”Syntyvyys laskee niin nopeasti, että Suomessa voi olla 90 vuoden päästä enää alle miljoona suomalaistaustaista. Se tarkoittaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa vielä paljon kipeämmin kuin on ennakoitu.” Näin kirjoittaa Helsingin Sanomat tuoreessa artikkelissaan. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kiittelee Facebookissa Hesaria suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen noteeraamisesta, mutta on täysin eri mieltä HS:n asiasta vetämästä...  Lue lisää >

Ajatuspaja Suomen Perusta on tänään julkistanut Lähiöluvut-tutkimuksen, joka esittää maahanmuuttajaryhmien ja suomalaisen kantaväestön sosioekonomiset, väestölliset ja vuokra-asumiseen liittyvät erot pääkaupunkiseudulla asuinalueittain.  Lue lisää >

Suomen Uutiset haastatteli komissaari Jutta Urpilaista. Kysyimme, voiko EU yhä tukea maita, jotka osoittavat avointa tukeaan Venäjälle ja miten esimerkiksi maanosan ruokaturvaa heikentävää suurta väestönkasvua voidaan hillitä.  Lue lisää >

Maahanmuuttajataustaisen väestön kasvuvauhti on ollut hallitsematonta, ja yhä suurempi osuus Suomeen saapuvista maahanmuuttajista tulee keskitason tai matalan kehityksen maista. Perussuomalaiset varoittaa, että jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa tehokkailla lainsäädännöllisillä ja hallinnollisilla toimenpiteillä, ei hyvinvointivaltiollamme ole enää tulevaisuutta.  Lue lisää >

Kehittyvissä maissa monilukuinen lapsijoukko on edelleen rikkaus ja mahdollinen vanhuuden turva. Valtiollekin väestömäärä ja kansantalouden koko ovat merkittäviä seikkoja. Intiasta tulee keväällä maailman väkirikkain maa ja tähtäin on nousta supervallaksi. Tavoite on haasteellinen.  Lue lisää >

Eduskunnan täysistunnossa on tänään käsitelty valtioneuvoston selontekoa kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio moittii, että ilmastonmuutoksella ratsastavat poliitikot aiheuttavat lisää päästöjä ajamalla suomalaista tuotantoa alas.  Lue lisää >

Maapallon väkiluku kasvaa edelleen ja suunta kääntyy vasta vuonna 2086. Väestö lisääntyy erityisen reippaasti Afrikassa. Ikärakenteeltaan nuori kansa tietää dynaamista yhteiskuntaa, mutta saattaa myös näkyä paineena muuttaa unelmien perässä ulkomaille.  Lue lisää >

Espoon väestörakenne muuttuu tasaiseen tahtiin maahanmuuton seurauksena. Viime vuoden tammi–marraskuussa Espoon väestö kasvoi 3 800 asukkaalla. Espoon väestönkasvu on kuitenkin pitkälti seurausta maahanmuutosta, sillä samaan aikaan Espoosta muutetaan pois muihin Suomen kuntiin. Väestörakenteen muutos käy erittäin kalliiksi espoolaisille veronmaksajille, sillä maahanmuuttajataustaiset maksavat huomattavasti vähemmän kunnallisveroa kantaväestöön verrattuna.  Lue lisää >

Väestönkasvun hillintä on jäänyt taka-alalle ilmastokeskustelussa. Ruoan riittävyys on suurempi ongelma kuin hiilinielujen kapasiteetti sitoa hiiltä.  Lue lisää >

Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos pitää maahanmuuttoon ja väestöpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä kohtalonkysymyksinä niin Espoossa, Suomessa kuin muuallakin länsimaissa seuraavien vuosikymmenien aikana. Espoon kaupunginvaltuustossa eilen puhunut Grönroos vaatii Espoota tunnustamaan, ettei maahanmuuttajien kotoutuminen nykyisellä politiikalla onnistu.  Lue lisää >

Riikka Purra nostaa sosiaalisessa mediassa esille pysäyttävän tilastotiedon: suomea tai ruotsia kotikielenään puhuvien määrä väheni viime vuonna pääkaupunkiseudulla ja koko Uudellamaalla.  Lue lisää >

Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos haluaa muutosta Espoon maahanmuuttopolitiikkaan. Muutosesityksen Espoon kaupungin kehitysohjelmien hyötytavoitteisiin tehnyt Grönroos vaatii Espoota luopumaan maahanmuuton edistämisestä.  Lue lisää >

Perussuomalaiset on jättänyt ulkoasiainvaliokunnassa vastalauseen kehityspolitiikan ylivaalikautiseen selontekoon. Perussuomalaisten mielestä selonteko on lähinnä laaja luettelo kehitysapuun jo vuosikymmeniä liitetyistä käytännöistä ilman sen syvempää analyysia niiden toimivuudesta tai vaikutuksista.  Lue lisää >