LEHTIKUVA
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Suomen lippulaki (380/1978) ja valtioneuvoston asetus (383/1978) määrittävät viralliset liputuspäivät tarkasti. Pakollisia liputuspäiviä on kuusi: kalevalanpäivä, vappu, äitienpäivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä, juhannuspäivä ja itsenäisyyspäivä. Lisäksi lippu nostetaan vaalipäivinä ja presidentin virkaan astumisen päivänä. Menettely on koko maassa yhtenäinen eikä tulkinnanvarainen.
Pride-liputukselle ei ole vastaavaa oikeusperustaa. Se ei perustu lakiin, asetukseen eikä mihinkään muuhun viranomaisvelvoitteeseen. Kun kunta nostaa sateenkaarilipun salkoon, kyse on puhtaasti poliittisesta valinnasta, ei velvollisuudesta.
Eurajoen kunnanhallitus äänesti asiasta selvin luvuin: 7–1 Suomen lipun puolesta. Kunnanviraston lipputangossa liehuu pride-päivänäkin kansallislippu. Varsinais-Suomessa Aura, Lieto, Loimaa ja Paimio ovat tehneet saman ratkaisun. Kajaani on linjannut, ettei kaupunki liputa raitalipulla.
Kouvola on löytänyt välimuodon: kaupunki ei enää itse järjestä pride-liputusta, mutta ulkopuoliset voivat anoa lupaa tilapalveluilta. Päätös siirtää vastuun kaupungilta yhdistyksille, mikä on periaatteessa oikea ratkaisu.
Savonlinnassa päätös kärjistyi oikeusprosessiksi. Kaupunginhallitus päätti liputtaa niukalla enemmistöllä, ja päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Kiistan sivujuonteena syntyi rikosepäily Suomen lipun häpäisemisestä. Syyte peruttiin viime hetkellä.
Tähän suuntaan asiat menevät, kun selkeää linjausta ei ole. Rutiininomaisista kuntapäätöksistä tulee oikeudellisia prosesseja.
Pride-lippu ei ole kansallissymboli. Se ei edusta kaikkia suomalaisia. Se on tietyn poliittisen liikkeen tunnus — samoin kuin minkä tahansa aatteellisen yhdistyksen tunnukset.
Kukaan ei vaadi, että kunnanvirastot liputtaisivat partiolipuilla tai että kaupungintaloilla olisi urheiluseuran värit. Asiaa pidettäisiin absurdina. Pride-lipun kohdalla sama logiikka on kuitenkin unohdettu tai tietoisesti sivuutettu.
Suomen lipulla on lain takaama erityisasema, koska se symboloi valtiota ja kansakuntaa kokonaisuutena. Pride-lipulla ei ole eikä voi olla vastaavaa asemaa.
Sen nostaminen julkiseen salkoon ei ole neutraali teko. Se on julkishallinnon kannanotto yhden aatteellisen liikkeen puolesta – ja samalla tympeä signaali niille kansalaisille, jotka eivät liikkeen sanomaa jaa.
Pride-liputus ei ole jäänyt pelkäksi paikallispoliittiseksi kysymykseksi. Siitä on tullut vihervasemmiston politiikanteon väline: kunnat, jotka kieltäytyvät, leimataan syrjiviksi tai takapajuisiksi. Asiaa käsitellään julkisuudessa niin kuin liputtamatta jättäminen olisi ihmisoikeusloukkaus, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, että kunta noudattaa lippulain logiikkaa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila ovat vaatineet myös valtionyhtiöitä lopettamaan pride-aktivismin. Kirjallisessa kysymyksessä eduskunnalle he totesivat, että ”on käsittämätöntä, että valtionyhtiöt liputtavat ja rahoittavat poliittista aktivismia.” Sama periaate koskee kuntia.
– Pridestä on tullut osa vihervasemmiston poliittista autoritarismia, Rostila sanoo.
– Sillä pyritään pakottamaan kaikkia omaksumaan vihervasemmiston symboliikkaa.
Virallisissa liputuspäivissä jokainen kunta noudattaa samaa lakia. Pride-liputuksessa yhteistä sääntöä ei ole: yksi kunta liputtaa, naapuri ei, ja päätöksen tekee kulloinkin eri toimielin eri perusteluilla. Juuri tämä kirjavuus osoittaa, ettei kyse ole vakiintuneesta käytännöstä, vaan vuosittain toistuvasta poliittisesta paineesta.
Julkishallinnon tehtävä on palvella kaikkia kansalaisia tasapuolisesti. Kun viranomainen nostaa poliittisen liikkeen symbolin salkoon, se valitsee puolensa – ja samalla viestii niille kansalaisille, jotka liikkeen sanomaa eivät jaa, että julkinen tila ei ole heidän.
Puolueettomuuden pitäisi olla julkishallinnon velvollisuus. Sateenkaari-intoilussa tämä perusperiaate on monissa kunnissa sivuutettu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
TPS-jääkiekkoilijan päätös kieltäytyä Pride-teemapaidasta pelissä laukaisi keskustelun, joka laajeni nopeasti urheilusta politiikkaan ja sananvapauteen. Perussuomalaiset kansanedustajat Miko Bergbom ja Onni Rostila arvioivat kohua Perusasiaa-ohjelman tuoreessa jaksossa. Heidän mukaansa tapaus paljasti vasemmiston kaksoisstandardit ja johti lopulta vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran eroon TPS:n hallituksesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen nosti eduskunnan kyselytunnilla esiin viime päivinä julkisuudessa olleen kohun turkulaisen jääkiekkojoukkueen pelaajan ympärillä. Hän piti tapahtumaketjua esimerkkinä sananvapauden ja yksilönvapauksien uhkaamisesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius puolustaa jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen oikeutta kieltäytyä pelaamasta pride-teemaisessa pelipaidassa.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä syyskokouksessa käytiin eilen vilkas keskustelu pride-liputuksesta luopumisesta, josta perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Marika Puolimatka ja joukko perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä kokoomuksen valtuutettuja oli jättänyt aloitteen viime kaudella.
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.
Valtionyhtiöistä ainakin Finnair ja Posti ovat ilmoittautuneet Helsinki Priden yhteistyökumppaneiksi. Finnair otti lisäksi käyttöön henkilökunnalleen Pride-pinssin, jossa on ”niin sanotun progressiivisen Pride-lipun värit” ja yhtiön logo.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
