Rydman A-studiossa: Vanhustenhoivaan tarvitaan parempaa laatua, kielitaitoa ja järeämpää valvontaa

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi hoivakotien ongelmia Ylen A-studiossa eilen maanantai-iltana.

Ministeri kuvasi julkisuuteen nousseita epäkohtia vakaviksi. Hänen mukaansa kyse ei ole yksittäisistä poikkeuksista, vaan pidempään jatkuneesta kehityksestä, johon on puututtava nyt.

– Nämä ovat järkyttäviä uutisia ja tällaisia ei voi kerta kaikkiaan hyväksyä. Olen siitä asti, kun tulin nimitetyksi tähän tehtävään, todennut sen, että vanhuspalveluissa esiintyvät puutteet ja niiden korjaaminen on tämän sinänsä lyhyeksi jäävän ministerikauteni ehkä keskeisin prioriteetti, Rydman sanoi.

Hänen mukaansa esiin nousseet ongelmat eivät tulleet yllätyksenä, mutta niiden lisääntyminen on vakava signaali.

– Ei se valitettavasti tule yllätyksenä, mutta tämä ei ole mikään syy vähätellä sitä, että meillä on enenevässä määrin näitä ongelmia, Rydman totesi.

Hän pohti yksityisen palvelutuottajan tärkeää tehtävää vanhusten hoidon järjestelmässä.

– Usein itselleni kyllä hiipii vähän sellainen pelko, että ei kai tässä ole tavoiteltu voittoa siten, että on säästetty vähän väärästä päästä, kun näitä aika usein paljastuu nimenomaan yksityisistä hoivakodeista. Nyt olisi kyllä yksityisillä palvelutuottajilla aika iso näytön paikka, että voittoa ei revitä väärästä päästä säästäen.

Hoidon laatu ja osaaminen ratkaisee

Ministerin mukaan keskustelu vanhuspalveluista on keskittynyt liikaa henkilöstön määrään, vaikka ratkaisevaa on myös hoidon laatu ja työntekijöiden osaaminen.

– Meillä on puhuttu vain hoitohenkilökunnan määrästä ja liian vähän hoivahenkilökunnan laadusta. Hoiva-alalla on palkattu väkeä, joka ei niin vaativiin tehtäviin kuuluisi. On tarkoitus nostaa kielitaitovaatimuksia sieltä B1-tasolta, joka on aivan riittämätön, B2.2-tasolle, Rydman huomautti.

Ministeri korostaa, että puutteellinen kielitaito voi johtaa väärinymmärryksiin ja heikentää potilasturvallisuutta. Hänen mukaansa kielitaitovaatimusten kiristäminen on keskeinen keino parantaa hoidon laatua.

Rydman painottaa myös viranomaisvalvonnan merkitystä ja tarvetta vahvistaa keinoja puuttua epäkohtiin nykyistä tehokkaammin.

– Lisätään lupa- ja valvontaviranomaiselle järeämpiä työkaluja puuttua asioihin. Tämä on juuri se hetki, jolloin tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia, koska jos mitään ei tehdä, ongelmat tulevat lisääntymään, Rydman kertoi.

Hän totesi myös, että vanhustenhoitoon tarvitaan enemmän työntekijöitä, joka vaatii rahaa. Ministeri painotti myös työpaikan johdon roolia.

– Kyllä nämä ovat paitsi henkilöstön määrä, niin henkilöstön laatu ja sitten myöskin isossa roolissa on johtaminen, johon pitää kyetä panostamaan myöskin hoivayksiköissä sekä yksityisellä että julkisella puolella

Hoivapalvelujen tarve kasvaa

Rydmanin mukaan väestön ikääntyminen lisää hoivapalveluiden tarvetta, mikä tekee tilanteen korjaamisesta entistä kiireellisempää. Lopulta kyse on siitä, millaista hoivaa yhteiskunta tarjoaa heikoimmassa asemassa oleville.

– Meidän on varmistuttava siitä, että hauraimmassa asemassa olevien iäkkäiden ihmisten vanhuus on myös heidän elämäntyönsä arvoinen, Rydman sanoi.

Ministeri muistutti kuitenkin, että vanhusten hoidossa tehdään myös paljon hyvää.

– Laajassa kuvassa tarkasteltuna, niin edelleen suomalainen vanhusten hoiva on varsin hyvällä tasolla ja kuitenkin enemmistö vanhuksista, jotka palveluiden piirissä on, niin ovat tyytyväisiä saamansa hoivaan, hän sanoi.

A-studion keskusteluun osallistunut vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo painotti, että hoivakodeista puhuttaessa ratkaisevaa on yksilöllinen tarve.

– Tuntuu välillä, että tässä keskustelussa mitä käydään näistä hoivakodeista, niin siellä ikään kuin unohtuu, että se koko toiminta on kaiken kaikkiaan vain ja ainoastaan olemassa niitä vanhoja ihmisiä varten, Topo sanoi.