Junnila vaatii polttoaineille hintajarrua ja uutta arviointia Suomen jalostuskapasiteetille

Polttoaineiden hinnat rasittavat nyt sekä kotitalouksia että yrityksiä ja heikentävät Suomen kilpailukykyä. Kun markkinoilla tapahtuu näin voimakas ulkoinen hintashokki, valtiolla pitää olla valmius reagoida. Tarvitsemme hintajarrun, joka aktivoituisi poikkeuksellisen korkeiden hintojen aikana, Vilhelm Junnila toteaa.

Junnilan mukaan nopeimmin toteutettavissa oleva lisätoimi olisi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen määräaikainen alentaminen. LiikenneSuomi-ryhmä on esittänyt jakeluvelvoitteen laskemista nykyisestä 19,5 prosentista 9,5 prosenttiin. Alennuksen on arvioitu laskevan dieselin hintaa noin 15 senttiä litralta. LiikenneSuomi-ryhmä koostuu Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä, Linja-autoliitosta ja Taksiliiton jäsenyhdistyksistä.

– Jakeluvelvoite on kansallisesti säädettävä kustannustekijä, johon pystymme vaikuttamaan nopeasti. Poikkeustilanteessa myös velvoitteita pitää voida tarkastella uudelleen. Nyt tärkeintä on suojata suomalaisten ostovoimaa, kuljetusalaa ja yritysten toimintaedellytyksiä, Junnila sanoo.

SDP:n teot ja puheet ristiriidassa

Junnila muistuttaa, että nykyinen hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä polttoaineiden ja autoilun kustannusten alentamiseksi vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.

– Hallitus on tehnyt satojen miljoonien eurojen ratkaisuja autoilun kustannusten alentamiseksi samalla, kun julkista taloutta on jouduttu sopeuttamaan. Ilman polttoaineveron, jakeluvelvoitteen ja ajoneuvoveron ratkaisuja suomalaisen autoilijan lasku olisi selvästi nykyistä suurempi. Maailmantilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti, joten nyt on oltava valmis tekemään lisää, Junnila toteaa.

– Sanna Marinin hallitus korotti liikennepolttoaineiden verotusta 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Nykyinen hallitus on tehnyt päinvastoin ja alentanut polttoaineverotusta yli 200 miljoonalla eurolla vuositasolla ja ajoneuvoveroa 50 miljoonalla eurolla. Olemme lisäksi leikanneet edellisen hallituksen säätämää jakeluvelvoitteen jyrkkää nousu-uraa ja siten pienentäneet kansantalouden kustannuksia arviolta 932 miljoonalla eurolla vuosina 2025-2027, Junnila muistuttaa.

SDP on esittänyt vaihtoehtobudjeteissaan hallituksen linjaa korkeampaa jakeluvelvoitetta, polttoaineiden valmisteverotuksen kiristämistä, ajoneuvoveron kevennyksen peruuttamista sekä maatalouden fossiilisten polttoaineiden energiaveronpalautuksen poistamista.

– SDP vaatii nyt halvempaa polttoainetta. SDP voisi aloittaa luopumalla autoilijaa kurittavista ehdotuksistaan, joista pelkän jakeluvelvoitteen korotuksen on arvioitu nostavan polttoaineen hintaa noin 10-15 senttiä litralta, Junnila arvostelee.

Jalostuskapasiteetin niukkuus nostaa hintoja

Junnilan mukaan nykyisen hintakriisin taustalla eivät ole vain geopoliittiset kriisit ja raakaöljyn hinta, vaan myös maailmanlaajuisen öljynjalostuskapasiteetin niukkuus ja jalostamojen tuotantohäiriöt. Bensiinin, dieselin, lentopolttoaineen, bitumin ja muiden lopputuotteiden saatavuus riippuu siitä, kuinka paljon raakaöljyä pystytään jalostamaan.

Euroopan polttoainemarkkinoita kiristää jalostuskapasiteetin niukkuus, eikä vapaata kapasiteettia ole riittävästi korvaamaan tuotantohäiriöitä. Junnilalla on aiheeseen henkilökohtainen yhteys, sillä hän on työskennellyt Nesteen Naantalin öljynjalostamolla, jonka jalostustoiminta päättyi vuonna 2021.

– Keskustelemme paljon raakaöljyn barrelihinnasta. Se pitää kuitenkin pystyä jalostamaan. Kriisit ovat osoittaneet, että jalostuskapasiteetti on strategista infrastruktuuria. Naantalin jalostamon sulkemisen jälkeen maailma on muuttunut perusteellisesti. Suomen pitäisi arvioida uudelleen, millaista tuotanto- ja jalostuskapasiteettia täällä tarvitaan huoltovarmuuden kannalta: olisiko esimerkiksi uusiutuvien ja fossiilisten polttoaineiden yhdistelmätuotannolla vielä tulevaisuus, Junnila pohtii.

Naantalin jalostustoiminnan loppumisen myötä Suomesta katosi myös bitumin tuotanto. Bitumia tarvitaan muun muassa teiden päällystämiseen ja bitumikermien raaka-aineena.

– Meidän pitäisi tunnistaa kriittiset tuotteet ja raaka-aineet, joiden täydellinen tuontiriippuvuus muodostaa kriisitilanteessa ongelman. Huoltovarmuutta on huomattavasti halvempaa rakentaa ennen kriisiä kuin huomata sen puuttuminen kriisin aikana, Junnila sanoo.

Junnilan mukaan polttoaineiden hintakriisiin tarvitaan sekä nopeasti vaikuttavia toimia että pidemmän aikavälin ratkaisuja.

– Ensimmäiseksi laskisin jakeluvelvoitetta määräaikaisesti ja käynnistäisin hintajarrun valmistelun. Samalla tarvitsemme arvion siitä, millainen oma jalostus- ja muu strateginen tuotantokapasiteetti Suomella pitää tulevaisuudessa olla, Junnila sanoo.