Suomen meriteollisuus alkoi vahvistua jo viime vuoden puolella. Kuvassa rakenteilla oleva Royal Caribbeanin Legend of the Seas -risteilijä Meyer Turku Oy:n telakalla Turussa viime syksynä. / LEHTIKUVA
Nordea kertoi tällä viikolla Suomen talouden kääntyneen kasvuun. Yksityinen kulutus, teollisuustuotanto ja investoinnit piristyvät yhtä aikaa. Käänne on todellinen, vaikka geopoliittiset riskit varjostavat edelleen näkymiä.
Suomen talous on kääntynyt kasvuun, jota on nähty laaja-alaisesti yksityisessä kulutuksessa, teollisuustuotannossa sekä investoinneissa. Nordea odottaa taloudessa nähdyn käänteen välittyvän asteittain myös työmarkkinoille tämän ja ensi vuoden aikana.
Työttömyysaste laskee Nordean mukaan 8,5 prosenttiin vuoden 2027 lopulla.
Talouskasvu alkoi viritä viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun BKT kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Ennen sitä talous oli supistunut kahtena peräkkäisenä neljänneksenä.
Pitemmällä aikavälillä Suomen talous on laahannut nollakasvun tuntumassa kohta kaksi vuosikymmentä.
Nyt tunnelin päässä näkyy valoa. Kasvu näkyy yksityisessä kulutuksessa, teollisuustuotannossa ja investoinneissa, ei siis vain yhdessä sektorissa. Nordea ennustaa BKT:n kasvavan tänä vuonna noin prosentin ja ensi vuonna puolitoista prosenttia.
Suomen Pankin maaliskuun väliennusteessa käänteen taustalle nimetään kaksi pääveturia: yksityisen kulutuksen kasvu ja investointien piristyminen. Kulutusta on tukenut kotitalouksien ostovoiman vahvistuminen, johon ovat vaikuttaneet palkkojen nousu ja korkotason lasku.
Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan kasvoivat vuoden lopussa selvästi.
Teollisuuden tilanne on myös muuttunut. Teollisuusyritykset saivat vuoden 2025 aikana runsaasti uusia tilauksia, erityisesti metalliteollisuudessa.
EK:n suhdannekyselyn mukaan yritykset odottavat tuotannon kasvavan. Valmiiden tuotteiden varastot ovat pitkän aikavälin keskiarvoa alempana — merkki siitä, että kysyntä on tarttunut.
– Käänne on ollut yllättävän vahva, ei ole kyse vain luottamusindikaattoreista, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala korostaa, että hyviä uutisia on tullut aiempaa laajemmalta rintamalta. Erityisen ilahduttavaa on yksityisen kulutuksen piristyminen, joka oli pitkään vaisua.
– Teollisuus ja vienti ovat pitäneet pintansa kauppapoliittisesta turbulenssista huolimatta, Vanhala sanoo.
Suomen hallitus on toteuttanut vaalikauden aikana mittavan sopeutuksen. Samalla se on keventänyt työn verotusta yhteensä noin miljardilla eurolla ja laskemassa yhteisöveroa 18 prosenttiin vuodesta 2027.
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on johdonmukaisesti vaatinut kustannusrasituksen keventämistä kasvun käynnistämiseksi. Veroasteita tulee alentaa ja työnteon on oltava kannattavaa.
Hän korostaa, että vienti ratkaisee talouden suunnan. Suomalaisten tuotteiden on mentävä ulkomailla kaupaksi.
Viennin rakenteella on iso merkitys. Iso osa viennin kasvusta on tullut öljytuotteista ja mineraaleista.
– Pitemmällä tähtäimellä meidän täytyy päästä raaka-ainekeskeisyydestä eroon, Virén sanoo.
Toisin kuin vasemmisto-oppositio väittää, veronalennukset eivät katoa ”mustaan aukkoon” vaan ne alentavat yrittäjyyden, työnteon ja riskinoton kustannuksia. Kehysriihen päätökset — erityisesti yritysveron alennus — luovat kannustimia investoida ja työllistää.
Toinen puoli sopeuttamista ovat julkiset menot, jotka ylittävät kansantalouden kantokyvyn. Menoja on saatava alas, ja tässä hallituksella on Virénin mielestä vielä tehtävää.
– On toivotonta, ellei kyetä tekemään tarvittavia leikkauksia julkisiin menoihin, Viren sanoo, ja paheksuu sitä, että osa poliitikoista on voimakkaasti ajanut esimerkiksi kulttuuriin kohdistuvien leikkausten perumista, ja siitä on puhuttu ikään kuin kulttuurin pelastamisena. Virén moittii myös Yleisradion leikkausten torppaamista.
Nordean yhden prosentin kasvuennuste on vielä vaatimaton. Julkiseen talouteen kohdistuneet leikkaukset ovat hidastaneet kasvua, mutta sopeutukselle ei ole ollut vaihtoehtoa.
– Ilman julkisen talouden sopeutustoimia Suomi olisi matkalla velkavankeuteen, Kangasharju toteaa.
