Kotoutukseen kohdistuvat säästöt ovat noin 150 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Kehitysyhteistyöstä säästetään noin 500 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin, kun hallitusohjelman mukaiset leikkaukset tulevat täysimääräisesti voimaan.
STEA-järjestöjen avustusten taso laskee noin 190 miljoonaan euroon vuodesta 2027 alkaen, mikä tarkoittaa noin kolmasosan leikkausta vuoden 2026 tasoon verrattuna.
Myös valtionhallinnon toimintamenoista leikataan: säästöjä kertyy vaalikaudella yhteensä noin 592 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla, ja säästö kasvaa noin 700 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Tästä 60 miljoonaa euroa on uutta kevään kehysriihestä ja 25 miljoonaa euroa päätettiin jo syksyllä 2025.
Peruspalvelut turvataan
Hallitus on toistuvasti korostanut, ettei sopeutus kohdistu suomalaisten arkeen. Leikkaukset osuvat kotoutukseen, kehitysapuun, järjestöavustuksiin ja hallinnon byrokratiaan – ei terveydenhuoltoon, koulutukseen tai turvallisuuteen. Linja on ollut sama kehysriihestä lähtien: sopeutus tehdään sieltä, missä vaikutus veronmaksajan arkeen on pienin.
Valtion suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon vuonna 2027, kasvua 0,9 miljardia euroa vuodesta 2026. Budjettiesityksen loppusumma on 92,5 miljardia euroa, ja alijäämä 12,4 miljardia euroa.
Suomi joutui EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026, kun budjettialijäämä ylitti EU:n kolmen prosentin rajan. Se oli 4,4 prosenttia vuonna 2024 ja arviolta 4,3 prosenttia vuonna 2025.
Menettely velvoittaa Suomen palauttamaan alijäämän alle kolmeen prosenttiin vuoteen 2028 mennessä, ja se rajoittaa myös valtion menojen kasvua vuosittain.
Valtiovarainministeriön oman arvion mukaan vuonna 2028 tarvitaan nykyisiä suunnitelmia suurempi, noin 2,7 miljardin euron lisäsopeutus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt tehdyt leikkaukset eivät riitä: seuraavan hallituksen on jatkettava sopeutusta, jotta Suomi pysyy EU:n säännöissä eikä velkaantumista pääse karkaamaan käsistä.
Säästölinja jatkuu myös vaalien jälkeen
Säästökohteiden valinta ei ole sattumaa vaan priorisointia. Hallitus on koko kauden ajan kohdistanut sopeutuksen sinne, missä vaikutus suomalaisten arkeen on pienin.
Alijäämän ja EU:n menettelyn vuoksi tätä valintaa joudutaan tekemään uudelleen myös seuraavalla vaalikaudella, riippumatta siitä, kuka Suomea silloin hallitsee.