LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Toimitus suosittelee
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin uudet avustuskriteerit herättivät poliittisen myrskyn. Verorahahanojen sulkeminen uhkaa saavutettuja etuja sekä kyseenalaista hyväveliverkostoa.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman julkisti kesäkuun puolivälissä uudet kriteerit STEA-avustuksille. Tiiviisti ilmaistuna uudet kriteerit ensisijaistavat kohtaavaa ja terveyttä edistävää toimintaa sekä karsivat varakkaimpien ja yksittäisiin identiteettiryhmiin keskittyvien järjestöjen rahoitusta.
Kriteereistä on syntynyt (tai synnytetty) kohu. Setan kaltaiset järjestöt julistavat kilpaa, kuinka tuhoisia kriteerien tiukennukset heidän toiminnalleen ovat. Myös monet puolueet ovat tuohtuneet Rydmanin linjauksesta, vaikka varsinainen tuohtumuksen syy onkin jäänyt epämääräiseksi, kun kriteerit kuitenkin tunnustetaan hyviksi ja leikkaukset välttämättömiksi.
Suomi on kiistatta hankalassa taloustilanteessa, ja entisellään STEA-rahan jako on yksinkertaisesti ollut liian löyhää. Sen osoittavat paljastuneet väärinkäytökset.
Pahamaineisimpiin esimerkkeihin lukeutuu somalialaisjärjestö Sorasod ry, joka sai 16 vuoden aikana yli miljoonan euron edestä avustuksia. Näillä varoilla järjestön toiminnanjohtaja maksoi muun muassa vitamiineja, vaippoja, hierontoja, kuntosalin jäsenmaksuja, pyykinpesukoneen kotiinkuljetuksineen, parkkisakkoja sekä veloituksen peruuttamattomasta hammaslääkärikäynnistään.
Verorahoilla humputteluja löytyy valitettavasti lisää. Riemu Finland ry:n toiminnanjohtaja rahoitti verovaroilla hulppeaa järvenranta-asuntoa, jota väitettiin työskentelytilaksi. Samoin Suomen Katutanssiliitossa puheenjohtaja maksatti järjestöllä vuokriaan ja bensojaan. SOS-lapsikyläsäätiössä todetttiin lapsikylän entisen johtajan törsänneen peräti 128 000 euroa säätiön rahoja henkilökohtaisiin kuluihin.
Ongelma ei kuitenkaan ole vain moraalittomissa yksilöissä vaan koko järjestelmässä. Veroäyreillä käyvien yhdistysten ei nykyisellään ole pakko julkistaa tilinpäätöksiään tai toimintakertomuksiaan. Kun taloudenpidon läpinäkymättömyys yhdistyy toimintaan, jonka käytännön tuloksia on vaikeaa tai mahdotonta mitata, väärinkäytön mahdollisuudet raketoivat.
Lisäksi monet järjestöt työllistävät verovaroin ”budjettivaikuttajia”, joiden tehtävänä on lobata järjestöille lisää verorahaa. Kun tähän ynnätään puoluepoliitikkojen miehittämät johtopaikat, soppa alkaa käydä liian sakeaksi veronmaksajan niellä.
Leikkauksia vastustetaan väittämällä, että järjestötyön kohderyhmät kärsivät rahoituksen vähenemisestä. Mutta jos rahoituksen käyttö ei ole tehokasta, on valtion moraalinen velvollisuus estää verovarojen väärinkäyttö tuloksettomaan toimintaan. Sitten resurssit voidaan ohjata oikeasti tulokselliseen toimintaan – johon ei ole olemassa taloudellisia kannustimia, jos rahaa kerran saa tuloksettomaankin toimintaan.
Lisäksi on kokonaan oma kysymyksensä, kuinka mielekästä on rahoittaa kymmeniä erilaisia yhden asian järjestöjä, kun monet isommat jo tekevät samaa työtä muun toimintansa puitteissa. Tarvitaanko Suomeen todellakin erikseen Suomi-Somalia Seura, Suomen Somalia-verkosto, Suomen Somalimediaverkosto, Suomen somalialaisten liitto, Pohjois-Suomen somalialaisten tukiyhdistys ja Lieksan Somaliperheyhdistys?
Hysteerisessä ilmapiirissä on hyvä pitää pää kylmänä. Ministeri Rydman ei ole kieltämässä yhdenkään sote-järjestön toimintaa. Kyse on siitä, millaista järjestötoimintaa tuetaan verovaroista taloustilanteessa, jossa julkisista palveluista leikataan kovalla kädellä.
Jos pitää jonkin järjestön tuen leikkuuta tai lakkautusta epäoikeudenmukaisena, jokainen on toki vapaa lahjoittamaan kyseiselle järjestölle aikaansa ja rahaansa. Mutta STEA-avustetuille järjestöille jokainen veronmaksaja on kuukausilahjoittaja, halusi tai ei.
