

AfD:n vastustajat lähtivät kaduille heti vaalituloksen jälkeen. / Lehtikuva
Vaihtoehtopuolueen suurmenestys Saksi-Anhaltin vaaleissa aiheutti Saksassa poliittisen maanjäristyksen
Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.
Sunnuntaina pidettyjen vaalien tulos on tämä: AfD 43,8 (+23 edellisiin vuonna 2021 pidettyihin vaaleihin verrattuna), CDU 17,2 (-19.9), SPD 9,3 (+0,9), vihreät 8,9 (+3,0), vasemmistopuolue Linke 8,6 (-2,4), BSW-puolue 5,3 (+5,3), liberaalipuolue FDP 2,6 (-3,8), muut 4,3 (-6,0) prosenttia.
83-paikkaisen parlamentin paikat jakaantuvat tuloksen perusteella seuraavasti: AfD 39, CDU 15, vihreät 8, SPD 8, Linke 8 ja BSW 5 paikkaa. AfD jäi kolmen paikan päähän ehdottomasta enemmistöstä. FDP jäi viiden prosentin äänikynnyksen takse.
Moni äänesti kirjeitse
Saksi-Anhaltissa suositeltiin tällä kertaa poikkeuksellisen innokkaasti kirjevaalia, jota käytti hyväkseen 335 000 äänestäjää. Erityisesti tätä mahdollisuutta suosittelivat vihreät ja vasemmistopuolue.
Vaaleissa antoivat monet järjestöt ovelta ovelle myös taktisia äänestysohjeita, joiden tarkoituksena oli varmistaa muun muassa vihreiden pääseminen viiden prosentin äänikynnyksen yli ja siten myös AfD:tä saamasta ehdotonta enemmistöä parlamentin paikoista.
AfD sai kirjevaalissa 24 prosenttia ja vaalipäivän uurnavaalissa 51 prosenttia äänistä. CDU sai äänistään kirjevaalissa 31 ja uurnavaalissa 13 prosenttia. Muiden puolueiden kohdalla äänet jakaantuivat uurna- ja kirjevaalissa suurin piirtein tasan. Jos kyseessä olisivat olleet pelkästään uurnavaalit, niin AfD olisi saanut ehdottoman enemmistön.
Tiedossa vaikeat neuvottelut
Saksassa CDU, CSU, SPD, vihreät ja Linke ovat eristäneet AfD:n ”palomuurilla”, mikä tarkoittaa, että AfD:n kanssa ei tehdä minkäänlaista yhteistyötä. Saksi-Anhaltissa se voisi johtaa tilanteeseen, että CDU voisi koota rintaman SPD:n, vihreiden ja Linken kanssa AfD:tä vastaan.
Eräs mahdollisuus on asiantuntijoiden mukaan, että AfD muodostaa hallituksen Sahra Wagenknechtin perustaman vasemmistopuolue BSW:n kanssa ja saa näin parlamenttiin niukan enemmistön.
AfD voi yrittää perustaa BSW:n tuella myös vähemmistöhallituksen, jonka pääministerinä on AfD:n kärkiehdokas Ulrich Siegmund.
Jos mikään koostumus ei johda tulokseen tai osoittaudu kestäväksi, niin edessä voivat olla uusintavaalit.
Työläiset ja toimihenkilöt valitsivat demarien sijasta AfD:n
Infratest dimap -tutkimuslaitoksen vaalipäivänä tekemä laaja ovensuukysely kertoo saksianhaltalaisten äänestyskäyttäytymisestä ja heidän valintojensa motiiveista.
Uurnilla käyneistä työläisistä AfD:tä äänesti 60 prosenttia (+26 edellisvaaleihin verrattuna), CDU:ta 9 prosenttia, vasemmistopuolue Linkeä 7 prosenttia, BSW:tä ja demareita kumpaistakin 6 prosenttia ja vihreitä 5 prosenttia.
Toimihenkilöistä 46 prosenttia (+23) äänesti tällä kertaa AfD:tä. CDU:lle heistä antoi äänensä 13 prosenttia, vihreille 12 prosenttia, demareille ja vasemmistopuolue Linkelle 10 prosenttia kummallekin ja 6 prosenttia BSW:lle.
Yksityisyrittäjistä AfD:lle antoi äänensä 52 (+28) prosenttia, CDU:lle 19 prosenttia ja vihreille 14 ja BSE:lle viisi prosenttia. Virkamiehisten keskuudessa AfD ei ollut kovin suosittu. Heistä AfD:tä äänesti vain joka viides.
Eläkeläisistä AfD:lle äänensä antoi 38 prosenttia (+25).
Turvallisuus ja pakolaispolitiikka tärkeällä sijalla
AfD:n ennätyskannatuksen ja CDU:n murskatuloksen perusteet näkyvät Saksan yleisradion infratest dimapin Tagessachau-uutisille tekemässä vaalipäivän ovensuukyselyssä, jossa tiedusteltiin äänestäjiltä mielipiteitä kahdesta pääpuolueesta.
Rikollisuuden torjunnassa piti 40 prosenttia AfD:tä ja 23 prosenttia CDU:ta pätevimpänä. Turvapaikka- ja pakolaispolitiikassa AfD:tä piti pätevimpänä 38 prosenttia, kun vastaava luku oli CDU:ta äänestäneiden kohdalla 16 prosenttia.
Kun äänestäneiltä kysyttiin, millä teemoilla oli suurin merkitys puolueen valintaan, niin kärkeen nousivat sosiaalinen turvallisuus, rauha Euroopassa, talous, työpaikat, energia, itäsakalaisten intressit, sisäinen turvallisuus, koulutus, maahanmuutto sekä ympäristö ja ilmastopolitiikka.
