Reijonen: Suomalaisten lääkitystiedot ovat liian usein päin mäntyä – pahinta on, etteivät ihmiset edes tiedä sitä

Toinen virheellinen käsitys on Minna Reijosen mukaan se, että terveydenhuollon henkilöt aina näkevät, mitä lääkkeitä toinen lääkäri on kirjoittanut, ja siten olisi selvää, miten esimerkiksi eri lääkkeet vaikuttavat keskenään. Näin ei Reijosen mukaan ole. Saman sairaalan eri huoneissa ei toinen lääkäri välttämättä näe, mitä lääkäri on toisessa huoneessa resepteihin kirjoittanut.

Varapuhemies Paula Risikko on ottanut kantaa lääkityksiin ja lääkevirheiisiin.

Kansanedustaja Reijonen, jolla on farmaseutin tutkinto yliopistosta, väittää, että jos meillä olisi vuosikymmenten saatossa ymmärretty panostaa enemmän farmasiaan, niin kansamme voisi paremmin. Suuri osa pielessä olevista lääkityksistä johtuu lääkärikäynneistä.

– Farmasiaan, lääkkeiden yhteensopimattomuuksien tarkkailuun ja esimerkiksi henkilön iän vaikutuksiin lääkkeen vaikuttavuuteen tai eri lääkkeiden sivuvaikutuksiin on kiinnitetty liian vähän huomiota. Ihmisillä saattaa olla liikaa lääkkeitä tai liian suurella annostuksella, Reijonen kertoo.

Vieraskieliset hoitajat tekevät virhearvioita

Suomalaisilla on paljon lääkitysvirheitä. Lääkityskortit, joissa on ajantasainen lääkitystieto, ovat usein vanhentuneita tai virheellisiä. Usein vain henkilöllä itsellään on tieto omasta lääkityksestään, ja tämä on se todellinen riski. Iso osa ei edes tiedä, mikä on lääkityskortti.

– Tilanne on petollinen. Jos vaikka joudut onnettomuuteen eri hyvinvointialueella, ei lääkityksesi välttämättä ole edes tiedossa sairaalassa, jos et itse pysty sitä kertomaan. Annokset ovat voineet muuttua, ja joku lääkitys on saatettu lopettaa. Apteekista voit saada lääkkeen, joka ei ole enää käytössä, kun apteekki ei tiedä ajantasaista lääkitystä. Reseptithän voivat olla voimassa, vaikka lääke olisi lopetettu.

Myös vieraskieliset hoitajat voivat tehdä virhearvioita, kuten kävi hoitajien tutkimuksessa ilmi.

– Kun lääkevaihto tuli käyttöön, saattoi asiakkaalla olla kahta samaa ainetta sisältävää lääkettä eri nimikkeillä, Reijonen toteaa.

Saattohoitoa ei tarvinnutkaan aloittaa

Reijonen pitää farmasian ja apteekkien merkitystä tärkeänä tässä asiassa. Apteekit pystyvät tekemään kokonaislääkityksen arviontia, mitä moni ei vielä tiedä. Lääkkeillä on yhteensopimattomuuksia.

– Lääkkeitä ei ole tarkoitus myydä vain myymisen ilosta, vaan juuri sen verran kuin on tarve, muistuttaa Reijonen.

– On kuuleman mukaan ollut tapauksia, että saattohoitoa ei olekaan tarvinnut aloittaa, kun lääkityksiä on vähennetty ja laitettu ne ajan tasalle. Tällaista palautetta on tullut, ja se on otettava vakavasti.

Rahastuksen makua

Kanta-palvelu ei vielä ole täysin toimiva kaikilta osin. Reijonen ihmettelee asiaa, joka on ollut retuperällä jo vuosikymmeniä. Nykyään lienee jo satoja tietojärjestelmiä, jotka lypsävät yhteiskunnan rahaa. Pahinta Reijosen mielestä on se, että nämä hienot järjestelmät eivät edes keskustele keskenään.

– Tuntuu siltä, ettei siihen ole järjestelmäntoimittajilla ollut haluakaan. Ja ilmassa näyttää olleen toki rahastuksen makuakin, Reijonen sanoo.

Reijosen mukaan on vakava ongelma, että harvalla suomalaisella edes on lääkereseptit tulostettuna varalta. Liian monelta myös puuttuu ajantasainen lääkityskortti. Reijonen on tehnyt asiaan liittyen aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä.

Reijonen kehottaa jokaista laittamaan lääke-, resepti- ja lääkityskorttiasiansa kuntoon.