Lähes 2 000 vanhusta jonotti ympärivuorokautista hoivapaikkaa kesäkuussa, ilmenee Hyvinvointiala Halin selvityksestä. Kaksi vuotta aiemmin jonottajia oli 2 500.
Pisimpään hoivapaikkaa joutuivat odottamaan Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden asukkaat. Molemmilla alueilla odotusaika oli keskimäärin 86 vuorokautta eli lähes kolme kuukautta. Koko maassa keskimääräinen odotusaika oli 58 vuorokautta.
Vaikka jonottajien kokonaismäärä on vähentynyt, niin Halin mukaan peräti 16 hyvinvointialueella oli tammi-kesäkuussa ikääntyneitä, jotka olivat odottaneet hoivapaikkaa laittoman kauan eli yli kolme kuukautta. Heitä oli yhteensä noin 800.
Kasvua laittomissa jonoissa oli etenkin Keski-Suomessa, missä yli kolme kuukautta odottaneiden määrä kasvoi 164 henkilöllä.
Mäkelä arvostelee sote-rahoituksen mallia
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvostelee viime hallituskaudella valmistellun sote-uudistuksen rahoitusmallia. Hänen mukaansa malli ei turvaa hyvinvointialueiden palveluihin riittävää rahoitusta, mikä näkyy esimerkiksi ympärivuorokautisten hoitopaikkojen puutteena.
Hallitus on lisännyt hyvinvointialueiden valtionrahoitusta tällä vaalikaudella noin neljällä miljardilla eurolla. Lisärahoituksesta huolimatta hoivapaikkajonot ovat pitkiä monilla alueilla.
– Rahoitusmalli kohtelee huonosti ja epäoikeudenmukaisesti esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta, jonka tilanteen tunnen alueen kansanedustajana. Nyt malliin etsitään korjauksia, Mäkelä sanoo.
Mäkelä osallistuu parlamentaariseen työryhmään, jonka tavoitteena on valmistella hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamista tulevalla vaalikaudella.
Pisimmät jonot keskustan, SDP:n ja kokoomuksen alueilla
Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan lisäksi pitkät hoivapaikkajonot vaivaavat Etelä-Karjalaa, Keski-Pohjanmaata ja Kymenlaaksoa. Kaikkien viiden hyvinvointialueen aluevaltuustoissa keskustan, SDP:n ja kokoomuksen edustajilla on enemmistö, ja aluevaltuustot päättävät alueiden rahankäytöstä.
Halin mukaan hyvinvointialueiden säästötoimet ja ostopalvelujen leikkaukset ovat osaltaan vaikeuttaneet ikääntyneiden pääsyä hoivapaikkoihin.
– Hyvinvointialueiden tulisi tarjota hoivakotipaikka sitä tarvitsevalle ikäihmiselle viipymättä. Yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa olisi vapaita paikkoja eri puolilla maata, mutta moni hyvinvointialue on leikannut ostopalveluista, minkä seurauksena hoivapaikkaa tarvitsevat ikääntyvät joutuvat jonottamaan hoivaan pääsyä, kertoo Halin johtava asiantuntija Heli Peltola tiedotteessa.
Antikainen: Kuukauden odotus on kestämätön
Pohjois-Karjalan Outokummussa asuva perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi keskustaa ja SDP:tä vanhusten hoivapaikkajonoihin puuttumattomuudesta.
– Pohjois-Karjalassa jonotilanteeseen ei ole puututtu keskustan ja demareiden toimesta vastoin puolueiden lupauksia. Hoivapaikkoja on ajettu alas ainakin viimeiset 15 vuotta, ja se alkoi nimenomaan demariministeri Susanna Huovisen toimesta vuosina 2011–2015, Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan laitospaikkoja on korvattu kotihoidolla, palveluasumisella ja tehostetulla palveluasumisella. Hänen mukaansa nämä palvelut eivät kuitenkaan ole vastanneet ikääntyvän väestön kasvuun ja hoivan tarpeisiin.
– Kuukauden keskimääräistä pidempi odotus on kestämätön monelle huonokuntoiselle vanhukselle, Antikainen toteaa.
Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla hoivapaikan sai nopeimmin
Halin mukaan hoivapaikan sai nopeimmin Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla, joissa odotusaika jäi alle kuukauteen. Hyvinvointiala Halin selvityksen mukaan Päijät-Hämeessä paikka järjestyi keskimäärin 19 vuorokaudessa ja Pohjanmaalla 25 vuorokaudessa.
Hieman yli kuukauden hoivapaikkaa odotettiin Länsi-Uudenmaan ja Kainuun hyvinvointialueilla sekä Helsingissä.
Hali selvittää ikääntyneiden hoivapaikkajonojen tilannetta tietopyynnöillä hyvinvointialueilta puolivuosittain. Selvityksessä jonottajiksi lasketaan henkilöt, joille on jo tehty myönteinen päätös ympärivuorokautisesta hoivasta. Tämän lisäksi moni ikääntynyt odottaa vielä palvelutarpeen arviointia.
