PS ARKISTO
Suomi sijoittaa 120 miljoonaa euroa Suomi-IFC-sekarahoitusrahastoon (Finland-IFC Blended Finance Program), jota se valmistelee yhdessä Maailmanpankkiryhmän kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n kanssa rahoittamaan yksityisen sektorin investointeja. Kyseessä on suurin ulkoministeriön koskaan päättämä kehityspoliittinen sijoitus. Määrärahat otetaan ulkoministeriön finanssisijoitusmomentilta olemassa olevasta budjetista.
Rahaston on tarkoitus käynnistyä vuonna 2027. Sen tavoitteena on lisätä uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien käyttöönottoa kehittyvillä markkinoilla sekä kasvattaa yksityisen sektorin rahoitusta kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi.
Rahaston arvioidaan houkuttelevan suoraan noin 600 miljoonaa dollaria muuta rahoitusta rahaston tukemiin hankkeisiin, joista vähintään 120 miljoonaa dollaria yksityisiltä sijoittajilta. Rahaston odotetaan kasvattavan yksityisiä investointeja kestävään kehitykseen kehittyvissä maissa laajemmin rahoitettavien hankkeiden esimerkkivaikutuksen kautta.
Rahastosijoitus on osa sijoitusmuotoista kehitysyhteistyötä, johon ohjattujen varojen odotetaan palautuvan Suomelle mahdollisten tuottojen kera. Ulkoministeriö arvioi, että rahaston sijoittamalle pääomalle voitaisiin tavoitella 3,2 prosentin efektiivistä vuosikorkoa. Tavoitteen toteutuessa Suomeen tuleva tuotto rahastosta olisi noin 35 miljoonaa euroa nettonykyarvoltaan.
– Käyttämällä kehitysapurahaa yksityisen pääoman vivutukseen voimme saada samalla kauppaa suomalaisille yrityksille. Uuden Suomi-IFC-rahaston tavoitteena on vauhdittaa investointeja siellä, missä rahoituksen saatavuus on heikkoa, mutta kehitysvaikutukset ja kasvupotentiaali suuria, perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoo.
Sijoitus edistää vuonna 2024 hyväksytyn kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti yksityisten pääomien liikkeelle saamista erityisesti yritysten kestävää kehitystä edistäviin investointitarpeisiin. Rahastosta tehdään sijoituksia vain investointeihin, jotka eivät toteutuisi puhtaasti kaupallisen rahoituksen turvin.
Rahaston toimialat on valittu ulkoministeriön kehityspoliittisen sijoitusstrategian mukaisesti niin, että Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on niissä tarjottavana osaamista ja teknologiaa. Rahasto voi rahoittaa muillakin toimialoilla hankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi tai jotka ovat EU:n Global Gateway -strategian lippulaivahankkeita. Rahasto voi sijoittaa yrityksiin ja hankkeisiin useilla toimialoilla kehitysapukelpoisissa maissa.
Sijoituksia pyritään löytämään myös Ukrainasta. Rahoituskelpoisia toimialoja ovat digitaalinen infrastruktuuri, energiaverkot ja energiansiirto, kriittiset mineraalit, kestävä maa- ja metsätalous sekä kunnallistekniikka. Kiertotaloutta katsotaan rahastossa läpileikkaavana teemana.
IFC:llä on tärkeä rooli yksityisten investointien toteutumisessa kehittyvillä markkinoilla. Esimerkiksi vuonna 2025 Finnvera takasi suomalaista vientiä 970 miljoonalla eurolla kestävään selluntuotantoon Brasiliassa tehtävään investointiin, jonka rahoituspaketin koontia IFC oli johtanut.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ensi vuoden budjettiesityksessä toissijaiset menot vähenevät. Hallitus kohdentaa säästöjä muun muassa kotoutukseen, kehitysapuun ja järjestötukiin. Peruspalveluista, turvallisuudesta tai suomalaisten hyvinvoinnista sen sijaan ei leikata.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio kävi eilen läpi ulkomaankaupan ja kehityspolitiikan tuloksia. Hän kertoi, että kehityspolitiikan alivaltiosihteerin tehtävä lakkautetaan. Se tuo 280 000 euron vuosittaiset säästöt ulkoministeriön ylimmästä virkamiesjohdosta. Ministeri arvosteli ankarasti myös SDP:n uutta avausta veronkorotuksista, jota Tavio pitää hyökkäyksenä kansankapitalismia vastaan.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio puhui eduskuntaan kokoontuneille Suomen suurlähettiläille suurlähettiläspäivillä. Puheessaan ministeri linjasi hallinnonalansa molemmista sektoreista eli ulkomaankaupasta ja kehitysyhteistyöstä ja kertoi hallituskauden tuloksista sekä Suomen tilanteesta.
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään ensi vuoden budjettiesityksen. Esitys ei tuo uusia leikkauksia eikä yllätyksiä. Yhteensä noin 4,8 miljardin euron sopeutustoimet toteutuvat suunnitellusti.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
