Myös monen mielestä turha Vantaan ratikkahanke verottaa kaupungin surkeaa taloutta. / LEHTIKUVA
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Vantaa on pitkään profiloitunut pääkaupunkiseudun käytännöllisenä vaihtoehtona. Kaupungissa on voinut asua kohtuullisen matkan päässä Helsingistä, hankkia perheelle koti ja rakentaa arkea ilman pääkaupungin korkeampia asumiskustannuksia.
Nyt tämä mielikuva on koetuksella. Asuntojen hinnat ovat laskeneet, kotimaan muuttoliike on kääntynyt kaupungille tappiolliseksi ja väestönkasvu nojaa yhä enemmän ulkomailta saapuvaan muuttoliikkeeseen.
Kyse ei ole pelkästä tilastollisesta yksityiskohdasta. Muuttoliike kertoo siitä, missä ihmiset haluavat asua, millaisiin asuinalueisiin he luottavat ja missä he uskovat kotinsa säilyttävän arvonsa.
Vantaan väkiluku kasvoi viime vuonna vähiten sitten vuoden 2004. Kasvu tuli kokonaan vieraskielisistä, sillä suomen- ja ruotsinkielisiä oli vuoden lopussa 1 840 vähemmän.
Vantaalla oli vuoden 2025 lopussa 252 956 asukasta. Väkiluku kasvoi noin 1 700 hengellä eli 0,7 prosenttia. Edellisvuonna kasvua oli noin 3 800 asukasta. Näin hidasta kasvua ei kaupungin mukaan ole ollut vuoden 2004 jälkeen.
Vantaan viime vuoden kasvu jäi alle puoleen kymmenen vuoden keskiarvosta, mikä on noin 3 800 asukasta vuodessa. Viiden viime vuoden keskiarvo on noin 3 100.
Vieraskielisiä tuli viime vuonna lisää 3 530. Suomen- ja ruotsinkielisiä väheni 1 840. Vantaan väkiluku on kasvanut kuutena vuotena peräkkäin vain vieraskielisten ansiosta. Vantaa oli kuudesta suurimmasta kaupungista ainoa, joka menetti suomenkielisiä muualle Suomeen.
Vieraskielistenkin kasvu on hidastunut. Ulkomailta muuttaneiden nettomäärä oli 1 720, lähes 1 900 vähemmän kuin vuonna 2024. Kaupungin mukaan ulkomaisen nettomuuton huippu oli vuosina 2022–2024.
Vieraskielisiä oli vuoden 2025 lopussa liki 30 prosenttia väestöstä eli lähes 75 700 henkeä. Koko maassa osuus on 11,4 prosenttia. Suurimmat vieraat kielet ovat venäjä (10 800), viro (8 240), arabia (6 350) ja albania (5 160).
Luvut eivät tarkoita, että kaikki kantasuomalaiset olisivat muuttamassa pois. Eikä tilasto yksin kerro, miksi kukin ihminen muuttaa. Suunta on kuitenkin selvä: väestöryhmien muuttoliikkeet kehittyvät eri tavoin.
Miksi Vantaa menettää suomenkielisiä asukkaita? Yksi mahdollinen selitys on asuminen. Kun perhe kasvaa, omakotitalo, suurempi asunto tai rauhallisempi asuinympäristö voi houkutella muuttamaan kehyskuntiin.
Tuusula, Nurmijärvi ja Kerava ovat saaneet Vantaalta muuttovoittoa pitkällä aikavälillä. Nurmijärvi-ilmiöksi kutsuttu muutto kehyskuntiin oli yleistä etenkin 2000-luvun alussa.
Nyt sama selitys ei päde. Myös Helsinki on vetänyt vantaalaisia puoleensa. Vantaan muuttotappio Helsingille on huomionarvoista, sillä edellisen kerran vastaavaa tapahtui yli 30 vuotta sitten.