Saksojen yhdistymisestä on jäänyt kyselyn mukaan entisille itäsaksalaisille asioita hampaankoloon. Kolmen neljäsosan mielestä länsisaksalaiset ovat määränneet liian voimakkaasti itäisen Saksan politiikasta ja taloudesta.
Nuoret valitsivat vaihtoehdon
Saksan liittohallitukselle halusi antaa vaaleissa muistutuksen huonosta työstä AfD:n äänestäjistä 89 prosenttia, vasemmistopuolue Linken äänestäjistä 41 prosenttia, CDU:n äänestäjistä 30 prosenttia, demarien äänestäjistä 26 prosenttia ja vihreitä äänestäneistä kymmenen prosenttia.
AfD oli suosituin puolue kaikissa ikäluokissa. 18-24-vuotiaiden ryhmässä AfD:tä äänesti 42 prosenttia (+25 edellisiin vaaleihin verrattuna).
Vasemmistopuolue Linkeä äänesti nuorimpien ryhmästä 17, vihreitä 13, demareita 8, BSW:tä kuusi ja CDU:ta viisi prosenttia. Vain yli 70-vuotiaista CDU:ta ja AfD:ta äänesti yhtä moni eli kumpaistakin 31 prosenttia.
Runsaan kahden miljoona asukkaan Saksi-Anhaltissa on 1,7 miljoonaa äänioikeutettua. Heistä äänesti ennakkoon kirjeellä tai vaalihuoneistoissa vaalipäivänä 1,3 miljoonaa ihmistä.
Vuonna 2021 järjestettyihin edellisiin vaaleihin verrattuna monet vaihtoivat tällä kertaa puoluetta.
AfD keräsi aikaisemmin CDU:ta äänestäneiltä noin 83 000, liberaalipuoluetta äänestäneiltä noin 19 000, vasemmistopuolue Linkeä äänestäneiltä noin 11 000 ja demareita äänestäneiltä noin 7000 ääntä.
CDU menetti myös demareille noin 19 000, vihreille noin 18 000, BSW:lle noin 12 000 ja Linkelle noin 7 000 äänestäjää.
Ensi kertaa äänestäneiltä AfD sai 157 000 ääntä, mikä on enemmän kuin yksikään muu puolue. CDU:n valitsi ensi kertaa äänestäneistä 83 000, sosialidemarit 16 000, vasemmistopuolue Linken 11 000 ja vihreät noin 10 000 äänestäjää.
Liittokansleri järkyttyi
Osassa Saksaa oikeistoradikaaliksi luokitellun kansalliskonservatiivisen AfD:n vaalivoitto järisyttää saksalaista politiikkaa. Liittokansleri Friedrich Merz (CDU) sanoi lehdistötilaisuudessaan olevansa tuloksen johdosta järkyttynyt.
– Jos lähes 60 prosenttia ihmisistä yhdessä osavaltiossa valitsee puolueita, jotka kyseenalaistavat demokraattiset pelisäännöt, niin emme voi siirtyä yksinkertaiseen päiväjärjestykseen, totesi Merz vakuuttaen samaan hengenvetoon, että perustuslaista tullaan pitämään kiinni kaikissa olosuhteissa.
Saksi-Anhaltin tappion kärsinyt pääministeri Sven Schulze spekuloi, että AfD tulee ehkä muodostamaan hallituksen BSW:n avulla. Hän ei usko, että joku CDU-ryhmästä loikkaisi kasvattamaan AfD:n ryhmää.
AfD:n puheenjohtajan Alice Weidelin mukaan Saksi-Anhaltin vaalituloksen jälkeen on selvää, että CDU ja niin ikään nykyisessä hallituksessa istuva baijerilainen sisarpuolue CSU eivät tule voittamaan enää koskaan liittopäivävaaleissa.
Saksalaiset haluavat lopun laittomalle siirtolaisuudelle
Vaalitulos osoittaa puheenjohtaja Weidelin mukaan, että saksalaiset haluavat lopun laittomalle siirtolaisuudelle, avoimille rajoille, ulkomaalaisrikollisuudelle, nykyisenlaiselle energiapolitiikalle, teollisuuden edellytysten alasajolle, huonolle koulutustasolle ja lisääntyville veroille.
– Kansalaiset haluavat, että laittomien tulijoiden palauttamiset ja karkottamiset pannaan myös täytäntöön, Weidel sanoi lehdistötilaisuudessa.
Historiallisen voiton saanutta AfD:tä onnitteli myös Elon Musk, joka kirjoitti X-viestipalvelussa AfD:lle osoittamassaan viestissä: ”Hyvin tehty”.
AfD:n toinen puheenjohtaja Tino Chrupalla vaati lopettamaan Venäjään kohdistetut pakotteet ja käynnistämään diplomaattiset keskustelut Moskovan kanssa aselevon saamiseksi. Aikaisemmassa puheenvuorossaan Chrupalla sanoi AfD:n tuomitsevan Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
Seuraavat osavaltiovaalit pidetään Saksassa Mecklenburg-Etupommerissa ja Berliinissä 20. syyskuuta.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ulrich Siegmund Sven Schulze Saksi-Anhalt Sahra Wagenknecht Tino Chrupalla Friedrich Merz Alice Weidel Elon Musk AfD vaalit Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


