Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille

Tavio kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta: Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti – kumppanimaiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan

Tampereen Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

järjestöavustukset

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on nimittänyt yhteiskuntatieteiden maisteri Mika Pyykön selvityshenkilöksi. Selvityshenkilön tehtävänä on tehdä tarvittavia taustaselvityksiä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksia (STEA-avustuksia) koskevien linjausten valmistelun tueksi.

Hallitushan päätti kevään 2024 kehysriihessä uudesta julkista taloutta vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta. Julkisen talouden vaikean tilanteen takia sopeuttamistoimia on kohdistettu laaja-alaisesti kaikille hallinnonaloille.
Tämä tarkoittaa myös sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden yleishyödylliseen toimintaan myönnettävien STEA-avustusten avustusmäärärahan supistumista.
Muutos on merkittävä
Määrärahaleikkaukset pienentävät jaettavien avustusten määrää hallituskauden aikana noin kolmanneksella. Muutos on merkittävä. Selvitys tuottaa osaltaan tietoa muutoksen tasapuolisen ja oikeudenmukaisen toteuttamisen tueksi.
Selvitys toteutetaan kahdessa eri vaiheessa alkaen 1.8. ja päättyen 31.12.2024. Ensimmäisessä vaiheessa selvitys painottuu nykytilan taustoittamiseen ja tavoitetilan muotoiluun. Jälkimmäisessä vaiheessa selvityshenkilön tehtävä tulee painottumaan valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen toiminnan avustamiseen liittyvien käytänteiden kuvaamiseen, arvioimiseen sekä niihin liittyvien ehdotusten laatimiseen.
Selvityshenkilö Mika Pyykkö on aiemmin toiminut mm. vaikuttavuusinvestoimisen johtajana Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa ja työ- ja elinkeinoministeriössä sekä osastopäällikkönä raha-automaattiyhdistyksessä. Pyykkö on selvityksen ajan toimivapaalla Aivoliitto ry:n toiminnanjohtajan tehtävästä.

Selvityshenkilö perkaamaan järjestöavustuksia – tavoitteena leikata kolmannes

Maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen on nykyään saatavilla runsaasti tutkittua tietoa. Esimerkiksi ajatuspaja Suomen Perusta on useissa tutkimuksissaan tuonut esiin maahanmuuton talousvaikutuksia. Perussuomalaisten kuntavaikuttajat Joakim Vigelius Tampereelta ja Suvi Karhu Vantaalta kertovat nyt muiden puolueiden edustajien oudoista reaktioista maahanmuuttokeskusteluun valtuustoissa.

Kuntavaalien alla ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi tutkimuksen Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot, jossa tarkasteltiin maahanmuuton avainlukuja Suomen kunnissa. Tutkimus osoitti, että maahanmuutto on vuodesta toiseen <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuuton-kuntakohtaiset-tilastotiedot/">valtava rasite</a> kuntataloudelle.
Suomen Perusta on tällä viikolla päivittänyt tietokantaa tuoreilla tilastotiedoilla. Päivitetyn version kuntakohtaiset tilastotiedot koskevat vuotta 2020 ja tiedot ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaluvut.fi
Älyllistä epärehellisyyttä
Perussuomalaisten kuntavaikuttajat, kaupunginvaltuutetut Joakim Vigelius Tampereelta ja Suvi Karhu Vantaalta katsovat, että maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista keskustelu kunnallispolitiikassa on kuitenkin edelleen haasteellista – silloinkin kun käytössä olisi faktatietoa ja tilastoja.
Viime toukokuussa, kun Vantaan talousarviosta käytiin lähetekeskustelua, Karhu pyrki nostamaan esille numerotasolla maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia. Karhu kuvailee muiden puolueiden valtuutettujen reaktioita ”mielenkiintoiseksi”.
&#8211; Lukuja ei suoraan pyritty kiistämään, mutta keskustelu kääntyi älyllisesti epärehelliseksi tyyliin ”ovathan lapsetkin menoerä”. Seurasin huvittuneena reaktioita, jotka seurasivat omasta, mielestäni melko rauhallisesta ja tosiasiapohjaisesta puheenvuorostani, Karhu sanoo.
Perussuomalaiset valtuutetut olivat perjantaina keskustelemassa Perusasiaa suomalaisille -nettiohjelman syksyn avausjaksossa.
<iframe loading="lazy" title="Perusasiaa - mitä maahanmuutto maksaa kotikunnassasi" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/VTImU49BC9U?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Kaksijakoinen ilmapiiri
Vigeliuksen mukaan maahanmuuton kustannuksiin liittyen keskusteluilmapiiri Tampereen valtuustossa on tyypillisesti kaksijakoinen.
&#8211; Joko maahanmuuton kustannuksista ei haluta puhua ollenkaan, eli kritiikki joko sivuutetaan kokonaan tai sitten siihen suhtaudutaan tavalla, että puheenvuorot vain pahentavat nykyisiä ongelmia.
Karhu toteaa, että opetus ja varhaiskasvatus tulee ensi vuonna viemään Vantaalla yli puolet kaupungin budjetista.
&#8211; Vantaalla käydään valtuutettujen kesken huomattavan paljon keskustelua siitä, että valtion täytyisi nyt maksaa meille enemmän tukia, koska kouluissa on niin paljon maahanmuuttajataustaisia, ja tarvitsemme siksi erityisapua. Siinä vaiheessa tekee mieli huomauttaa, että ei ole olemassa valtion taikaseinää, vaan veronmaksajat joutuvat kattamaan kaikki kulut.
Vigelius tunnistaa saman ilmiön.
&#8211; Myös Tampereen valtuustossa on keskusteluissa viitattu valtion avustuksiin. Mutta kun lasketaan, paljonko samalla Tampereella syntyy menoja kuten asumistukea, toimeentulotukea ja työttömyysetuuksia, puhutaankin jo kymmenistä miljoonista, eli isommista summista kuin muutaman miljoonan valtion avustukset.
Perussuomalaiset selvitti tukien tarpeellisuutta
Perussuomalaiset pyrkii kuntatasolla selvittämään maahanmuutosta kertyviä tarkkoja kuluja, jolloin on samalla mahdollista puntaroida kulujen tarpeellisuutta, mutta asioiden edistäminen on usein hankalaa.
Karhu kertoo, että viime vuoden lopussa, kun Vantaalla käytiin läpi tulevan vuoden talousarviota ja budjettineuvotteluita perussuomalaiset nosti esille maahanmuuton kulut. Perussuomalaiset esitti esimerkiksi tulkkauskulujen leikkaamista ihmisiltä, jotka ovat jo pitkään olleet maassa.
&#8211; Lisäksi yritimme selvittää, millaisia järjestöavustuksia kaupunki antaa tietyille järjestöille, ja ovatko tuet edes tarpeellisia. Muut puolueet hyökkäsivät perussuomalaisia vastaan antaen ymmärtää, että haluaisimme muka viedä rahat lasten urheiluharrastuksista ja leipäjonoista. On isosti turhauttavaa, kun muut puolueet haluavat ymmärtää asioita väärin.

