Valtiontalouden säästöjä kohdennetaan ensi vuoden budjetissa kotoutusmenoihin, kehitysapuun ja järjestöavustuksiin. Leikkaukset osuvat siis toissijaisiin menoihin, ei peruspalveluihin tai suomalaisten arkeen.
Hallitus on rakentanut sopeutuksen vaiheittain. Osa on sovittu jo hallitusohjelmassa kesällä 2023, osa myöhemmissä budjettiriihissä. Tämän päivän esitys ei ole uusi säästölinja vaan osoitus siitä, että hallitusneuvotteluissa kirjatut tavoitteet myös pidetään.
Suomalainen hyötyy nyt enemmän
Budjettiesityksen sopeutustoimet kohdistuvat niihin kohteisiin, joita perussuomalaiset ovat pitkään pitäneet ylimitoitettuina ja joiden karsimista puolue on ajanut jo vuosia.
Kotoutusmenoista leikataan 162 miljoonaa euroa. Kuntien kotoutumiskorvauksia ja kotoutumiskoulutuksen määrärahoja on jo aiemmin pienennetty.
Juuri sellaista maahanmuuton kustannusten kasvua, jota perussuomalaiset ovat vuosia vastustaneet, hillitään nyt konkreettisesti.
Kehitysyhteistyöstä säästetään noin 500 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin, kun hallitusohjelman mukaiset leikkaukset varsinaiseen kehitysyhteistyöhön, kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin sekä Finnfundin pääoman korottamiseen tulevat täysimääräisinä voimaan.
Perussuomalaiset ovat pitkään vaatineet, että veronmaksajien rahat käytetään ensisijaisesti Suomeen eikä ulkomaille suunnattuun apuun – ja tämä linja jatkuu nyt budjetissa.
STEA-järjestöt ja hallinto laihdutuskuurille
STEA-järjestöjen avustusten taso laskee 190 miljoonaan euroon vuodesta 2027 alkaen — noin kolmasosan leikkaus vuoden 2026 tasoon verrattuna. Järjestökentän avustuksia on perussuomalaisten mielestä syytä priorisoida ja karsia päällekkäisyyksistä, ja leikkaus on osa tätä järkeistämistyötä.
Hallinnon toimintamenoista säästetään vaalikaudella yhteensä noin 592 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Tästä 60 miljoonaa euroa on uutta, kevään kehysriihessä päätettyä lisäsäästöä vuodelle 2027, minkä lisäksi budjettiin viedään jo syksyllä 2025 päätetty 25 miljoonan euron lisäsäästö.
Säästöjä siis vaaditaan nyt myös valtionhallinnolta itseltään, ei pelkästään veronmaksajilta.
Säästöjä myös muualla budjetissa
Kotoutuksen, kehitysavun ja järjestötukien lisäksi merkittäviä leikkauksia löytyy myös muilta hallinnonaloilta. Suurimmat osuvat työ ja elinkeinoministeriön energiatukiin: energiatukea leikataan 192 miljoonaa euroa ja uusiutuvan energian tuotantotukea 63 miljoonaa euroa vuoden 2026 talousarvioon verrattuna.
Myös kaksi määräaikaista tukiohjelmaa, energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki ja EU:n elpymisvälineen investointituki, päättyvät kokonaan ohjelmakauden vaihtuessa.
Ympäristöministeriön hallinnonalalla asumisen tukia karsitaan yhteensä noin 75 miljoonalla eurolla.
Puolustuksesta ei tingitä
Hallitus on tietoisesti suojannut suomalaisten peruspalvelut ja puolustuksen leikkauksilta. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja korotetaan 620 miljoonaa euroa verrattuna edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon. Lisäksi budjettiehdotus sisältää 1,3 miljardin euron tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin.
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonan euron tilausvaltuutta ja Ukrainan tukemiseen 200 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Marinin hallitus antoi menojen kasvaa
Orpon hallituksen sopeutuslinjaa kannattaa peilata Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallituskauteen (2019–2023), jolloin valtion menot kasvoivat. Vastaavia, pysyviä leikkauksia toissijaisiin kohteisiin ei Marinin kaudella tehty.
Siinä missä Marinin hallitus antoi kotoutus-, kehitysapu- ja järjestömenojen kasvaa lähes esteettä, nykyinen hallitus on tuonut niihin kuria, jota perussuomalaiset vaati koko oppositiokautensa ajan.
Budjettiesitys ei tuo yllätyksiä vaan osoittaa, että sovitusta pidetään kiinni. Sopeutustoimet toteutetaan suunnitellusti, ja niiden rinnalla jatkuvat myös aiemmin päätetyt kasvua ja investointeja tukevat panostukset.
