LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii Helsingin kaupungilta, Helsinki Pride -yhteisöltä sekä viranomaisilta selvitystä 13–17-vuotiaille suunnatusta packer- ja packer-pussin ompelutyöpajasta, joka järjestetään yhteistyössä kaupungin nuorisopalveluiden kanssa.
Sara Seppäsen mukaan alaikäisille suunnattu työpaja herättää vakavia kysymyksiä siitä, mikä kuuluu julkisesti rahoitetun nuorisotyön piiriin ja millä tavoin kuntien tulee käsitellä sukupuoli-identiteettiin liittyviä kysymyksiä nuorten kanssa.
– 13-vuotias on vielä lapsi. Julkisen vallan tehtävä on turvata nuorten hyvinvointi, kasvu ja turvallinen kehitys. Vanhemmilla on oikeus kysyä, miksi tällaisia työpajoja järjestetään alaikäisille ja millä perusteilla niitä tuetaan verovaroin, Seppänen toteaa.
Seppänen vaatii, että alaikäisille suunnattujen Pride-tapahtumien sisältöä arvioidaan uudelleen ja että tapahtumille harkitaan selkeitä ikärajoja silloin, kun käsitellään sukupuoli-identiteettiin liittyviä välineitä tai käytäntöjä.
Lisäksi Seppänen katsoo, että lastensuojeluviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko alaikäisille suunnatussa toiminnassa huomioitu riittävästi lasten etu, huoltajien asema sekä nuorten kehitysvaiheeseen liittyvät näkökohdat.
Seppäsen mukaan asiasta on voitava käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua ilman leimaamista tai vaientamista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut ja Helsinki Pride järjestävät yhdessä 13–17-vuotiaille tytöille työpajan, jossa on mahdollisuus ommella itselleen packer eli penistä esittävä lötkäle haaroväliin laitettavaksi.
Puheenaihe-podcastissa käsiteltiin seksuaalivähemmistöjen asemaa islamilaisissa yhteiskunnissa ja muslimiyhteisöissä. Suomen Uutiset ei löytänyt Helsinki Priden julkisesta viestinnästä kannanottoja islaminuskoisten tai muslimitaustaisten homoseksuaalien kohtaamasta vainosta. Järjestöltä pyydettiin aiheesta kommentteja, mutta Helsinki Pride vetosi Pride-viikon kiireisiin eikä vastannut kysymyksiin ennen jutun julkaisua.
Turun kaupunginvaltuutettu Riku-Mikael Leppänen jätti viime elokuussa aloitteen, jossa hän esitti kaupungin luopuvan kaikesta Pride-toiminnasta. Aloite haluttiin poistaa käsittelystä, ja Leppäselle vaadittiin asiasta rangaistusta.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.
Valtionyhtiöistä ainakin Finnair ja Posti ovat ilmoittautuneet Helsinki Priden yhteistyökumppaneiksi. Finnair otti lisäksi käyttöön henkilökunnalleen Pride-pinssin, jossa on ”niin sanotun progressiivisen Pride-lipun värit” ja yhtiön logo.
Viikon suosituimmat
Irakilaiselle perheelle ostettiin kilpailuttamatta 2,5 miljoonalla turvallisuuspalveluita avohuollon tukitoimenpiteenä ja täydentävänä toimeentulotukena, kertoi Yle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä.
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.
Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.
Ruotsalaispoliisi oli kaikessa rauhassa seuraamassa jalkapallo-ottelua televisiosta MM-kisakatsomossa Kööpenhaminassa, kunnes hänet hakattiin ja potkittiin hengiltä. Poliisi on pidättänyt rankan rikoshistorian omaavan päätekijäksi epäillyn. Somessa ihmetellään jälleen, miten tämä oli mahdollista.
Britannian sisäministeriö suunnittelee uudistusta, jonka mukaan tilapäisen turvapaikan saaneet joutuisivat maksamaan takaisin majoitus- ja elinkustannuksensa, jahka ovat päässeet työn syrjään kiinni. Muutoin pysyvä oleskelulupa jää maahantulijalta haaveeksi.
Yksityinen säätiö haluaa opettaa espoolaisille ala-asteella opiskeleville koululaisille, mitä on tiedostamaton syrjintä. Rahaa haetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jonka ydintehtävä on seurata suomalaisten terveyttä, eikä suinkaan rahoittaa yhteiskunnallista kasvatusta.
Saksalainen kohupoliitikko Sahra Wagenknecht rusikoi uutuuskirjassaan maahanmuuttoa, wokea ja cancel-kulttuuria. Wagenknechtin mukaan uuden maailmanjärjestyksen mukanaan tuoma "avoimuus" ja "edistys" ovat merkinneet suurelle enemmistölle lähinnä turvattomuutta ja rappiota. Paluu parempaan vaatisi kansallismielisyyden kunnianpalautusta.
Vantaa on keikkunut poliisin turvattomuustilastoissa kärkipaikoilla jo pitkään. Poliisin käyttämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki. Katja Pirhonen kertoo omista kokemuksistaan, millaista on asua Myyrmäessä.
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