Maahanmuuton kustannuksista ei yleensä haluta puhua valtuustoissa – perussuomalaisten esittämä kritiikki sivuutetaan, asiat ymmärretään tahallaan väärin

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakuntaan tulee ensi viikon tiistaina lausunnolle valtuustoaloite, jossa vaaditaan Helsingin kaupunkia laajentamaan niin sanotun liikkuvan väestön eli pääosin romanikerjäläisten hätämajoitusta nykyisestä kuudesta kuukaudesta ympärivuotiseksi. Mikäli aloite menee läpi, niin ympärivuotisen hätämajoituksen kustannukset nousevat noin miljoonaan euroon vuodessa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Aleksi Niskasen (ps.) mukaan lautakunta ei missään nimessä voi kannattaa tätä aloitetta.
&#8211; Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää joka vuoden joulukuussa seuraavan vuoden järjestöavustuksista. Olen jo kahtena vuotena peräkkäin yrittänyt siirtää liikkuvan väestön hätämajoituksen rahat kotimaisille yleishyödyllisille järjestöille, jotka tarjoavat ruoka-apua ja auttavat vammaisia, sairaita ja esimerkiksi päihdekuntoutujia. Tänäkin vuonna lukuisat näistä kotimaisista yleishyödyllisistä järjestöistä jäivät kauas niistä avustussummista, joita järjestöt olivat hakeneet Helsingin kaupungilta.
&#8211; On kestämätön tilanne, että esimerkiksi yhä useampi ruoka-apua tarjoava yhdistys pyörii yhä enemmän yksityisten lahjoittajien varassa ja samaan aikaan osa valtuutetuista suunnittelee ehdoin tahdoin elintasosiirtolaisuutta houkuttelevien vetotekijöiden lisäämistä kaupunkiin. Kylmä tosiasia on se, että osa valtuutetuista on kääntänyt selkänsä helsinkiläisille kaikkein vähäosaisimmille yhteiskunnan jäsenille, Niskanen toteaa.
Liikkuvan väestön hyvinvointi lähtömaiden vastuulla
Niskanen ei syytä tilanteesta liikkuvaa väestöä, vaan kaupunkia, joka mahdollistaa tulijoiden oleskelun veronmaksajien piikkiin.
&#8211; On Helsingin poliitikoista kiinni, että rahat suunnataan kotimaisille avuntarvitsijoille eikä maailmanparannukseen. Liikkuvan väestön hyvinvointi kuuluu heidän lähtömaidensa vastuulle. Helsinkiläisten kodittomien hyvinvointi ja majoituksen järjestäminen taas kuuluu Helsingin vastuulle.
&#8211; Niin kauan kuin meidän omat kodittomat eivät saa hätämajoitusta ja omaa asuntoa, ei ole moraalisesti kestävällä pohjalla ehdoin tahdoin järjestää tänne ulkomailta tuleville ihmisille hätämajoitusta, Niskanen sanoo.
Kysymys on prioriteeteista
Korona on runnellut myös ylijäämäisellä budjetillaan kehuskellutta Helsinkiä, ja tulevaisuudessa kaikkien peruspalveluiden tuottaminen on koetuksella myös Helsingissä, koska yrityksiä menee kovaa vauhtia konkurssiin ja julkinen sektori paisuu tavalla, joka on kestämätön helsinkiläisille veronmaksajille.
&#8211; Kaupunki on tällä valtuustokaudelle mm. laajentanut paperittomien terveydenhuoltoa, ja nyt se on laajentamassa myös liikkuvan väestön hätämajoitusta ympärivuotiseksi. Nämä palvelut eivät ole ilmaisia, vaan ne rahoitetaan helsinkiläisten veronmaksajien rahoilla. Kysymys on prioriteeteista. Helsinkiläiset vähäosaiset ja sairaat ihmiset ansaitsevat omalta kaupungiltaan hyvät palvelut, Niskanen linjaa.
&nbsp;

Liikkuvalle väestölle vaaditaan ympärivuotista hätämajoitusta Helsinkiin – “Rahat suunnattava kotimaisille avuntarvitsijoille, ei maailmanparantamiseen”