kehitysapu

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.

Hallitus antaa eduskunnalle esitykset kehityspoliittisia sijoituksia ja vaikuttavuussijoittaja Finnfundia koskevista laeista. Ulkoministeriö valmisteli lait perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion johdolla. Lakiesitykset määrittävät kehitysavun periaatteet ja menettelyt.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ehdottaa kehitysavun nimen muuttamista. Hänen mielestään kehitysapua kuvaa paremmin termi "tulokseton rahanpolttolaitos".

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.

Eduskunnan syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla kansanedustajat keskustelivat muun muassa kauden viimeisen budjettiriihen asioista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä korosti puheenvuorossaan perussuomalaisten painottaneen aina, että Suomi menestyy ja kasvaa työnteolla ja yrittämisellä.

Ensi vuoden budjettiesityksessä toissijaiset menot vähenevät. Hallitus kohdentaa säästöjä muun muassa kotoutukseen, kehitysapuun ja järjestötukiin. Peruspalveluista, turvallisuudesta tai suomalaisten hyvinvoinnista sen sijaan ei leikata.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio kävi eilen läpi ulkomaankaupan ja kehityspolitiikan tuloksia. Hän kertoi, että kehityspolitiikan alivaltiosihteerin tehtävä lakkautetaan. Se tuo 280 000 euron vuosittaiset säästöt ulkoministeriön ylimmästä virkamiesjohdosta. Ministeri arvosteli ankarasti myös SDP:n uutta avausta veronkorotuksista, jota Tavio pitää hyökkäyksenä kansankapitalismia vastaan.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio puhui eduskuntaan kokoontuneille Suomen suurlähettiläille suurlähettiläspäivillä. Puheessaan ministeri linjasi hallinnonalansa molemmista sektoreista eli ulkomaankaupasta ja kehitysyhteistyöstä ja kertoi hallituskauden tuloksista sekä Suomen tilanteesta.

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esittää kysymyksen niille, jotka tarjosivat Ceutan siirtolaisvyöryyn ratkaisuksi "raja-aitojen sijaan ilmastotekoja": jos kaikesta satojen miljardien eurojen kehitysavusta huolimatta Suomi ja EU eivät ole onnistuneet pysäyttämään edes Afrikan väestönkasvua kestävälle tasolle, niin mihin perustuu uskomus, että kykenisimme EU:ssa 6 prosentin osuudellamme globaaleista päästöistä pysäyttämään ilmastonmuutoksen ja sen luomat siirtolaispaineet?

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Espanjan tapahtumia karuna muistutuksena siitä, mitä tapahtuu, kun valtio menettää otteensa rajaturvallisuutensa ylläpitämisestä. Seppäsen mielestä rajat eivät ole pelkkä viiva kartalla, vaan ne ovat valtion koko suvereniteetin näkyvin ilmentymä. - Jos valtio ei päätä, kuka sen alueelle saapuu, mitä suvereniteetista on jäljellä? Seppänen pohtii.

Liikenneturvallisuuden parantaminen ja koko Suomen tieverkon kunnon vahvistaminen on ministeri Lulu Ranteelle keskeinen tehtävä. Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa Ranne kertoo samalla oman ministeriönsä sisäisistä säästöistä ja vaatii tiukempaa talouskuria koko julkisella sektorilla. Ranne kuvailee omaa toimintaansa lean-ajattelumalliksi, eli optimoinniksi jossa turhat rönsyt karsitaan pois.

Tänään keskiviikkona eduskunta äänesti hallituksen esityksestä, joka koskee EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen säädösten täytäntöönpanoa. Pakti mahdollistaa uusia tiukennuksia turvapaikkapolitiikan lainsäädäntöön. Perussuomalaisten kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas on tyytyväinen siihen, että Suomi valitsi paktin toimeenpanossa kovan linjan ja ottaa tiukennukset laajasti käyttöön.

Perussuomalainen Nuoriso päivitti Rovaniemellä pidetyssä kevätkokouksessa talouspoliittista ohjelmaansa. 

Perussuomalaiset korostaa, että julkisen talouden sopeutustoimet tulee jatkossakin kohdentaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta toissijaisiin kohteisiin. Erilaisten mielipidetiedustelujen mukaan myös suurin osa Suomen kansasta kannattaa menosäästöjen kohdentamisia epäolennaisiin kohteisiin, kuten Yleisradioon ja kehitysapuun.

