LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Toimitus suosittelee
Viikon 27/2026 luetuin
Heinäkuu 2026 luetuin
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin uudet avustuskriteerit herättivät poliittisen myrskyn. Verorahahanojen sulkeminen uhkaa saavutettuja etuja sekä kyseenalaista hyväveliverkostoa.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman julkisti kesäkuun puolivälissä uudet kriteerit STEA-avustuksille. Tiiviisti ilmaistuna uudet kriteerit ensisijaistavat kohtaavaa ja terveyttä edistävää toimintaa sekä karsivat varakkaimpien ja yksittäisiin identiteettiryhmiin keskittyvien järjestöjen rahoitusta.
Kriteereistä on syntynyt (tai synnytetty) kohu. Setan kaltaiset järjestöt julistavat kilpaa, kuinka tuhoisia kriteerien tiukennukset heidän toiminnalleen ovat. Myös monet puolueet ovat tuohtuneet Rydmanin linjauksesta, vaikka varsinainen tuohtumuksen syy onkin jäänyt epämääräiseksi, kun kriteerit kuitenkin tunnustetaan hyviksi ja leikkaukset välttämättömiksi.
Suomi on kiistatta hankalassa taloustilanteessa, ja entisellään STEA-rahan jako on yksinkertaisesti ollut liian löyhää. Sen osoittavat paljastuneet väärinkäytökset.
Pahamaineisimpiin esimerkkeihin lukeutuu somalialaisjärjestö Sorasod ry, joka sai 16 vuoden aikana yli miljoonan euron edestä avustuksia. Näillä varoilla järjestön toiminnanjohtaja maksoi muun muassa vitamiineja, vaippoja, hierontoja, kuntosalin jäsenmaksuja, pyykinpesukoneen kotiinkuljetuksineen, parkkisakkoja sekä veloituksen peruuttamattomasta hammaslääkärikäynnistään.
Verorahoilla humputteluja löytyy valitettavasti lisää. Riemu Finland ry:n toiminnanjohtaja rahoitti verovaroilla hulppeaa järvenranta-asuntoa, jota väitettiin työskentelytilaksi. Samoin Suomen Katutanssiliitossa puheenjohtaja maksatti järjestöllä vuokriaan ja bensojaan. SOS-lapsikyläsäätiössä todetttiin lapsikylän entisen johtajan törsänneen peräti 128 000 euroa säätiön rahoja henkilökohtaisiin kuluihin.
Ongelma ei kuitenkaan ole vain moraalittomissa yksilöissä vaan koko järjestelmässä. Veroäyreillä käyvien yhdistysten ei nykyisellään ole pakko julkistaa tilinpäätöksiään tai toimintakertomuksiaan. Kun taloudenpidon läpinäkymättömyys yhdistyy toimintaan, jonka käytännön tuloksia on vaikeaa tai mahdotonta mitata, väärinkäytön mahdollisuudet raketoivat.
Lisäksi monet järjestöt työllistävät verovaroin ”budjettivaikuttajia”, joiden tehtävänä on lobata järjestöille lisää verorahaa. Kun tähän ynnätään puoluepoliitikkojen miehittämät johtopaikat, soppa alkaa käydä liian sakeaksi veronmaksajan niellä.
Leikkauksia vastustetaan väittämällä, että järjestötyön kohderyhmät kärsivät rahoituksen vähenemisestä. Mutta jos rahoituksen käyttö ei ole tehokasta, on valtion moraalinen velvollisuus estää verovarojen väärinkäyttö tuloksettomaan toimintaan. Sitten resurssit voidaan ohjata oikeasti tulokselliseen toimintaan – johon ei ole olemassa taloudellisia kannustimia, jos rahaa kerran saa tuloksettomaankin toimintaan.
Lisäksi on kokonaan oma kysymyksensä, kuinka mielekästä on rahoittaa kymmeniä erilaisia yhden asian järjestöjä, kun monet isommat jo tekevät samaa työtä muun toimintansa puitteissa. Tarvitaanko Suomeen todellakin erikseen Suomi-Somalia Seura, Suomen Somalia-verkosto, Suomen Somalimediaverkosto, Suomen somalialaisten liitto, Pohjois-Suomen somalialaisten tukiyhdistys ja Lieksan Somaliperheyhdistys?
Hysteerisessä ilmapiirissä on hyvä pitää pää kylmänä. Ministeri Rydman ei ole kieltämässä yhdenkään sote-järjestön toimintaa. Kyse on siitä, millaista järjestötoimintaa tuetaan verovaroista taloustilanteessa, jossa julkisista palveluista leikataan kovalla kädellä.
Jos pitää jonkin järjestön tuen leikkuuta tai lakkautusta epäoikeudenmukaisena, jokainen on toki vapaa lahjoittamaan kyseiselle järjestölle aikaansa ja rahaansa. Mutta STEA-avustetuille järjestöille jokainen veronmaksaja on kuukausilahjoittaja, halusi tai ei.
Näitä avustuksia saavien järjestöjen tulisikin perustella oma tarpeellisuutensa jokaiselle suomalaiselle. Ei toisinpäin, niin että vastuuministeriä vaaditaan perustelemaan tukiehtojen kiristyksiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Poliittisesta rälssistä puhuminen kuumentaa tunteita poliitikko- ja puoluepiireissä. Nyt esille nousseet asiat ovat vasta pintaraapaisua, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman toteaa, että hänen linjaamansa tiukat kriteerit sote-järjestöjen valtionavustuksiin pysyvät voimassa. Painopiste siirtyy konkreettiseen, kohtaavaan auttamistyöhön, kun pelkkä vaikuttaminen ja kapeiden identiteettiryhmien toiminta jäävät ilman tukea.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin viime viikolla linjaamat tiukennukset järjestöavustusten kriteereihin pysyvät voimassa. Päätös on saanut osan etujärjestökentästä reagoimaan voimakkaasti, kun verorahoja ohjataan hallinnosta vaikuttavaan työhön.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius puolustaa ministeri Wille Rydmanin esittämiä järjestöavustusten leikkauksia. Vigeliuksen mukaan kyse on välttämättömistä säästöistä ja ennen kaikkea siitä, että veronmaksajien rahat kohdennetaan tehokkaammin suoraan ihmisten auttamiseen.
Vihreät julkaisi omalla somekanavallaan kuvan, jossa he syyttivät hallitusta järjestöavustusten leikkaamisesta vähemmistöiltä, sateenkaari-ihmisiltä, perheiltä ja maahanmuuttajilta.
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Monenkarvaiset hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt ovat luoneet teollisuudenalan, joka elää ihmisten syyllisyydestä, empatiasta ja lahjoituksista. Rönsyilevää toimintaa perustellaan solidaarisuudella ja auttamishalulla. Kun hyvän tekemisestä tulee liiketoimintaa, kenen etua koneisto lopulta palvelee?
SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry on ollut viime viikkoina esillä järjestöihin kohdistuvien leikkausten takia. Pääsihteeri Vertti Kiukas on arvostellut ministeri Wille Rydmanin linjausta järjestöjohtajien 75 000 euron palkkakatosta ja vaatinut, että muutoksia valmistellaan yhdessä järjestökentän kanssa.
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.
Vanha valtamedia on asemoitunut mukaan poliittiseen keskusteluun kolmannen sektorin järjestöjen valtionavustuksista. Asetelma on usein yksipuolinen, sillä järjestöjen edustajat ovat vahvasti esillä puolustamassa asemiaan, mutta veronmaksajan kriittinen ääni ei juuri kuulu.
Viikon suosituimmat
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
