Artikkeli kuva

Valtiovarainministeri Riikka Purra on koko hallituskauden painottanut, että mieluummin karsitaan toissijaisista menoista kuin korotetaan veroja. / LEHTIKUVA

Säästöt kohdistuvat ensi vuonna toissijaisiin menoihin – kotoutus, kehitysapu ja järjestötuet leikkuriin, hallinnostakin säästetään

01.09.2026 |21:26

Ensi vuoden budjettiesityksessä toissijaiset menot vähenevät. Hallitus kohdentaa säästöjä muun muassa kotoutukseen, kehitysapuun ja järjestötukiin. Peruspalveluista, turvallisuudesta tai suomalaisten hyvinvoinnista sen sijaan ei leikata.

Kotoutukseen kohdistuvat säästöt ovat noin 150 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Kehitysyhteistyöstä säästetään noin 500 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin, kun hallitusohjelman mukaiset leikkaukset tulevat täysimääräisesti voimaan.

STEA-järjestöjen avustusten taso laskee noin 190 miljoonaan euroon vuodesta 2027 alkaen, mikä tarkoittaa noin kolmasosan leikkausta vuoden 2026 tasoon verrattuna.

Myös valtionhallinnon toimintamenoista leikataan: säästöjä kertyy vaalikaudella yhteensä noin 592 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla, ja säästö kasvaa noin 700 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Tästä 60 miljoonaa euroa on uutta kevään kehysriihestä ja 25 miljoonaa euroa päätettiin jo syksyllä 2025.

Peruspalvelut turvataan

Hallitus on toistuvasti korostanut, ettei sopeutus kohdistu suomalaisten arkeen. Leikkaukset osuvat kotoutukseen, kehitysapuun, järjestöavustuksiin ja hallinnon byrokratiaan – ei terveydenhuoltoon, koulutukseen tai turvallisuuteen. Linja on ollut sama kehysriihestä lähtien: sopeutus tehdään sieltä, missä vaikutus veronmaksajan arkeen on pienin.

Valtion suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon vuonna 2027, kasvua 0,9 miljardia euroa vuodesta 2026. Budjettiesityksen loppusumma on 92,5 miljardia euroa, ja alijäämä 12,4 miljardia euroa.

Suomi joutui EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026, kun budjettialijäämä ylitti EU:n kolmen prosentin rajan. Se oli 4,4 prosenttia vuonna 2024 ja arviolta 4,3 prosenttia vuonna 2025.

Menettely velvoittaa Suomen palauttamaan alijäämän alle kolmeen prosenttiin vuoteen 2028 mennessä, ja se rajoittaa myös valtion menojen kasvua vuosittain.

Valtiovarainministeriön oman arvion mukaan vuonna 2028 tarvitaan nykyisiä suunnitelmia suurempi, noin 2,7 miljardin euron lisäsopeutus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt tehdyt leikkaukset eivät riitä: seuraavan hallituksen on jatkettava sopeutusta, jotta Suomi pysyy EU:n säännöissä eikä velkaantumista pääse karkaamaan käsistä.

Säästölinja jatkuu myös vaalien jälkeen

Säästökohteiden valinta ei ole sattumaa vaan priorisointia. Hallitus on koko kauden ajan kohdistanut sopeutuksen sinne, missä vaikutus suomalaisten arkeen on pienin.

Alijäämän ja EU:n menettelyn vuoksi tätä valintaa joudutaan tekemään uudelleen myös seuraavalla vaalikaudella, riippumatta siitä, kuka Suomea silloin hallitsee.

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomen uutiset logo

Valtiovarainministeriön ennuste: Suomen talous elpymässä vähitellen – nämä 5 tekijää vauhdittavat talouskäännettä

01.05.2025 |12:00
Suomen uutiset logo

Vasemmisto-opposition talouspuheet tyhjää täynnä – Purra: SDP ei kykene kertomaan vaihtoehtoaan

25.08.2026 |14:26

Viikon suosituimmat

2.
Suomen uutiset logo

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –

29.08.2026 |20:27
3.
Suomen uutiset logo

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia

29.08.2026 |14:02
9.
Suomen uutiset logo

Garedew: “Opetusministeri Adlercreutz lähti mukaan Setan aivopesukampanjaan”

28.08.2026 |13:33
10.
Suomen uutiset logo

Väkivaltaisuudet puhkesivat taas Ceutassa – Espanja pyytää Frontexia apuun

29.08.2026 |11:15

Uusimmat

PS-Naiset 1/2026

Mainos kuva

Lue lisää

Perussuomalainen 3/2026

Mainos kuva

Lue lisää

Perussuomalainen 2/2026

Mainos kuva

Lue lisää