Helsinki Pride -tapahtumassa viime viikonloppuna huomiota herättivät marssilla nähdyt plakaatit eli kyltit, joissa yksittäisiä lääkäreitä ja tutkijoita solvattiin voimakkain sanoin.
Plakaatit ovat herättäneet sosiaalisessa mediassa runsaasti keskustelua siitä, missä kulkee hyväksyttävän yhteiskunnallisen kritiikin ja henkilöön kohdistuvan maalittamisen raja.
Maalittamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa henkilö tai ryhmä otetaan tarkoituksella kohteeksi ja heistä levitetään viestejä tai kampanjoita, jotka voivat kannustaa muita häiritsemään, uhkaamaan tai painostamaan heitä.
Turvallinen tila kadoksissa
Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala on yksi plakaateissa esiin nostetuista henkilöistä. Hän kuvaa Pride-marssilla nähtyä toimintaa maalittamiseksi ja arvioi sen jopa yllyttävän väkivaltaan.
– Paheksun Pride Helsinki -organisaatiota ja SETA ry:tä, koska ne sallivat aggressiivisen henkilöihin kohdistuvan hyökkäyksen, maalittamisen ja väkivaltaan yllyttämisen tapahtumassaan, jonka teemana on yhdenvertaisuus.
Kaltialan mukaan tapahtumassa piti olla voimassa turvallisen tilan säännöt, mutta järjestäjät eivät olleet huolehtineet ilmaisemiensa periaatteiden noudattamisesta.
– Ilman muuta kyseessä on henkilökohtainen maalittaminen, jonka tavoitteena on herättää epäilyksiä työtäni kohtaan ja pelotella minua. Aikaa kuluu pois tärkeämmistä tehtävistä tällaisten tapausten selvittelyyn.
Myös tutkija, yliopistonlehtori emerita Anne Nevgi ottaa kantaa Pride-marssilla nähtyihin plakaatteihin.
Lääkäriliitto paheksuu maalittamista
Suomen Lääkäriliitto kommentoi asiaa viestintäjohtaja Lauri Korkeaojan välityksellä.
Kommentti on seuraava:
Lääkäriliitto kunnioittaa perusoikeuksiin kuuluvaa ilmaisuvapautta, mutta paheksuu yksittäisiin lääkäreihin kohdistuvaa epäasiallista maalittamista.
Korkeaojan mukaan liitto palaa asiaan lomien jälkeen.
– Käymme läpi tämän jutun ja sen, antaako se aihetta jatkotoimenpiteille.
Hämmentävää tilanteessa onkin, että lääkäriliitto on Helsinki Priden virallinen yhteisökumppani.
Toistaiseksi avoimeksi jää kysymys siitä, miten Pride-marssilla nähty painostus ja uhittelu vaikuttaa siihen, jatkaako liitto edelleen yhteisökumppanitoimintaa.
Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen joutui niin ikään Pride-maalituksen kohteeksi. Räsänen katsoo, että myös poliisitoimet saattaisivat olla tarpeen.
Tieteentekijät: tutkijoita suojattava painostukselta
Suomen Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Nina Hahtela ei ota kantaa yksittäiseen Pride-marssin tapaukseen. Hän kommentoi asiaa kuitenkin yleisellä tasolla.
– Tutkijoilla tulee olla mahdollisuus tehdä tutkimustaan ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman epäasiallista painostusta, häirintää tai pelkoa henkilöön kohdistuvista seurauksista.
Hahtelan mukaan liitto pitää tärkeänä tutkijoihin kohdistuvan häirinnän ja maalittamisen ehkäisemistä.
Liitto on kannattanut maalittamisen kriminalisointia tutkijoiden ja muiden julkiseen keskusteluun osallistuvien oikeusturvan vahvistamiseksi.