The Economist: Saksan AfD:n eristäminen epäonnistui – parantaa sen kannatusta ja ärhäköittää puoluetta entisestään
The Economist -lehden artikkelin mukaan Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) systemaattinen ulos sulkeminen ei ole onnistunut pysäyttämään puolueen nousua. Pikemminkin se on alkanut vahvistaa puolueen asemaa. Eristäminen pakottaa muut puolueet yhä oudompiin koalitioihin, heikentää AfD:n kannustimia maltillistua ja suojaa sitä hallitustyöskentelyn haasteilta sekä poliittiselta vastuulta.

Saksan AfD-puolue tavoittelee Sachsen-Anhaltin osavaltiovaaleissa ehdotonta enemmistöä – muut puolueet, kirkko ja ay-liike käyvät yhdessä Antifan kanssa rajua vastakampanjaa
Saksan vaihtoehtopuolueen AfD:n Sachsen-Anhaltin vaalien kärkiehdokkaan Ulrich Siegmundin mukaan ehdottoman enemmistön saaneen puolueen on kyettävä näyttämään jo sadan ensimmäisen hallituspäivänsä aikana konkreettisella tavalla, mihin suuntaan se on matkalla. Vastaansa AfD on saanut kirkot, ammattiyhdistysliikkeen, Antifan ja suuren joukon kampanjoita. Puolueen menestys heijastuu vahvalla tavalla koko Saksan politiikkaan.

