LEHTIKUVA
Hallitus on päättänyt vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Esitys keventää työn ja yrittämisen verotusta, pitää kiinni aiemmista säästöistä ja suuntaa lisärahaa puolustukseen sekä liikenneinfraan. Tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä.
Suomen talous kasvaa, ja hallitus tukee tätä kehitystä täsmätoimilla.
Pieni- ja keskituloisten ostovoima vahvistuuu, sillä työn verotusta kevennetään vuonna 2027 yhteensä 230 miljoonalla eurolla. Kotitalousvähennyksen korotus jatkuu, mikä helpottaa arjen palveluiden hankkimista.
Yhteisövero alenee 18 prosenttiin ensi vuoden alusta, työsuhdeoptioiden verotus muuttuu kasvuyrityksille suotuisammaksi ja yrittäjävähennystä korotetaan. Nämä toimet parantavat työnteon ja yrittämisen kannustimia sekä yritysten investointihalukkuutta.
Hallitus pitää kiinni sovituista sopeutustoimista. Suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon, ja velkaantumista taittavia päätöksiä pannaan toimeen lähes miljardin euron edestä.
Säästöjä kohdistetaan muun muassa valtionhallinnon toimintamenoihin.
Samalla turvataan välttämättömät panostukset. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 618 miljoonan euron lisäystä, materiaalihankintoihin merkittäviä tilausvaltuuksia sekä lisätukea Ukrainalle.
Liikenne- ja infrainvestointeihin ohjataan investointiohjelmasta yhteensä 878 miljoonaa euroa vuodelle 2027, painottaen Itä-Suomea.
Rahoitusta saavat muun muassa Karjalan radan kehittäminen, useiden valtateiden parannukset sekä muita liikennehankkeita. Lisäksi rakentamiseen kohdennetaan 100 miljoonaa euroa. Hallitus korostaa, että vakaa talouspolitiikka, veronkevennykset ja investoinnit yhdessä luovat edellytyksiä kasvulle ja työllisyyden vahvistumiselle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