Muuttopäätöksiin vaikuttavat asunnon hinta, työpaikka, liikenneyhteydet, perheen elämäntilanne, koulujen maine sekä asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus. Helsinki on aina ollut Vantaata kalliimpi kaupunki, joten ainakaan halvemmat asumiskulut eivät suomenkielisten muuttopäätöksiä selitä.
On perusteltua olettaa, että viihtyisyyden ja turvallisuuden on täytynyt painaa muuttopäätöksissä.
Kaupunki itse ei esitä syitä kotimaan muuttotappiolle. Yhteyttä Vantaan vetovoiman heikkenemisen ja maahanmuuton välillä ei ole osoitettu.
Nämä kaksi ilmiötä — voimakas maahanmuutto ja suomenkielisten poismuutto — ovat kuitenkin tilastoissa selvästi havaittavissa, joten aihetta olisi syytä selvittää tutkimuksella.
Asuntomarkkinoiden kehitys tekee tilanteesta entistä vakavamman. Hypon maaliskuun katsauksen mukaan Vantaan asuntojen hinnat ovat laskeneet huipuistaan noin neljänneksellä. Vanhan osakeasunnon neliöhinta oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 2 593 euroa.
Hintojen lasku ei koske yksin Vantaata. Korkotaso, työttömyys, kotitalouksien varovaisuus ja aiempien vuosien vilkas uudisrakentaminen ovat painaneet markkinoita laajemminkin.
Myös asuntojen ominaisuudet ja sijainti vaikuttavat. Kaikkien kaupunginosien tai asuntotyyppien kehitys ei ole samanlaista.
Silti vantaalaisen asunnonomistajan näkökulmasta viime vuosien kehitys on ollut ankeaa. Kodin arvo on laskenut samaan aikaan, kun lainanhoitokulut, vastikkeet ja muut elinkustannukset ovat pysyneet korkeina.
Jos asuntoa ei saa myytyä kohtuullisella hinnalla, muuttaminen työn tai perheen tarpeiden vuoksi vaikeutuu. Osa ei voi muuttaa, vaikka haluaisi.
Vantaalla on edessään vaikea yhtälö: jos kaupunki ei pysty pitämään kiinni työssäkäyvistä veronmaksajistaan, seurauksena voi olla samanaikaisesti voimistuvaa segregaatiota, arvoaan menettäviä asuntoja ja alueita, joilla palvelujen ylläpito käy vaikeammaksi.
Väestöryhmien välistä muuttoliikettä on syytä tarkastella avoimesti. Jos tietyt perheet muuttavat vuosi toisensa jälkeen pois, kaupungin pitäisi selvittää, johtuuko se palveluista, alueiden maineesta vai jostakin muusta. Ilman tätä tietoa päätöksenteko perustuu helposti oletuksiin.
Vantaa ei ole väistämättä matkalla kohti kriisiä. Mutta kaupungin päättäjien olisi syytä suhtautua vakavasti siihen, mitä tilastot Vantaan vetovoimasta kertovat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, perussuomalaisten 3. Varapuheenjohtaja Simo Grönroos käsitteli maahanmuuton määrää sekä sen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia Helsingissä keskiviikkona. Grönroos nosti esiin vieraskielisen väestön nopean kasvun, maahanmuuttajien heikon työllisyyden, korkeat toimeentulotukiosuudet sekä koulujen turvallisuuden heikkenemisen. Grönroosin mukaan pääkaupunkiseudun väestönmuutos on jo Euroopan suurinta.
Vantaan kaupunki julkaisi maanantaina lausunnon, jossa se vaatii, että kotoutumisen rahoitus vastaa todellisia kustannuksia ja palvelutarvetta. Kaupunki arvioi suunniteltujen säästöjen pienentävän sen laskennallisia kotoutumiskorvauksia yli kahdella miljoonalla eurolla vuodessa. Vantaan Perussuomalaiset jätti pöytäkirjalausuman sekä kaupunginhallituksessa että valtuustossa.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Viikon suosituimmat
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
