Valtio, kunnat ja hyvinvointialueet eivät tuota kaikkia maahanmuuttoon liittyviä palveluja itse. Iso osa on ulkoistettu yksityisille yrityksille. Kuten vaikkapa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset, kotoutumiskoulutus, kielikoulutus sekä osa sosiaali- ja terveyspalveluista.
Palvelut kilpailutetaan ja niiden pääasiallinen rahoittaja on julkinen sektori eli käytännössä veronmaksaja. Yhtiöt kertovat palvelunsa ja usein myös asiakastahonsa verkkosivuillaan.
Alalla on sekä yrityksiä että järjestöjä. Esimerkiksi SPR ja Diakonissalaitos ovat hoitaneet suuren osan vastaanottotoiminnasta. Yksityisistä, voittoa tavoittelevista yhtiöistä julkiseen keskusteluun ovat nousseet erityisesti Kotokunta Oy, Luona Oy ja Arffman Finland Oy.
Kysyntä vaihdellut voimakkaasti
Kotokunta Oy on selkein esimerkki siitä, miten kannattavaa vastaanottotoiminta on huippuvuosina ollut. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2024 noin 136 miljoonaa euroa ja liikevoitto 19 miljoonaa euroa eli liikevoittoprosentti on noin 14.
Yritystietopalvelujen mukaan viimeisimmällä raportoidulla tilikaudella yrityksen liikevaihto oli laskenut noin 107 miljoonaan euroon ja liiketoiminnan voitto oli noin 14 miljoonaa euroa. Liikevaihto putosi siten yli 20 prosenttia.
Kotokunta Oy jakoi vuoden vuoden 2024 aikana osinkoja noin 7,4–7,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 yhtiö jakoi sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan osinkoja 12,7 miljoonaa euroa.
Tili tuli tili meni
Kysynnän alamäki on ollut vauhdikas. Kotokunnan toimitusjohtaja Juhani Pälve kertoi vuosi sitten Uudelle Suomelle, että yksiköitä on irtisanottu ja jäljellä on enää yhdeksän vastaanottokeskusta, kun niitä oli parhaimmillaan yli 30.
Syy on rakenteellinen, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut, joten myös Maahanmuuttoviraston ostama kapasiteetti supistuu. Ala on ollut poikkeuksellisen kannattava huippuvuosina ja toisaalta erittäin herkkä maahanmuuton määrän vaihteluille.
Poliitikot loistavat poissaolollaan
Kolmen suurimman yhtiön omistuksen taustalla näyttäisivät olevan yrittäjät, konsernit ja liike-elämän toimijat, eivät nimekkäät kansanedustajat tai puoluevaikuttajat. Toki kyse voi teoriassa olla myös siitä, miten monimutkaisella tavalla omistus on järjestetty.
Julkista mielenkiintoa herättävä henkilöyhteys esimerkiksi Kotokunnassa on hyvinvointialueen viranhaltijan osaomistus.
Sekään ei ole todiste väärinkäytöksestä, vaan esimerkki läpinäkyvyys- ja esteellisyyskysymyksestä, joka ulkoistuksiin voi liittyä.
Hallitus uudistaa kotoutumispalveluita
Orpon-Purran hallituksen tavoitteena on uudistaa kotoutumispalvelut vastaamaan hallitusohjelmaa. Kotoutumispolitiikan pitää perustua kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen.
Maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan lisätään ja järjestelmä muutetaan velvoittavammaksi. Valtion korvauksista kotoutumisen edistämiseen tavoitellaan vuoden 2027 alusta lukien 30 miljoonan euron säästöä.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2027. Ne ovat osa kotoutumispalveluiden uudistusta, joka vaikuttaa kotoutumisen alkuvaiheen palveluihin ja niiden järjestämiseen.