Näitä avustuksia saavien järjestöjen tulisikin perustella oma tarpeellisuutensa jokaiselle suomalaiselle. Ei toisinpäin, niin että vastuuministeriä vaaditaan perustelemaan tukiehtojen kiristyksiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Poliittisesta rälssistä puhuminen kuumentaa tunteita poliitikko- ja puoluepiireissä. Nyt esille nousseet asiat ovat vasta pintaraapaisua, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman toteaa, että hänen linjaamansa tiukat kriteerit sote-järjestöjen valtionavustuksiin pysyvät voimassa. Painopiste siirtyy konkreettiseen, kohtaavaan auttamistyöhön, kun pelkkä vaikuttaminen ja kapeiden identiteettiryhmien toiminta jäävät ilman tukea.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin viime viikolla linjaamat tiukennukset järjestöavustusten kriteereihin pysyvät voimassa. Päätös on saanut osan etujärjestökentästä reagoimaan voimakkaasti, kun verorahoja ohjataan hallinnosta vaikuttavaan työhön.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius puolustaa ministeri Wille Rydmanin esittämiä järjestöavustusten leikkauksia. Vigeliuksen mukaan kyse on välttämättömistä säästöistä ja ennen kaikkea siitä, että veronmaksajien rahat kohdennetaan tehokkaammin suoraan ihmisten auttamiseen.
Vihreät julkaisi omalla somekanavallaan kuvan, jossa he syyttivät hallitusta järjestöavustusten leikkaamisesta vähemmistöiltä, sateenkaari-ihmisiltä, perheiltä ja maahanmuuttajilta.
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Monenkarvaiset hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt ovat luoneet teollisuudenalan, joka elää ihmisten syyllisyydestä, empatiasta ja lahjoituksista. Rönsyilevää toimintaa perustellaan solidaarisuudella ja auttamishalulla. Kun hyvän tekemisestä tulee liiketoimintaa, kenen etua koneisto lopulta palvelee?
SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry on ollut viime viikkoina esillä järjestöihin kohdistuvien leikkausten takia. Pääsihteeri Vertti Kiukas on arvostellut ministeri Wille Rydmanin linjausta järjestöjohtajien 75 000 euron palkkakatosta ja vaatinut, että muutoksia valmistellaan yhdessä järjestökentän kanssa.
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.
Vanha valtamedia on asemoitunut mukaan poliittiseen keskusteluun kolmannen sektorin järjestöjen valtionavustuksista. Asetelma on usein yksipuolinen, sillä järjestöjen edustajat ovat vahvasti esillä puolustamassa asemiaan, mutta veronmaksajan kriittinen ääni ei juuri kuulu.
Viikon suosituimmat
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut ja Helsinki Pride järjestävät yhdessä 13–17-vuotiaille tytöille työpajan, jossa on mahdollisuus ommella itselleen packer eli penistä esittävä lötkäle haaroväliin laitettavaksi.
Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbonik epäilee Helsinki Prideen liittyvän tapahtuman osallistumislinjauksen olevan syrjivä ja lainvastainen. Hän on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.
Männävuosien kiihkeä pridetys on hiipumaan päin. Yhä useammat organisaatiot ovat laittaneet sordiinon päälle skandaaleissa rypevän ja politisoituneen Priden suhteen.
Helsingin poliisi on tehostanut rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamisia ja lisännyt käännytyksiä satamissa. Toimet kohdistuvat erityisesti henkilöihin, joiden epäillään liittyvän rikolliseen toimintaan tai vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
Kansanedustaja Onni Rostilan mielestä presidentti teki virheen vaihtaessaan Suomen lipun pride-lippuun.
SuomiAreenan puheenjohtajatentissä eilen käytiin tiukkaa debattia maahanmuutosta. Perussuomalaisten Joakim Vigelius puolusti hallituksen tiukkaa linjaa ja muistutti oppositiota siitä, kenen käsialaa ongelmat ovat. Keskustan Antti Kaikkonen joutui ensimmäistä kertaa tv-tentissä vastaamaan kysymykseen oman puolueensa tavoitteesta koskien 40 000 ihmisen nettomaahanmuuttoa vuosittain.
Tanskan maahanmuuttoministeri Morten Bødskov on ilmoittanut suunnitelmista kieltää islamilainen rukouskutsu. Ministerin mukaan osa Tanskasta on alkanut muistuttaa Islamabadin esikaupunkia.
Helsinki Pride markkinoi toimintaansa yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden edistämisellä, mutta todellisuus on toisenlaista. Viikonloppuna Helsingissä Pride-marssilla nähtiin useita plakaatteja, joissa yksittäisiä lääkäreitä ja tutkijoita maalitettiin aggressiivisesti. Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala on yksi maalituksen kohteeksi joutuneista. Hän paheksuu Pride Helsinkiä ja SETA ry:tä siitä, että ne sallivat henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen ja painostuksen tapahtumassaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa islamismin kasvavasta uhasta suomalaiselle yhteiskunnalle. Ruotsin hallituksen jo aloittaman selvityksen kanssa samanaikaisesti Purra moittiikin eräitä pohjoismaisia puolueita, jotka tietoisesti suosivat islamistisia ryhmiä äänestäjäkannan kasvattamiseksi. Suomessa SDP:n vaalimainosten kieli on nykyään yhä useammin arabia, Purra muistuttaa.
SuomiAreenan puheenjohtajatentissä oppositio hyökkäsi järjestöavustuskriteerien uudistamista vastaan. Oppositiojohtajista kukaan ei pystynyt vastaamaan perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen kysymykseen siitä, mikä tarkalleen kriteereissä on vialla.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