Kangasharju ja Vanhala muistuttavat Iranin konfliktin aiheuttamasta epävarmuudesta. Vaikutukset kuluttajahintoihin ja talouskasvuun riippuvat oleellisesti konfliktin kestosta. Mitä kauemmin konflikti kestää, sitä laajemmin öljyn ja kaasun hinnan nousu leviää esimerkiksi kuljetusten, elintarvikkeiden ja teollisuustuotteiden hintoihin.
Suomen talous on myös erittäin herkkä korkojen muutokselle. Korkojen nousu ei ole tänä vuonna ollut läheskään yhtä raju kuin Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022, mutta vajaan prosentin nousu markkinakoroissa tuntuu silti heti kuluttajien kukkaroissa.
Suomalaisilla on yli 300 miljardia asunto-, kulutus- ja taloyhtiölainoja, joiden korko on sidottu vaihtuvaan euriboriin. Korkojen nousu ja mahdollinen pysyminen yli kolmessa prosentissa olisi pois muusta kulutuksesta.
Työn verotusta keventämällä ja yrittämisen riskiä pienentämällä hallitus on luonut dynamiikkaa, jota Suomi on kaivannut kaksi vuosikymmentä. Investointien piristyminen ja yritysten vahvistunut tilauskanta kertovat siitä, että luottamus Suomeen investointikohteena on palautumassa.
Juuso Vanhala muistuttaa kuitenkin, ettei talouspolitiikan vaikutusta lyhyen aikavälin heilahteluihin tulisi liioitella. Rakenteelliset uudistukset tähtäävät pidemmälle. Niiden hedelmistä päästään nauttimaan vasta vuosien kuluttua.
Talousennusteet ovat vielä maltillisia, mutta suunta on nyt selvä: pitkä pysähtyneisyyden kausi on jäämässä taakse. Kangasharjun mukaan hallituksen päätökset ovat olleet vaikeita mutta välttämättömiä.
– Tässä käy todennäköisesti niin, että työllisyys seuraa kohta perässä ja seuraava hallitus pääsee nauttimaan tämän hallituksen työn hedelmistä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio kertoo, että ulkoministeriöön on vastikään perustettu uusi yrityspalveluyksikkö tukemaan entistä enemmän vientiyrityksiä.
Tavio pitää tärkeänä sitä, että samalla kun hallitus korjaa julkisen talouden suuntaa, työntekijöiden ostovoimaan ja yritysten kilpailukykyyn panostetaan.
Vaihtotaseen kääntyminen ylijäämäiseksi on päivän hyvä uutinen.
— Ville Tavio (@VilleTavio) May 13, 2026
Vuonna 2025 nähtiin ensimmäisiä merkkejä tavaraviennin elpymisestä ja kauppataseen vahvistumisesta.
Suomi tekee jälleen voittoa ulkomaankaupassa mikä tarkoittaa, että suomalaiset tienaavat enemmän kuin kuluttavat… https://t.co/cNrS9CHfUU
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikonloppuna perussuomalaisten Kiihdytysajoissa puolueväelle puhunut puheenjohtaja Riikka Purra nosti puheessaan esiin viime aikojen hyviä talousuutisia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa oppositiota hallituksen talouspolitiikan jatkuvasta haukkumisesta. Opposition huuteluiden rinnalla samaan aikaan kansainväliset talousasiantuntijat, kuten IMF, pitävät Suomen nykyistä sopeutuslinjaa pääosin oikeansuuntaisena.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee teollisuudessa merkkejä talouden käänteestä. Telakka- ja puolustusteollisuus tukevat kasvua ja työllisyyttä. Myös yritysrahoituksen saatavuus on helpottumassa.
Talousrintamalta saapuu hyviä uutisia, mutta samaan aikaan koko oppositio marssii yhteiseen hyökkäykseen välikysymyksellä talouspolitiikkaa vastaan. Ajoitus herättää väistämättä kysymyksen opposition motiiveista.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen eilisen kehysriihen tärkeimpänä päätöksenä kotitalousvähennyksen korotusta, joka toteutuu jo tänä vuonna.
Moni kotitalous ja rakennusyrittäjä iloitsee hallituksen päätöksestä korottaa remonttityöstä oikeuttavaa kotitalousvähennystä 2 100 euroon ja vähennykseen oikeuttavaa työn osuutta 40 prosenttiin. Iloon yhtyy myös Kaupan liitto.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
Viikon suosituimmat
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.
Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa esitettiin video Espoon Kauklahdessa tapahtuneesta nuorten tekemästä joukkopahoinpitelystä ja puukotuksesta. Tekijät jahtasivat heille entuudestaan tuntematonta uhria lähijunassa ja seurasivat häntä asemalta alikulkutunneliin, jossa he pahoinpitelivät uhrin.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.
Perussuomalaiset korostaa, että julkisen talouden sopeutustoimet tulee jatkossakin kohdentaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta toissijaisiin kohteisiin. Erilaisten mielipidetiedustelujen mukaan myös suurin osa Suomen kansasta kannattaa menosäästöjen kohdentamisia epäolennaisiin kohteisiin, kuten Yleisradioon ja kehitysapuun.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.
