LEHTIKUVA
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenten asuinalueilla asuu huomattavasti vähemmän vieraskielisiä kuin kaupungissa keskimäärin, kertoo Iltalehden selvitys.
Kaupungin asukkaista 22 prosenttia on vieraskielisiä. Valtuutettujen asuinalueilla luku on keskimäärin 15,9 prosenttia. Luvut osoittavat, että kolme neljästä valtuutetusta asuu alueella, jolla vieraskielisiä on vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin.
Peräti 25 valtuutetun postinumeroalueella vieraskielisten osuus on alle 10 prosenttia. Voimakas eriytyminen näkyy myös kouluissa: esimerkiksi Lauttasaaressa suomea toisena kielenään opiskelevia oppilaita oli 4,3 prosenttia, kun koko Helsingissä luku oli 31,5 prosenttia.
Ilmiö ei rajoitu yhteen puolueeseen, mutta se osuu erityisen kipeästi niihin poliitikkoihin, jotka ovat itse julkisesti ajaneet alueiden tasapainotusta.
Helsinki muuttaa oppilaaksiottorajoja neljän itähelsinkiläisen koulun kesken: Myllypuron peruskoulun, Itäkeskuksen peruskoulun, Hertsikan ala-asteen ja Herttoniemen yhteiskoulun. Puu-Myllypuro siirtyy Itäkeskuksen peruskoulun alueeseen vaiheittain vuosina 2027–2030.
Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarin sijainen Shawn Huff (vihr.) perusteli muutosta segregaation ehkäisyllä.
Kaupungin oma virka-organisaatio kertoo asiasta toisin. Perusopetuksen aluepäällikkö Katriina Aaltio totesi Ylelle, ettei muutosten taustalla ole segregaationäkökulma, vaan koulujen sopiva koko ja kohtuulliset koulumatkat. Jaoston puheenjohtaja Kaisa Eskola puolestaan vahvisti Ylelle, että kaikki Helsingin puolueet ovat sitoutuneet segregaation vähentämiseen. Selitys siis vaihtelee sen mukaan, kuka kaupungilla vastaa.
Vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetuista suuri osa asuu itse alueilla, joilla vieraskielisten osuus on kaupungin keskiarvoa selvästi pienempi. Kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) asuu Katajanokalla, jossa vieraskielisiä on 11,7 prosenttia. Entinen puheenjohtaja Emma Kari (vihr.) asuu Kalliossa, jossa osuus on 13,1 prosenttia.
Samaan joukkoon kuuluvat vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutetut Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Silvia Modig ja Johanna Nuorteva, jotka asuvat Toukolan, Kumpulan ja Vanhankaupungin alueella, jossa osuus on 14,5 prosenttia. Huff itse on tässä joukossa poikkeus: hän asuu Etelä-Vuosaaressa, jossa vieraskielisiä on 38,5 prosenttia.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara totesi Iltalehdelle, että koulupiirien siirrot ja vieraskielisten oppilaiden tasoittamispyrkimykset suunnitellaan järjestään alueille, joissa päättäjät eivät itse asu. Tämä johtaa hänen mukaansa siihen, että päättäjät elävät eri todellisuudessa kuin ne, joita heidän päätöksensä koskevat.
Sisäministeri Mari Rantanen kritisoi kaupungin koulupäätöstä jyrkästi ja kutsui sitä päättömäksi touhuksi. Rantanen huomautti, että suomenkieliset oppilaat eivät ole maahanmuuttajien kieliresurssi, vaan heillä on oikeus turvalliseen ja rauhalliseen oppimisympäristöön.
Rantanen kuuluu itse siihen pieneen joukkoon, joka asuu keskimääräistä vieraskielisemmällä alueella: hän asuu Siltamäessä, jossa osuus on 22,1 prosenttia. Helsingin 22 kansanedustajasta vain viisi asuu alueella, jolla vieraskielisiä on keskimääräistä enemmän.
Kuilu päättäjien ja päätösten kohteiden välillä ei ole sattumaa, vaan rakenteellinen tosiasia. Tasapainotuspolitiikkaa suunnittelevat pääosin ne, joiden oma arki ei oppilaaksiottoalueiden pakkosiirroilla muutu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koulushoppailu on yksi monista pakotetun monikulttuurisuuden luomista seurauksista. Tilanteen aikaansaanut eliitti kuitenkin kieltäytyy tunnustamasta virhettään ja sen sijaan syyttää huolestuneita vanhempia rasismista.
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.
Vieraskielisten oppilaiden osuus on suomenkielisissä kouluissa liki kymmenkertainen ruotsinkielisiin verrattuna. Samaan aikaan kun koulushoppailu ja oppilasalueiden pakkomuutokset mullistavat satojen suomenkielisten koulujen arkea, ruotsinkielinen koulujärjestelmä on säästynyt ilmiöltä lähes kokonaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa entisestä suomalaisesta koulusta, jossa perheiden ei tarvinnut harjoittaa koulushoppailua saadakseen lapsille paremman oppilaitoksen. Vielä jonkin aikaa sitten mistä tahansa Suomen koulusta saattoi saada hyvän opetuksen ja eväät elämään, hyvässä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Somekanavillaan Purra kutsuu myös seuraajiaan muistelemaan vanhoja kouluaikoja.
Helsingin kaupunki piirtää itäisen Helsingin koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja uusiksi segregaation torjumiseksi. Satojen lasten koulupolku vaihtuu tänä vuonna. Muutos herättää vanhemmissa vastustusta, ja koulushoppailu kiihtyy.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee kovin sanoin sitä, että media ja muut puolueet ovat heränneet maahanmuuton ongelmiin vasta nyt, pitkällä viiveellä. Perussuomalaiset on puhunut samoista asioista vuosikymmeniä.
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.
Paikallisten asukkaiden kärsivällisyys Espanjan Ceutassa on nyt loppu. Heinäkuun lopulla runsaat 70 000 laitonta maahantunkeutujaa ylitti rajan Marokosta Espanjan Ceutaan ja heistä noin 5 000 oleskelee edelleen alueella. Paikallisten asukkaiden ja laittomien tulijoiden välit ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi ja Espanja on pyytänyt Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia apuun laittomien palauttamiseksi Marokkoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