Saksa myllää tiedustelupalvelunsa Venäjän kasvavan uhan alla – sabotaasi ja kyberhyökkäykset pian mahdollisia myös saksalaisille
Venäjän uhka pakottaa Saksan muuttamaan radikaalisti turvallisuusajattelua. Keskustiedustelupalvelu BND on tulevaisuudessa kaikkea muutakin kuin tietoa keräävä konttori. BND voi pian aktiivisesti häiritä, sabotoida ja jopa hyökätä vihollista vastaan. Syynä ajattelun kvanttihyppyyn ovat Venäjän sabotaasi- hybridihäirinnän kasvu sekä Saksan halu päästä irti riippuvuudestaan amerikkalaisesta tiedustelutiedosta.

Maahantulija puukotti saksalaisen opiskelijan kuoliaaksi avoimella kadulla – Saksassa kasvaa entisestään pelko, että kuka tahansa voi joutua sattumalta veitsi-iskun uhriksi
Saksaa järkyttää jälleen uusi veitsihyökkäystapaus. Trierin yliopistossa historiaa opiskeleva 22-vuotias saksalainen Marius Dick oli palaamassa 15. heinäkuuta ostoksiltaan kun samanikäinen afganistanilainen Sajad M. hyökkäsi avoimella kadulla leipäveitsi kädessä hänen kimppuunsa. Vanhemmat vaativat saksalaisilta poliitikoilta täyskäännöstä suhteessa rikollisiin maahantulijoihin.

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.

Elon Musk vaatii Saksan yleisradiota tilille valeuutisen levittämisestä – Saksan entinen tiedustelujohtaja näkee Belfastin tapahtumissa yhtäläisyyksiä Chemnitzin veitsi-iskun kanssa
Yhdysvaltalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin joutumisella kerta toisensa jälkeen Saksan valtamedian ja siellä erityisesti Saksan yleisradion hampaisiin ei ole mikään sattuma. Häntä pidetään vastakampanjoista huolimatta vauhdilla suosiotaan kasvattavan AfD-puolueen tukijana. Tällä kertaa Muskin mustamaalamisessa saatettiin mennä liian pitkälle.

Demaripomon väite, ettei hyvä sosiaaliturva houkuttele maahan turvapaikanhakijoita saa Saksassa täystyrmäyksen myös omilta puoluetovereilta
Saksan demaripuolueen toisen puheenjohtajan ja liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) johtaman mustapunahallituksen työ- ja sosiaaliministeri Bärbel Basin (sd) liittopäivillä esittämä väite, jonka mukaan ”kukaan ei vaella maahan sosiaalijärjestelmämme takia” on nostattanut vastalauseiden myrskyn. Häntä syytetään silmien ummistamisesta tosiasioilta. Samaan aikaan saksalainen sosiaalijärjestelmä on ajautumassa pahaan rahapulaan.
Viikon suosituimmat

AfD voitti Saksassa Saksi-Anhaltin osavaltiovaalit mutta jäi ovensuukyselyn mukaan paikan tai kahden päähän ehdottomasta enemmistöstä

Ex-ministeri Liisa Hyssälä järjestöleikkauksista: Mahdollisuus, ei uhka – varakkaat järjestöt käyttäkööt omia rahojaan
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.

Kelan hurjat luvut julki: Jo yli 40 % perustoimeentulotuista vieraskielisille – Vigelius: ”Täysin kestämätöntä’’
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.

Ceutan kriisi sai jo koko Espanjan kaduille – Sánchezia vaadittiin eroamaan, poliisi vastasi kyynelkaasulla
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.

Kela julkaisi hämmentävän tiedotteen, joka johtaa harhaan – edelleen yli 40 prosenttia toimeentulotuesta menee vieraskielisille
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.

Kommunisti kääntyi nuivaksi ja sai potkut vasemmistopuolueesta – haluaa lopettaa turvapaikkarallin ja keskittyä palautuksiin
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.

85-vuotiaan naisen pyykkituvassa raiskannut ulkomaalaistaustainen mies jo kolmatta kertaa raiskaussyytteessä – Purra: ”Yhteen suuntaan: ulos”
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.

Harva päättäjä asuu siellä, missä vieraskielisiä on paljon
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.

Tuore tutkimus: Vasemmisto on liikkunut 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin oikeisto oikealle
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












