vaikutus jäisi meillä vähäiseksi.  Lisäksi EKP:n aloittamat toimet ovat yleensä keskuspankkien toiminnassa viimeisiä oljenkorsia, mikä on sinällään jo hälyttävä signaali. ETT:n mielestä määrällisen elvytyksen eli keskuspankin taseen kasvattamisen vaikutukset reaalitalouteen ovat monien maiden kokemusten perusteella epävarmat ja mahdollisesti vähäiset, mutta niiden vaikutukset finanssimarkkinoilla ovat valtavat. Tämän takia mm. USA:n keskuspankki Federal Reserve on parhaillaan päättämässä omat taselaajennustoimensa, koska mahdollisten hyötyjen uskotaan olevan mahdollisia haittoja pienempien.
ETT suhtautuu kriittisesti siihen, että EKP on efektiivisesti siirtämässä yksityistä riskiä yritysrahoituksen osalta yhteisvastuulliseksi EKP:n taseeseen, eli käytännössä julkiselle sektorille. ETT epäilee, että suunnitellut toimet eivät nosta toivotusti inflaatio-odotuksia euroalueella, ja vaikutukset tulevat näkymään lähinnä osake- ja asuntomarkkinoilla hintojen nousuna reaalitalouden sijaan.
Epäonnistuminen nyt johtaa rajuimpiin mahdollisiin keinoihin?
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich suhtautuu pankin verkkosivuilla 12.9.2014 julkaistussa <a href="http://newsroom.nordea.com/fi/blogpost/ei-nailla-viela-kuuhun-menna/">Ei näillä vielä kuuhun mennä</a> &#8211; artikkelissa varauksellisesti EKP:n toimiin. Von Gerich arvioi, että EKP ei onnistu yltämään taseenkasvatuksessaan tavoitteeseensa, ja että inflaatio-odotukset eivät piristy näiden lukemien valossa. Positiivisena hän näkee EKP:n ilmoitusten laukaiseman euron heikentymisen valuuttamarkkinoilla, mikä helpottaa euroalueen vientivetoista elpymistä ja osaltaan vähentää deflaatiopaineita. Tärkeintä von Gerichin mielestä on, että EKP on antanut viestin, että se on tosissaan. Kun nykyiset toimet epäonnistuvat, todennäköisesti pankkien odotuksia alhaisemman TLTRO-luottokiinnostuksen takia niiden ensimmäisenä merkintäpäivänä 18. syyskuuta, markkinat alkavat ennakoida seuraavia, raskaampia toimenpiteitä EKP:lta von Gerichin mukaan. Työkalupakin pohjalla paistaa enää EKP:n valtioiden velkakirjojen osto-ohjelma eli käytännössä setelirahoitus.
TAUSTAA
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti uusista rahapoliittisista toimista viime kesäkuun kokouksen yhteydessä. Sen jälkeen elokuun kokouksen yhteydessä EKP vielä vahvisti ja aikataulutti kyseisiä toimia. Pankkien analyytikot ja sijoitusmarkkinat ottivat ilmoitukset vastaan pääasiassa myönteisesti. Niitä pidettiin merkkinä, että keskuspankki ottaa vakavasti mannerta vaivaavan matalan inflaation ja yksityisen sektorin luottolaman, mitkä ovat yhdessä Ukrainan kriisin kanssa uhanneet kipata koko mantereen vielä nykyistä viitisen vuotta jatkunutta taantumaa syvempään deflaatiolamaan.
Merkittävänä toimia pidetään myös siksi, että EKP:n on yleisesti uskottu olevan ratkaisuissaan riippuvainen Saksan keskuspankin, Bundesbankin, näkemyksistä, sillä aiemmin Bundesbank on vastustanut useita EKP:n rahapoliittisia elvytyssuunnitelmia. Toimien siis nähdään viestivän, että tilanteen niin vaatiessa EKP on valmis toimimaan, ja että se pystyy toimimaan, Saksankin vastustuksesta huolimatta.
Nollakorkojen aikana vain keskuspankin taseella voi vaikuttaa
Rahapolitiikan keskeinen ongelma euroalueella on, että keskuspankkikorot ovat jo pitkään olleet nollan pinnassa ja nyt jopa sen alle, mutta pankkien antolainaus ei kasva ja pankkien vaatimat lainojen reaalikorot ovat edelleen korkeat. Kun keskuspankin korkomuutoksilla ei enää ole vaikutusta, jäljelle jäävinä vaihtoehtoina ovat keskuspankin tekemät erilaisten finanssi-instrumenttien osto-operaatiot sekä keskuspankin liikepankeille myöntämien luottojen vakuuskäytäntöjen höllentäminen. On epäselvää, mitä keskuspankin pitäisi ostaa, ja mitä vaikutuksia sillä olisi inflaatio- ja pankkiluototuksen näkymiin. Varmaa on vain, että keskuspankkien ostotoimet tai vakuuskäytännöt siirtäisivät yksityistä riskiä yhä enenevässä määrin keskuspankin kautta kaikkien euromaiden kontolle yhteisvastuullisesti.
Kolmen konstin ohjelma
EKP:n viimeiset toimet ovat tiivistetyssä muodossa kolmiosaiset: TLTRO-luotot, ABS-ohjelma ja negatiiviseksi lasketut talletuskorot. TLTRO on pankeille keskuspankin myöntämää pitkäaikaista matalakorkoista luottoa. Pankkeja yritetään ohjata lainaamaan TLTRO-rahat eteenpäin yksityisen sektorin käyttöön, sillä lainaehdot ovat pankeille edullisemmat, mikäli ne luotottavat yrityksiä ja kotitalouksia (ei kuitenkaan asuntolainoina), kuin jos ne luotottavat euroalueen valtioita.
ABS-ohjelmassa EKP ostaa omaisuusvakuudellisia arvopapereita, eli käytännössä reaalivakuuksia vastaan tehdyistä lainoista kasattuja lainakoreja. ABS-luotoilla on huono maine finanssikriisin jäljiltä, koska pankit paketoivat tuolloin kyseenalaisia lainoja paketeiksi ja myivät ne sijoittajille, jotka kärsivät lopulta mittavat tappiot. Tämä tappoi sekä sijoittajien että pankkien mielenkiinnon ABS-tuotteita kohtaan, ja niiden markkinat ovat Euroopassa hyvin pienet.  EKP toivoo, että osto-ohjelmallaan se saisi koko ABS-markkinan kasvamaan ja siten helpottaisi luotonvälitystä yksityiselle sektorille euroalueella.