Perussuomalaiset pitää selvänä, että edellisen vasemmistohallituksen politiikalla Suomi olisi ajautunut vääjäämättä konkurssiin. Nykyhallitus on muuttanut Suomen talouspolitiikan kurssia kestävälle pohjalle, mutta työ jatkuu myös seuraavilla hallituskausilla.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kritisoi RKP:n opetusministeri Anders Adlercreutzin lausuntoa, jossa tämä totesi "olevansa iloinen" siitä, ettei varsinaiseen kehitysapuun kohdistunut lisäsäästöjä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta linjaavasta kehysriihestä saatiin useita merkittäviä päätöksiä.

Hallituksen kehysriihessä päätettiin tehdä uusi 35 miljoonan euron lisäleikkaus, joka kohdistuu laina- ja sijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyöhön. Tämä päätös vähentää valtion tarvetta lisävelalle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.

8 000 miljoonan euron edestä veronkiristyksiä. Sitä on vasemmiston vaihtoehto, kun Ylen tenttiä kuuntelee, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom Facebookissa. Miten tahansa tuota 8 miljardin korotuslistaa pyöritteekin, ei Bergbom pääse yli eikä ympäri siitä, että tuollaista määrää ei ole mahdollista korottaa veroja ilman, että se EI osuisi lujaa tavalliseen duunariin ja yrittäjään.

Politiikka on aina valintoja rajallisten resurssien puitteissa, kirjoittaa perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano kolumnissaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom on yllättynyt siitä, miten moni haluaa tarrautua kynsin hampain kiinni kaikkiin mahdollisiin jonninjoutaviin etuihin Suomen vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Hän aikoo jatkaa itsestäänselvyyksien toistamista niin kauan, kunnes asia tulee ymmärretyksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää kokoomuksen ehdotusta perintöveron poistamisesta kömpelönä vaalitemppuna, sillä uusiin veronkevennyksiin ei tällä hetkellä ole varaa. Aittakumpu on kuitenkin valmis hyväksymään ehdotuksen, jos se rahoitetaan leikkaamalla kehitysavusta ja Setan rahoituksesta sekä muuttamalla sosiaaliturvaa siten, että sitä saavat jatkossa vain Suomen kansalaiset.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila olisi valmis perintöveron poistamiseen, jos se rahoitettaisiin leikkaamalla maahanmuutosta, kehitysavusta ja muista ulkomaille kohdistuvista tulonsiirroista. Junnila ei kuitenkaan tosissaan usko kokoomuksen olevan valmis tarttumaan tilaisuuteen, sillä hallituskumppanin heitto perintöveron poistamisesta johtuu kokoomuksen kannatusluisusta ja on luonteeltaan pohjimmiltaan populistinen.

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius keskusteli perussuomalaisten työmiehenä tunnetun Matti Putkosen johdolla Järviradion Työmiehen tuumaustunti -ohjelmassa talouden sopeuttamisesta ja siitä, mitä hallituksen loppukaudella on vielä luvassa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom vaatii järeitä toimia Suomen julkisen talouden pelastamiseksi valtiovarainministeriön tänään julkistamien kehysehdotusten jälkeen.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee kovin sanoin EU:n kehitysavun tehottomuutta Ghanassa. Hän kertoo vierailleensa Accrassa sijaitsevassa rokotehankkeessa, jossa ei ollut rokotevalmistuksesta tietoakaan, vaikka EU on sijoittanut projektiin kymmeniä miljoonia euroja. - En tule ikinä unohtamaan tätä kusetusta. Jälleen esimerkki kehitysavun toimimattomuudesta, Tynkkynen lataa viestipalvelu X:ssä.

Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Suomalaisten veronmaksajien rahaa on viety kassikaupalla ympäri maailmaa kehitysavun nimissä. Edellinen punavihreä hallitus lapioi kehitysapua jopa velkarahalla, kun samaan aikaan moni suomalainen joutui virumaan sairaalan leikkausjonossa. Hallitusvastuussa olevat perussuomalaiset ovat puolestaan saaneet leikattua kehitysavusta suomalaisten hyväksi.