Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kertoo käyneensä viime aikoina läpi vanhaa blogiaan, jonka kirjoitukset ovat peräisin noin 20 vuoden takaa. Hän huomasi, että tekstit tuntuivat omaan silmään primitiivisiltä – ne käsittelivät asioita, joiden hän kokee nyt olevan itsestäänselviä. Halla-aho näkee tässä myönteisen merkin.
– Se, että nyt tuntuu siltä, että niissä puhutaan itsestäänselvyyksistä, on ehkä myönteinen merkki siitä, että yhteiskunnallinen keskustelu on siirtynyt. Ne asiat eivät todellakaan olleet siinä vaiheessa itsestäänselviä, ainakaan yleisen tai julkisen keskustelun näkökulmasta.
Halla-aho kertoo alkaneensa 2000-luvun alussa seurata Länsi-Euroopan uutisointia ja kiinnittäneensä huomiota maahanmuuttoon liittyvään rikollisuuteen – etenkin seksuaalirikoksiin, joiden tekijöillä oli toistuvasti sama tausta. Johtopäätös oli selvä: jos Suomi tekee samoja politiikkavalintoja, se päätyy samaan lopputulokseen.
– Nyt, jos katsoo uutisia, voi havaita, että jos ei päivittäin, niin vähintään viikoittain väkivaltarikoksista, omaisuusrikoksista, ennen kaikkea seksuaalirikoksista, ja tuomitun nimi on aina Mohammed. Ja nyt sitten kaikki ovat yllättyneitä, hän sanoo.
Sopeutumista turvattomuuteen
Halla-aho on huolissaan siitä, että länsimaiset yhteiskunnat sopeutuvat turvattomuuteen vähitellen eivätkä enää tunnista, kuinka paljon tilanne on muuttunut.
– Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat vähän niin kuin sammakko kuumenevassa vedessä. Kun ongelmat rakentuvat ja kumuloituvat vuosikymmenten saatossa, ihmiset sopeutuvat.
Hän vertaa tilannetta tilanteeseen, jossa ihmiset oppivat väistämään tiettyjä paikkoja kaupungilla tiettyinä aikoina – aivan kuin se olisi luonnonilmiö, ei valitun politiikan seuraus.
– Eihän sen pitäisi näin olla. Jos 50 vuotta sitten silloisille ihmisille olisi kerrottu, että tulevaisuus on tämän näköinen, niin kaikkihan olisivat olleet sitä mieltä, että sehän on aivan järkyttävää.
Perussuomalaisten näkemyksille läpimurto
Halla-aho nostaa esiin ilmiön, jossa poliittiset vastustajat omaksuvat perussuomalaisten näkemyksiä myöntämättä koskaan muuttaneensa kantaansa. Hänen mukaansa ihminen ei halua myöntää olleensa väärässä, joten historia kirjoitetaan uudelleen.
– Ne, jotka olivat silloin äärilaidassa, siirretään jälkikäteen kirjoittamalla historiaa uudelleen yhä kauemmas äärilaitaan. Ja sitten vastaavasti siirretään omia menneitä tekemisiä kohti keskustaa, jolloin voidaan uskoa, että vaikka oltiin väärässä, niin silti oltiin jollain tavalla oikeassa.
Halla-ahon mukaan sama kaava toistuu perussuomalaisten kohdalla: puolue leimattiin 20 vuotta sitten rasistiseksi ja fasistiseksi, vaikka esitetyt ajatukset ovat tänään jo lähes kaikkien hyväksymiä.
– Silloin kun perussuomalaiset alkoivat puhua maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvistä ongelmista, meidät leimattiin rasisteiksi ja fasisteiksi ja äärioikeistoksi, vaikka ne ajatukset, joita me silloin esitimme, ovat aivan samanlaisia kuin ne, jotka tänä päivänä ovat jossain määrin valtavirtaa.
Hän arvioi muiden puolueiden omaksuneen perussuomalaisten näkemyksiä siksi, että ne ovat huomanneet häviävänsä poliittisesti ilman niitä – mutta eivät tule koskaan myöntämään, mistä ajatukset alun perin tulivat.
Talousargumentti ei pidä vettä
Haastattelussa Halla-aho haastoi myös suositun näkemyksen, jonka mukaan työperäinen maahanmuutto parantaa julkista taloutta. Hän havainnollisti asiaa alkoholi-analogialla: jos 40-prosenttiseen juomaan sekoittaa laimeampaa nestettä, kokonaisuuden alkoholipitoisuus laskee.
– Jos tänne niin sanotusti työperäisesti muuttavat ihmiset käyttävät enemmän verovaroilla rahoitettuja julkisia palveluja ja maksavat vähemmän veroja kuin täällä jo olevat ihmiset, se tarkoittaa, että meidän julkisen taloutemme rahoitustilanne pahenee entisestään.
Halla-aho ihmetteli myös ajatusta, jonka mukaan ulkomainen työvoima luo talouskasvua automaattisesti.
– Herää kysymys, että jos ulkomailta tuotavat työttömät kasvattavat Suomen taloutta ja lisäävät toimeliaisuutta, niin miksi täällä jo olevat työttömät eivät? Miksi siihen tarvitaan kielitaidoton ja usein kouluttamaton maahanmuuttaja? Tätä minun on täysin mahdotonta ymmärtää.
Hän myös huomautti, että vasemmisto ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat yksimielisiä työperäisen maahanmuuton laajentamisesta – kumpikin omista syistään. Vasemmisto saa lisää tulonsiirroista riippuvaisia äänestäjiä, suuryritykset taas halpaa työvoimaa, joka polkee suomalaisten palkkoja.
Pessimismi ei ole vaihtoehto
Halla-aho suhtautuu tulevaisuuteen varovaisesti mutta ei fatalismilla. Hän muistuttaa, ettei vuonna 2016 juuri kukaan osannut ennustaa Trumpin voittoa tai brexitiä – ja silti ne tapahtuivat.
– Vaikka näyttäisi vaikealta, ei pidä alistua sellaiseen fatalismiin, että meidän kohtalomme on kirjoitettu tähtiin ja että asiat voivat edetä vain yhteen suuntaan. Kannattaa pyrkiä vaikuttamaan.
Halla-aho päättää haastattelun kehotukseen äänestää ja harkita ehdokkuutta ensi eduskuntavaaleissa, joiden tuloksen hän uskoo ratkaisevan, jatkaako Suomi maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.
