
Minna Reijonen: Apteekkiverkkoa ei tule pienentää – sivuapteekit säilytettävä ennallaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii, että sivuapteekkien verkostoon ei saa koskea.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen apteekkitalouden kokonaisuudistuksesta. Esityksellä on tarkoitus vahvistaa apteekkien roolia osana terveydenhuoltoa. Perussuomalaisten kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Anne Rintamäki korostavat, että apteekkitoimintaa on tärkeää kehittää hallitusti.
Hallituksen esityksessä esitetään apteekkiveron perusteen muuttamista lääkemyynnin liikevaihdosta lääkemyynnin myyntikatteeseen sekä sivuapteekkien apteekkiverovähennyksen säilyttämistä. Lisäksi joidenkin itsehoitolääkkeiden myyntikanavaa laajennetaan.
– Perussuomalaiset pitää ensiarvoisen tärkeänä sivuapteekkien apteekkiverovähennyksen säilyttämistä, sillä Suomen noin 830 apteekista viidennes eli noin 170 on sivuapteekkeja. Sivuapteekeilla on erityinen merkitys lääkkeiden saatavuuden turvaamisessa omalla alueellaan. Näissä paikoissa tarvitaan apteekkipalveluita, ja ne ovat tärkeitä kattavan apteekkiverkoston takaajina. Sivuapteekkien säilymistä huoltovarmuuskysymyksenä ei sovi unohtaa, kansanedustajat korostavat.
– Apteekkiveron määräytymisperusteen muuttamista liikevaihtopohjaisesta myyntikatepohjaiseksi perussuomalaiset pitää kannatettavana, koska näin poistuisivat vero-ongelmat, joita yhä yleistyvät kalliit lääkkeet ovat aiheuttaneet. Lisäksi muutos huomioi lääkemyynnin rakenteen. Tämä varmistaa, että pienetkin lähiapteekit oikeasti säilyvät, ja se on kaikkein tärkeintä, huomauttaa kansanedustaja Minna Reijonen.
Kansanedustaja Anne Rintamäki pohtii, että nyt on myös otollinen hetki miettiä, millä tavoin apteekit voisivat tukea kansalaisia sekä hyvinvointialueita vieläkin enemmän ja paremmin.
– Esimerkiksi koneellinen annosjakelu vapauttaa henkilöstöresursseja muuhun työhön. Apteekeilla on myös mahdollisuus hoitaa rokotuksia.
Apteekkitalouden kokonaisuudistukseen sisältyy myös reseptilääketaksan leikkaus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että reseptilääkkeet halpenisivat tasaisesti kaikissa hintaluokissa. Farmaseuttien työtä sujuvoitetaan, sillä uudistuksen myötä heille tulisi entistä laajemmat oikeudet tehdä vaihtoja lääkepuutostilanteissa.
– Toimiva lääkehuolto ja laadukkaat apteekkipalvelut tarkoittavat meille suomalaisille turvallisuutta, kansanedustajat painottavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii, että sivuapteekkien verkostoon ei saa koskea.

Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.


Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen mittavat kasvutoimet sisältävät Lääketeollisuus ry:n näkökulmasta erittäin hyviä ratkaisuja, joilla vahvistetaan terveys- ja hyvinvointialan kasvupotentiaalia. Kasvua tukahduttavien lisäsäästöjen sijaan toimialaa koskevien päätösten suuntana näyttää olevan kasvun tukeminen, todetaan Lääketeollisuus ry:n tiedotteessa.

Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Viikon suosituimmat

Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.


Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.

Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.

Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.

Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.

Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.

Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää