LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Valtio, kunnat ja hyvinvointialueet eivät tuota kaikkia maahanmuuttoon liittyviä palveluja itse. Iso osa on ulkoistettu yksityisille yrityksille. Kuten vaikkapa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset, kotoutumiskoulutus, kielikoulutus sekä osa sosiaali- ja terveyspalveluista.
Palvelut kilpailutetaan ja niiden pääasiallinen rahoittaja on julkinen sektori eli käytännössä veronmaksaja. Yhtiöt kertovat palvelunsa ja usein myös asiakastahonsa verkkosivuillaan.
Alalla on sekä yrityksiä että järjestöjä. Esimerkiksi SPR ja Diakonissalaitos ovat hoitaneet suuren osan vastaanottotoiminnasta. Yksityisistä, voittoa tavoittelevista yhtiöistä julkiseen keskusteluun ovat nousseet erityisesti Kotokunta Oy, Luona Oy ja Arffman Finland Oy.
Kotokunta Oy on selkein esimerkki siitä, miten kannattavaa vastaanottotoiminta on huippuvuosina ollut. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2024 noin 136 miljoonaa euroa ja liikevoitto 19 miljoonaa euroa eli liikevoittoprosentti on noin 14.
Yritystietopalvelujen mukaan viimeisimmällä raportoidulla tilikaudella yrityksen liikevaihto oli laskenut noin 107 miljoonaan euroon ja liiketoiminnan voitto oli noin 14 miljoonaa euroa. Liikevaihto putosi siten yli 20 prosenttia.
Kotokunta Oy jakoi vuoden vuoden 2024 aikana osinkoja noin 7,4–7,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 yhtiö jakoi sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan osinkoja 12,7 miljoonaa euroa.
Kysynnän alamäki on ollut vauhdikas. Kotokunnan toimitusjohtaja Juhani Pälve kertoi vuosi sitten Uudelle Suomelle, että yksiköitä on irtisanottu ja jäljellä on enää yhdeksän vastaanottokeskusta, kun niitä oli parhaimmillaan yli 30.
Syy on rakenteellinen, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut, joten myös Maahanmuuttoviraston ostama kapasiteetti supistuu. Ala on ollut poikkeuksellisen kannattava huippuvuosina ja toisaalta erittäin herkkä maahanmuuton määrän vaihteluille.
Kolmen suurimman yhtiön omistuksen taustalla näyttäisivät olevan yrittäjät, konsernit ja liike-elämän toimijat, eivät nimekkäät kansanedustajat tai puoluevaikuttajat. Toki kyse voi teoriassa olla myös siitä, miten monimutkaisella tavalla omistus on järjestetty.
Julkista mielenkiintoa herättävä henkilöyhteys esimerkiksi Kotokunnassa on hyvinvointialueen viranhaltijan osaomistus.
Sekään ei ole todiste väärinkäytöksestä, vaan esimerkki läpinäkyvyys- ja esteellisyyskysymyksestä, joka ulkoistuksiin voi liittyä.
Orpon-Purran hallituksen tavoitteena on uudistaa kotoutumispalvelut vastaamaan hallitusohjelmaa. Kotoutumispolitiikan pitää perustua kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen.
Maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan lisätään ja järjestelmä muutetaan velvoittavammaksi. Valtion korvauksista kotoutumisen edistämiseen tavoitellaan vuoden 2027 alusta lukien 30 miljoonan euron säästöä.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2027. Ne ovat osa kotoutumispalveluiden uudistusta, joka vaikuttaa kotoutumisen alkuvaiheen palveluihin ja niiden järjestämiseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ensi vuoden budjettiesityksessä toissijaiset menot vähenevät. Hallitus kohdentaa säästöjä muun muassa kotoutukseen, kehitysapuun ja järjestötukiin. Peruspalveluista, turvallisuudesta tai suomalaisten hyvinvoinnista sen sijaan ei leikata.
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään ensi vuoden budjettiesityksen. Esitys ei tuo uusia leikkauksia eikä yllätyksiä. Yhteensä noin 4,8 miljardin euron sopeutustoimet toteutuvat suunnitellusti.
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman antaa oikeuskanslerille poikkeuksellisen laajan selvityksen sote-järjestöjen avustuskriteereistä. Rydman painottaa vastauksessaan ministerin laajaa poliittista harkintavaltaa ja oikeudellista velvollisuutta viedä hallituksen päättämät säästöt maaliin.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin mukaan hallituksen torstaina hyväksymä STEA-avustuksia koskeva asetusmuutos tuo aiempaa vahvemman pohjan sille, millaista järjestötoimintaa valtion rahoituksella tuetaan.
Viikon suosituimmat
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
