PS ARKISTO
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kirjoittaa viestipalvelu X:n julkaisussaan, että järjestöjen STEA-avustuskriteerit laitetaan nyt uusiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön päättämät hyvin tarpeelliset rahoitusleikkaukset ovat mittavia, minkä vuoksi ne tulee kohdistaa oikein ja oikeudenmukaisesti, Rydman kertoo.
– Lähtökohtamme on, että vuoden 2027 avustuksissa painotetaan aitoa kohtaavaa työtä. Siis sitä, jolla järjestörahoitusta aina perustellaan, vaikka oikeasti rahaa on tähän asti valunut kaikkeen aivan muuhunkin. Nyt leikataan siitä kaikesta muusta, mutta suojataan järjestöjen sotetyön perustelluinta ydintä.
– Kaikkein varakkaimmille järjestöille avustuksia ei enää myönnetä. Muilta varakkailta järjestöiltä edellytetään aiempaa suurempaa omarahoitusosuutta. Lisäksi avustuskriteereissä on taloudellinen kannustin saman alan järjestöille yhdistymiseen ja hallinnon karsimiseen.
Keskus- tai kattojärjestöille myönnetään avustuksia vain silloin, jos se on edellytyksenä käytännön kohtaavan toiminnan toteuttamiselle. Yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön ei enää myönnetä tukia.
– Avustuksia ei enää anneta myöskään järjestöille, joiden toiminnalla ei ole selkeää yhteyttä terveyden tai toimintakyvyn edistämiseen. Avustuksia ei myönnetä liioin järjestöille, joiden toiminta keskittyy pääasiassa yhteen ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään, Rydman jatkaa.
– Näitä uusia kriteereitä tuskin voi vastustaa kukaan, joka aidosti on huolissaan tärkeää kohtaavaa työtä tekevien sotejärjestöjen rahoituksesta. Näillä kriteereillä turvataan juuri niiden toimintaa. Jos taas nämä kriteerit herättävät vastustusta, se on selkein mahdollinen merkki siitä, että järjestöjen tekemä aidosti tärkeä työ on vain viikunanlehti, jolla halutaan peitellä rahan valumista johonkin aivan muuhun.
No niin, järjestöjen avustuskriteerit uusiksi! Päättämämme hyvin tarpeelliset rahoitusleikkaukset ovat mittavat, ja ne tulee siksi kohdistaa oikein ja oikeudenmukaisesti: https://t.co/fSvWdw5akO
— Wille Rydman (@willerydman) June 15, 2026
Lähtökohtamme on, että vuoden 2027 avustuksissa painotetaan aitoa kohtaavaa työtä.…
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustusten määrärahoja leikataan jälleen osana valtiontalouden sopeutustoimia.
Uutislähteiden mukaan hallitus on kohdistamassa lisätoimia sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Leikkaukset jatkavat jo aiemmin sovittua tiukkaa linjaa, joka on supistanut STEA-rahoitusta merkittävästi.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on päättänyt sosiaali- ja terveysministeriön myöntämiin STEA-järjestöavustuksiin vuodesta 2027 alkaen sovellettavasta palkkakatosta.
Päätökset vuoden 2026 STEA-avustuksista sosiaali- ja terveysalan järjestöille on tehty. Avustusten kokonaissumma on noin 274 miljoonaa euroa. STEA-avustuksia käsittelevään jaostoon kuuluva perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew jätti jaoston lausuntoon eriävän lausuman koskien maahanmuuttaja- ja sateenkaarijärjestöjä.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Iranin islamistihallinnon lippuja kantaneet vastamielenosoittajat kokoontuivat viime perjantaina Eduskuntatalon edustalle samaan aikaan, kun hallintoa vastustavat iranilaiset järjestivät oman mielenosoituksensa.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
