– Kotoutumisessa korostuu jatkossa yksilön vastuu. Tehokkainta kotoutumista palveluiden sijaan on kuitenkin työ. Siellä syntyy suhteita ja siellä oppii kieltä. Parasta kotoutumispolitiikkaa pitkällä aikavälillä on kuitenkin vähentää sellaista maahanmuuttoa, joka ylipäätänsä tarvitsee tuekseen raskaita kotoutumispalveluita, korostaa kansanedustaja Miko Bergbom.
Kotoutumiskoulutuksen tavoitetaso on toimiva peruskielitaito. Työvoimakoulutuksena toteutetuissa kotoutumiskoulutuksissa vuosina 2022 ja 2023 taitotason B1.1 tai sitä korkeamman taitotason saavutti 32 prosenttia kaikista kotoutumiskoulutuksen loppuun suorittaneista.
– Kun vain alle kolmasosa on saavuttanut riittävän kielitaidon, on päivänselvää, että kotouttaminen ei Suomessa ole onnistunut. Onko mikään ihme, että maahanmuuttajien työttömyys on Suomessa niin mittavaa? Ilman aitoa kielitaitoa ei työntekijällä ole kysyntää työmarkkinoilla, toteaa kansanedustaja Mikko Lundén.
Maahanmuuton ongelmia ei ratkaista paapomalla
Kotouttamislain uudistuksen yhteydessä hallitus toteuttaa kotouttamispalveluihin yli 45 miljoonan euron säästöt ja tekee kotouttamispalveluista hallinnollisesti kevyempiä ja selkeämpiä.
– Hallitus on päättänyt merkittävistä julkisen sektorin säästötoimista. Säästöjen kohdistaminen tuloksiltaan heikkoihin kotouttamispalveluihin on oikea ratkaisu. Selvästikään maahanmuuton ongelmia ei ole voitu ratkaista ohjaamalla rahaa erilaisiin maahanmuuttajaa paapoviin pilipalikursseihin, kansanedustaja Anne Rintamäki linjaa.
Työperäisen maahanmuuton puolella tarvitaan lisää toimia
Kotouttamislainsäädännön uudistuksen lisäksi hallitus on kautensa aikana tehnyt lukuisia toimia, joilla Suomeen suuntautuvaa haitallista maahanmuuttoa rajoitetaan. Tällä kaudella hallitus muun muassa vielä tehostaa maasta poistamista, tiukentaa kansalaisuuslakia kolmannen kerran ja tukkii Sanna Marinin hallituksen löysentämän opiskelijaperusteisen maahanmuuton lukuisia ongelmia.
– Maahanmuuttopolitiikassa Suomea on siirretty tällä kaudella yleiseurooppalaiselle linjalle. Paljon on tehty, mutta paljon riittää vielä tehtävää. Työperäisen maahanmuuton puolella tarvitaan vielä lisää toimia. Perussuomalaiset katsoo, että seuraavalla kaudella työperäisen maahanmuuton tulorajoja on nostettava merkittävästi nykyisestä, kansanedustaja Jorma Piisinen painottaa.