Eduskunnassa käytiin eilen palautekeskustelu valtioneuvoston selonteosta koskien keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Perussuomalaisten kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Petri Huru totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että hallitus on keventänyt polttoaineverotusta ja laskenut jakeluvelvoitetta tällä vaalikaudella. Lisäksi hallitus on päättänyt, että ammattidiesel tulee voimaan Suomessa vuodesta 2028 alkaen.
– Nämä päätökset vahvistavat yritysten kilpailukykyä ja kuluttajien ostovoimaa. Lyhyen aikavälin tulonmenetykset voidaan kattaa karsimalla vähemmän vaikuttavia menoja ja kohdentamalla julkisia varoja tehokkaammin.
Puurakentaminen yhdistää ilmastohyödyt ja talouskasvun
Perussuomalaiset korostaa, että puurakentamisen edistäminen on yksi Suomen ilmastopolitiikan vahvimmista mahdollisuuksista.
– Puurakentaminen tukee hallituksen energia‑ ja ilmastostrategiaa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tavoitteita tavalla, joka yhdistää ilmastohyödyt ja talouskasvun.
– Se luo työpaikkoja, vahvistaa vientiä ja toimii pitkäaikaisena hiilivarastona, Huru totesi.
Ilmastopolitiikan on perustuttava tutkittuun tietoon
Perussuomalaiset näkee tärkeänä, että ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot perustuvat tutkittuun tietoon. Huru totesi tämän korostuvan erityisesti maankäyttösektorin osalta.
– LULUCF‑sektorin hiilinielujen vaihtelu ei ole yksiselitteinen luonnontieteellinen ilmiö, vaan pitkälti laskentaan, inventaarioihin ja mallinnukseen perustuva tulos.
– Kuten tutkimuksissa on todettu, hiilitaseet ovat herkkiä säävaihtelulle, maaperäoletuksille ja metsien ikärakenteelle. Tämä lisää epävarmuutta tilanteessa, jossa laskennallisten tulosten perusteella tehdään merkittäviä taloudellisia päätöksiä, Huru korosti.
Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen realistisuus riippuu siitä, että käytössä on toimivia joustoja ja tieteellisesti perusteltuja menetelmiä.
– EU:n LULUCF‑tavoitteet ovat pitkälti mallipohjaisia, ne on asetettu aikaisempien tietojen perusteella ja niiden käytännön toteutettavuus on epävarmaa. Useat jäsenmaat ovat samassa tilanteessa, eikä ylijäämäisiä nieluyksiköitä ole markkinoilla. Siksi on tärkeää, että Suomi jatkaa EU‑tasolla työtä joustojen ja sektorin erityispiirteiden huomioimiseksi, Huru painotti.
Maatalous on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta
Perussuomalaisten mielestä maatalous on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta ja aluetaloutta.
– Siksi on tärkeää, että ilmastotavoitteet perustuvat ajantasaiseen tutkimukseen. Ilmatieteen laitoksen uusissa tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi peltojen hiilitase on aiemmin arvioitua parempi, Huru sanoi.
Perussuomalaiset muistuttaa, että pitkäaikaisissa mittauksissa esimerkiksi nurmipellot kivennäismailla voivat toimia jopa hiilinieluina, ja hiilitase vaihtelee ennen kaikkea sääolojen ja viljelytoimien mukaan.
– Tutkimuksessa havaittiin, että parhaana vuonna pelto oli 0,6 tonnin hiilinielu hehtaaria kohti ja huonoimpana vuonna 1,3 tonnin päästölähde, mutta koko viiden vuoden jaksolla nettovaikutus oli hiilinielu, Huru totesi.
Lisäksi uudempi tutkimustieto osoittaa, että aluskasvit voivat lisätä hiilensidontaa merkittävästi ja vähentää päästöjä sadonkorjuun jälkeen jopa kahdella kolmasosalla.
– Tämä korostaa, että maatalouden ilmastovaikutuksia voidaan pienentää viljelykäytäntöjä kehittämällä ilman tuotannon heikentämistä, Huru painotti.
Metsäpolitiikan on pysyttävä kansallisissa käsissä
Perussuomalaisten mielestä Suomen energia‑ ja ilmastopolitiikan kulmakivinä tulee olla omavaraisuus, huoltovarmuus ja kohtuuhintaisuus. Perussuomalaiset korostaa myös, että kotimainen energiapuu ja metsäteollisuus ovat keskeisiä sekä energiajärjestelmän että talouden kannalta.
– Metsäpolitiikan tulee säilyä kansallisessa päätösvallassa, ja päätösten tulee perustua tutkimukseen, joka huomioi metsien kasvun, ikärakenteen ja hiilensidonnan dynamiikan, Huru totesi.
– On myös tärkeää, että mahdolliset toimet eivät johda tuotannon siirtymiseen maihin, joissa päästöt ovat korkeammat – tämä ei vähennä globaaleja päästöjä, vaan siirtää niitä.
Perussuomalaiset korostaa, että Suomen on jatkettava ilmastotavoitteiden edistämistä tavalla, joka ei aiheuta kohtuutonta maksutaakkaa kansalaisille. Lisäksi tehtyjen toimien on perustuttava tieteelliseen tietoon, vahvistettava talouskasvua ja turvattava huoltovarmuus.
– Näin varmistamme, että ilmastopolitiikka on vaikuttavaa, oikeudenmukaista ja kansallisesti kestävää, Huru tiivisti.