PS ARKISTO
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esittää kysymyksen niille, jotka tarjosivat Ceutan siirtolaisvyöryyn ratkaisuksi "raja-aitojen sijaan ilmastotekoja": jos kaikesta satojen miljardien eurojen kehitysavusta huolimatta Suomi ja EU eivät ole onnistuneet pysäyttämään edes Afrikan väestönkasvua kestävälle tasolle, niin mihin perustuu uskomus, että kykenisimme EU:ssa 6 prosentin osuudellamme globaaleista päästöistä pysäyttämään ilmastonmuutoksen ja sen luomat siirtolaispaineet?
Joakim Vigeliukselle vasemmistopoliitikkojen kirjoitukset asiasta näyttävät pikemminkin yltiöidealistiselta toivepuheelta kuin realistiselta ratkaisulta siirtolaisongelmiin.
– Jos Suomessa otamme vakavasti ilmastonmuutoksen ja teemme kaikkemme sen eteen, että olemme vajaan kymmenen vuoden päästä ehkä hiilineutraali, on sen vaikutus maailman kokonaispäästöihin 0,1 prosenttia – siis yksi tuhannesosa. Vastaavasti jos EU olisi samassa aikataulussa eli kymmenen vuoden päästä hiilineutraali, olisi sen vähentävä vaikutus globaaleihin päästöihin alle kuusi prosenttia, Vigelius selittää.
Euroopan unionin väkiluku, 450 miljoonaa, kasvaa noin miljoonalla joka vuosi, ja siitäkin suuri osa koostuu maahanmuutosta, ei eurooppalaisten lisääntymisestä. Vastaavasti Afrikassa 1 600 000 ihmisen joukossa väkiluku kasvaa noin kahdella prosentilla joka vuosi. Se tarkoittaa yli 30 miljoonaa uutta syntynyttä afrikkalaista joka vuosi.
– Jos me emme pysty kehitysavulla ja eurooppalaisin toimin pysäyttämään edes näiden maiden väestönkasvua kestävälle tasolle, niin miten me kuvittelemme, että me pystyisimme eurooppalaisella kuuden prosentin osuudella globaaleista päästöistä pysäyttämään ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset Afrikassa ja Lähi-idässä ja siellä syntyvät mahdolliset muuttoliikkeet Eurooppaa kohti? Vigelius kysyy.
– Nämä ovat niitä olennaisia kysymyksiä, joiden käsittelyä kaipaisin joskus lukujen eikä idealististen ja optimististen julistusten pohjalta.
– Jokainen poliitikko voi vuorollaan todeta, että ”ilmastonmuutos on vakava asia”, ”ilmastonmuutos pitää pysäyttää” ja ”on pidettävä huolta kehitysmaiden elinolosuhteista”, mutta mitkä ovat meidän vaikutusmahdollisuutemme, mitä ne maksavat, mitä niillä saadaan aikaan ja muuttuuko mikään – vai tehtiinkö kovasti töitä sen eteen, että saatiin oma osuus hoidettua, mutta juna puksuttaa eteenpäin kaikkialla muualla maailmassa kiihtyvään tahtiin?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroopan komissio ehdotti heinäkuussa EU:n päästökaupan keventämistä eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää ehdotusta tarpeellisena ja odotettuna.
Polttoaineyhtiö St1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen kritisoi Ylen haastattelussa voimakkaasti nykyistä ilmastokeskustelua ja -politiikkaa ja kuvaa sitä epärealistiseksi. Anttosen mukaan ratkaisuja ei saada kiireisillä päätöksillä vaan pitkäjänteisellä tutkimuksella ja teknologian kehittämisellä.
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Perussuomalaiset peräänkuuluttaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää energia- ja ilmastopolitiikkaa, jonka keskiössä ovat Suomen kilpailukyvyn, kotitalouksien ostovoiman ja teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen. Perussuomalaisten mielestä ilmastotoimia on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia tavallisille kansalaisille ja yrityksille.
Kemianteollisuus on Ilta-Sanomissa tyrmännyt perussuomalaisten esittämän jakeluvelvoitteen alentamisen "vääränlaiseksi politiikaksi" ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen pitää Kemianteollisuuden ulostuloja yltiökohtuuttomina suomalaisten autoilijoiden ja autoalan yrittäjien kannalta.
Viikon suosituimmat
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Kalevi Sorsa -säätiö moittii tuoreessa raportissaan, etteivät suomalaiset ennustelaitokset osaa ennakoida talouskasvua. Eli väitteen esittää sosiaalidemokraattinen ajatuspaja, jolla ei ole itsellään yhtäkään testattua ennustetta.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman sai Jyväskylässä pitämänsä puheen jälkeen runsaasti tukea muun muassa järjestörahoituksen perkaamiselle. Paikallaolijat kannustivat häntä pitämään kiinni linjastaan, vaikka järjestöleikkaukset eivät maistu kaikille hallituskumppaneille.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa lapsilla ja vanhemmilla olevan perustuslaillinen oikeus vakaumukseen, uskoon ja mielipiteisiin - myös silloin, kun ne koskevat perinteisiä sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsityksiä. Garedew on lisännyt omille internetsivuilleen vanhemmille tarkoitetut lomakepohjat, joilla äidit ja isät voivat kieltää lapsensa osallistumisen sateenkaari-ideologiseen opetukseen ja ohjelmaan koulussa tai varhaiskasvatuksessa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