Euroopan keskuspankilta keinot lopussa – työkalupakin pohjalla enää setelirahoitus

Aki Kangasharju

Ekonomistit: Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa

Talousasiantuntijoilta voimakasta eurokritiikkiä – “tyhmä päätös”, “Suomi umpisolmussa”

Euroopan keskuspankilta keinot lopussa – työkalupakin pohjalla enää setelirahoitus

Uusimmat

Strandman: Omaishoidon kokonaisuudistus saadaan maaliin

DEI-kouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla – syytteitä ei nostettu

Kukaan ei enää kiistä hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamia ongelmia – Rami Lehtinen: Kansainvälinen suojelu ei saa johtaa maamme turvallisuuden heikkenemiseen

Norsu unionin olohuoneessa – kansallismielisyys ja maahanmuuttokriittisyys ovat jo valtavirtaa Euroopassa

Ampumaurheiluliiton Lotta Laitinen perussuomalaisten luonnonvara-asiantuntijaksi

Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän

600 jengipomoa 57 eri maassa pyörittää järjestäytynyttä rikollisuutta Ruotsissa – Silmukka roistojen ympärillä kiristyy

Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä siviilien avustuspaketteja

Suomen paras Pisa-koulu Tyrnävällä antaa aihetta optimismiin – koulussa vieraillut Purra: “Peruskoulun ja osaamisen luisu voidaan kääntää”

Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)

Viikon suosituimmat

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä siviilien avustuspaketteja

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän

Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)

Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”

Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista