Vuoden 1998 valtiopäivävaaleissa sosialidemokraattinen puolue sai yli 70 prosenttia työväenluokan äänistä. Vuoden 2022 vaaleissa osuus oli enää puolet siitä. Tuolloin 30 prosenttia työntekijöiksi itsensä mieltävistä äänesti ruotsidemokraatteja.
– He eivät koskaan käsitelleet maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä, totesi entinen sosiali- ja nykyinen ruotsidemokraatti, kun tältä tiedusteltiin syytä puolueen vaihtoon.
Ote tulevaisuudesta katosi
Valtiotieteilijä Karla Backlund ja sosiologi Stefan Sjöberg haastattelevat kirjassaan Det handlade aldrig om invandrarna kahdeksaa entistä sosialidemokraattia, jotka tänään ovat ruotsidemokraattien aktiiveja. Miksi he jättivät vanhan työväenliikkeen uuden kansallisen ideologian vuoksi?
Tutkijoiden saama vastaus liittyy Fokus-aikakauslehden mukaan siihen, että sosiaalidemokraatit ovat menettäneet aloitteen yhteiskunnallisessa keskustelussa, eikä puolueella ole enää selkeätä saati innostavaa näkemystä Ruotsin tulevaisuudesta.
Paluu sosialidemokratian juurille
Haastatellut kaipaavat kansankotia eli ajatusta siitä, että Ruotsin kansa on taas solidaarisuuden ja vastuun jakava yhteisö, jossa kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Kyse ei ole muukalaisvihamielisyydestä. Päinvastoin haastateltavat suhtautuvat maahanmuuttoon varsin käytännönläheisesti. Pikemminkin kyse on siitä, että kansakunnan pitäisi pysyä yhtenäisenä siten, että kaikki puhuvat samaa kieltä ja osallistuvat tasaveroisesti yhteiskunnan rakentamiseen. Toisin sanoen kyse on klassisesta sosiaalidemokratiasta.
Haastateltujen taloutta koskevat mielipiteet kallistuvat siinä mielessä vasemmalle, että he näkevät nykyisen markkinaliberalismin kielteisenä ilmiönä. Ruotsidemokraattien uskotaan kykenevän palauttamaan vahvan hyvinvointivaltion vuosikymmeniä kestäneiden markkinajohtoisten harharetkien jälkeen.
Maahanmuutto on juurisyy
Demareista ruotsidemokraatteihin loikanneet ovat luokkatietoisia ja tietävät paikkansa yhteiskunnallisessa hierarkiassa. He eivät kuitenkaan enää jaa sosiaalidemokraattista tulkintaa yhteiskunnasta ja maailmasta.
He näkevät maahanmuuttajat rasitteena hyvinvointiyhteiskunnalle. Kyseessä on ryhmä, joka kilpailee työpaikoista, polkee palkkoja ja vaatii samalla huomattavan osan hyvinvointivaltion resursseista.
Konjukturinstitutet (valtiovarainministeriön alainen riippumaton tutkimuslaitos) tukee tältä osin ruotsidemokraattien näkemystä. Viranomaisten laskelmien mukaan maahanmuutto on ollut Ruotsille tappiollista ainakin vuodesta 1983 vuoteen 2022.
