Jokainen voisi veroilmoituksessaan kertoa, haluaako maksaa kehitysapua vai ei. / LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.
Ari Koponen perustelee esitystään sillä, että suomalaisten veronmaksajien rahoja ei lähtökohtaisesti kuulu lähettää ulkomaille.
– Tällä hetkellä pakotamme jokaisen veronmaksajan velkaantuneessa Suomessa maksamaan osan tuloistaan kehitysapuna Afrikkaan. Olisi kaikille reilua, että jokainen voisi itse päättää, haluaako maksaa tuloistaan kehitysapua, Koponen perustelee.
Käynnissä olevan hallituskauden aikana kehitysapuun käytettäviä verovaroja on leikattu yhteensä yli 1,3 miljardia euroa. Silti kehitysapuun menee edelleen noin miljardi euroa joka vuosi.
– Pelkästään tällä kehitysavun muuttamisella vapaaehtoiseksi solidaarisuusveroksi valtio säästäisi vaalikaudessa neljä miljardia euroa, Koponen kertoo.
Koponen kysyykin esityksen mahdollisilta vastustajilta, mistä he ottaisivat vastaavan säästön: veronkorotuksilla vai suomalaisilta leikkaamalla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ensi vuoden budjettiesityksessä toissijaiset menot vähenevät. Hallitus kohdentaa säästöjä muun muassa kotoutukseen, kehitysapuun ja järjestötukiin. Peruspalveluista, turvallisuudesta tai suomalaisten hyvinvoinnista sen sijaan ei leikata.
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään ensi vuoden budjettiesityksen. Esitys ei tuo uusia leikkauksia eikä yllätyksiä. Yhteensä noin 4,8 miljardin euron sopeutustoimet toteutuvat suunnitellusti.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kritisoi RKP:n opetusministeri Anders Adlercreutzin lausuntoa, jossa tämä totesi "olevansa iloinen" siitä, ettei varsinaiseen kehitysapuun kohdistunut lisäsäästöjä.
Hallituksen kehysriihessä päätettiin tehdä uusi 35 miljoonan euron lisäleikkaus, joka kohdistuu laina- ja sijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyöhön. Tämä päätös vähentää valtion tarvetta lisävelalle.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom vaatii järeitä toimia Suomen julkisen talouden pelastamiseksi valtiovarainministeriön tänään julkistamien kehysehdotusten jälkeen.
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen puolustaa valtionvarainministeri Riikka Purran budjettiesityksen miljardin euron sopeutuslistaa opposition kritiikiltä erityisesti koulutuksen osalta.
Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Dosentti Markku Ruotsilan selvitys esittelee niitä toimenpiteitä, joilla Donald Trump on toisella kaudellaan suitsinut hallitsematonta maahanmuuttoa. Suomen Perustan julkaisema tuore raportti kuvaa ne konkreettiset keinot, joilla Trump on saavuttanut historiallisia tuloksia. Palettiin kuuluu kaikki karkotuksista paluumuuttoporkkanoihin.
Siviilipalveluskeskus herätti hämmennystä ja pettymystä siviilipalvelusta suorittaneiden keskuudessa koulutusjakson aiheilla ja niiden esittämistavalla. Kouluttaja näytti muun muassa laittomasti maatiloilta kuvattua materiaalia, arvosteli suomalaista ruuantuotantoa, toi jatkuvasti esiin omaa yritystoimintaansa sekä ideologiaansa ja kannusti osallistumaan eri järjestöjen, kuten Elokapinan, mielenosoituksiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää päätti selvittää asiaa kirjallisella kysymyksellä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
