PS ARKISTO
Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa entisestä suomalaisesta koulusta, jossa perheiden ei tarvinnut harjoittaa koulushoppailua saadakseen lapsille paremman oppilaitoksen. Vielä jonkin aikaa sitten mistä tahansa Suomen koulusta saattoi saada hyvän opetuksen ja eväät elämään, hyvässä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Somekanavillaan Purra kutsuu myös seuraajiaan muistelemaan vanhoja kouluaikoja.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättää omilla kanavillaan keskustelua suomalaisen peruskoulun muutoksesta.
Purra vertaa oman lapsuutensa ja nuoruutensa tavallisia suomalaisia kouluja nykytilanteeseen, jossa vanhemmat joutuvat yhä useammin valikoimaan koulun asuinalueen ja oppilasaineksen perusteella.
Vaikka aiemminkaan kaikki asiat eivät olleet koulussa mallillaan, monet perusasiat silti olivat, Purra kirjoittaa.
– Mistä tahansa Suomen koulusta saattoi tuolloin saada hyvän opetuksen ja eväät elämään, hyvässä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Olivatko kaikki Suomen koulut eliittikouluja, ehkä sitten. Ehkä koko maa oli ihan eliittisarjaa – mutta sitä ei selvästikään tarpeeksi kaikkialla osattu arvostaa ja vaalia.
Hei muut ~keski-ikäiset, muistatteko silloin, kun ei tarvinnut koulushopata? Muistatteko, kun koulu oli yksinkertaisesti koulu - opetti oppimaan ja olemaan? Se oli leimallisesti suomalainen koulu, siellä puhuttiin suomea (tai ruotsia) ja se oli kulttuurisesti hyvinkin…
— Riikka Purra (@ir_rkp) July 28, 2026
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Helsingin kaupunki piirtää itäisen Helsingin koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja uusiksi segregaation torjumiseksi. Satojen lasten koulupolku vaihtuu tänä vuonna. Muutos herättää vanhemmissa vastustusta, ja koulushoppailu kiihtyy.
Kolmen maahanmuuttajataustaisen nuoren välinen yhteenotto kärjistyi Helsingin Maatullin koulussa maaliskuussa hengenvaaralliseksi puukotukseksi.
Yksityinen säätiö haluaa opettaa espoolaisille ala-asteella opiskeleville koululaisille, mitä on tiedostamaton syrjintä. Rahaa haetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jonka ydintehtävä on seurata suomalaisten terveyttä, eikä suinkaan rahoittaa yhteiskunnallista kasvatusta.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy tuoreella Facebook-videollaan, miten vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu vaikuttaa opetukseen. Ei ainakaan myönteisesti, jos asiaa kysytään opettajilta, Grönroos sanoo.
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
Suomalaisten koulujen turvallisuustilanne on heikentynyt huolestuttavasti. Opettajiin ja koulun henkilökuntaan kohdistuva väkivalta, uhkailu ja jatkuva häiriökäyttäytyminen ovat lisääntyneet monissa kouluissa ympäri maan. Tilanne näkyy erityisen vakavana myös Espoossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii välitöntä puuttumista käytäntöihin, joissa moskeijat ja muut uskonnolliset yhteisöt tarjoavat koulun uskonnonopetuksen tilalle omaa opetustaan.
Suomalainen peruskoulu on epäonnistunut paitsi koulurauhan, myös oppimisrauhan säilyttämisessä. Peruskoulumme pettää paitsi oppilaat, myös peruskouluun luottavat vanhemmat, sanoo Perussuomalainen Nuoriso.
Pekka Aittakumpu haluaa varmistaa, että peruskoulusta ei lähde yksikään lapsi tai nuori, jolla ei ole riittäviä taitoja. Hän vaatii erityisluokkien palauttamista ja työrauhan turvaamista luokissa. Aittakumpu edellyttää myös, että koulut luopuvat turhanpäiväisistä hankkeista ja ideologisista ohjailuista, kuten avotiloista ja itseohjautuvuudesta.
Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.
Viikon suosituimmat
Helsingin kaupunki piirtää itäisen Helsingin koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja uusiksi segregaation torjumiseksi. Satojen lasten koulupolku vaihtuu tänä vuonna. Muutos herättää vanhemmissa vastustusta, ja koulushoppailu kiihtyy.
Arvostetun talouslehden päätoimittaja kävi haastattelemassa Elon Muskia. Keskustelun lomassa toimittaja ei malttanut olla kritisoimatta Muskin mielipiteitä maailman menosta, mutta joutui nolatuksi kerran jos toisenkin.
Berliinin terrori-iskun vinoutunutta uutisointia seurannut Juho Eerola kysyy, miten media suhtautuisi asiaan, jos äärioikeisto iskisi kuolettavasti Pride-juhlaan. - Kerrottaisiinko samassa yhteydessä, kuinka myös ääri-islamistit uhkaavat seksuaalivähemmistöjä? Ei kerrottaisi.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman hylkäsi yhdeksän tutkimushanketta ja joutui siitä mediamyllyyn. Kukaan ei kuitenkaan kysy, miksi ministeriö ylipäätään jakaa tutkimusrahaa Suomen Akatemian rinnalla.
Espanjalainen energiajätti Iberdrola ostaa Suomen suurimman sähkönjakeluyhtiön Carunan noin viidellä miljardilla eurolla. Perussuomalaiset varoittivat jo 13 vuotta sitten, mitä seuraa kun kotimainen sähkönjakeluyhtiö myydään ulkomaille.
Pariisissa tapahtui maanantaina vakava veitsihyökkäys, jossa kolme naista joutui puukotetuksi. Yksi uhreista on raskaana. Iskun uhrit ovat nyt sairaalahoidossa vakavien vammojen takia, mutta heidän henkensä eivät ole vaarassa. Teosta epäilty mies on poliisin hallussa.
Maassaolon edellytysten tarkastuksia tehtiin ulkomaalaisvalvonnassa lähes 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Saksaa järkyttää jälleen uusi veitsihyökkäystapaus. Trierin yliopistossa historiaa opiskeleva 22-vuotias saksalainen Marius Dick oli palaamassa 15. heinäkuuta ostoksiltaan kun samanikäinen afganistanilainen Sajad M. hyökkäsi avoimella kadulla leipäveitsi kädessä hänen kimppuunsa. Vanhemmat vaativat saksalaisilta poliitikoilta täyskäännöstä suhteessa rikollisiin maahantulijoihin.
Vantaan SDP vaatii perusteellista selvitystä Kivistön areenahankkeen rahoituksesta, kun Ylen MOT paljasti epäselvyyksiä rahoittajien taustoista. Vuosi sitten SDP:n kaupunginhallitusryhmä äänesti itse samojen sopimusten puolesta, kun perussuomalaiset vaativat tarkempaa selvitystä.
SDP on suosituin puolue vieraskielisten keskuudessa, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä. Tulos viittaa demareiden harjoittamaan laskelmointiin, jolla puolue pyrkii kasvattamaan kannatustaan suosimalla löyhää maahanmuuttopolitiikkaa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
